Seppä oli ennen tärkeä henkilö kylässä. Hevosen kengittämisen ohella hän valmisti monenlaisia tarve-esineitä nauloista viikatteen teriin ja kärrynpyörien metalliosiin. Herttualan seppä valmisti myös aseita. Vähitellen teollinen valmistus syrjäytti sepän tekemät työkalut. Kengitys ja erilaiset korjaukset pitivät kyläsepän leivässä vielä 1950-luvulla.

Haukijärvellä on ajoittain toiminut kaksikin seppää, toinen varsinainen kyläseppä ja toinen Pakkasella. Vuonna 1908 Pakkaselle tuli seppä Heikki Salonen perheineen Ikaalisista. Hän oli syntynyt Kalvolassa, mutta perhe oli asunut Ikaalisissa ainakin vuodesta 1900.  He asuivat Haukijärvellä neljä vuotta, kunnes 1912 muuttivat Kurkijoelle. Ilman seppää kartano ei kuitenkaan jäänyt, vielä samana vuonna seppä Alfred Lindgren muutti Urjalasta Haukijärvelle. Samaan aikaan kylässä toimi myös seppä Taavetti Jokinen. Hän lienee toiminut seppänä melko nuoresta, koska jo vuosien 1881 - 1890 rippikirjassa hänellä on tämä ammatti.

Kun Taavetti Jokinen 1932 kuoli, jäi kylä ilman seppää yli 10 vuodeksi. Pakkasella seppiä oli ainakin ajoittain. Vuoden 1933 henkikirja mainitsee seppä Heikki Ylimutkan. Hänellä oli vaimo ja kolme lasta. Hän lienee kuitenkin muuttanut omistajanvaihdoksen aikoihin pois kylästä. Sodan aikana ja ehkä sodan jälkeenkin Pakkasella oli seppänä Erkki Formulahti. Hän oli syntyjään hämeenkyröläinen ja toimi aiemmin samassa tehtävässä muilla kylillä.

Kun karjalaiset asettuivat kylään, sai Haukijärvi taas sepän. Kaarlo Virkki - seppä-Virkki - rakensi pajansa Heinoonkylään. Hän toimi ammatissaan vielä 60-luvun puolella. Joku muukin vielä yritti, Sirkiän yläpuolella oli paja vähän aikaa 60-luvulla. Traktorit syrjäyttivät hevoset työjuhtina. Kyläsepät ovat kadonneet.

25eb6d48035a64189cbe5eb69c58e80f.jpg

Seppä Formulahti. Kuva on Ari Lehtisen kokoelmista.

Tämän blogin myötä toivotan kaikille sivuston lukijoille hyvää pääsiäistä.

Lisää kommentti




Kun viet kursorin laatikon yläpuolelle, näet ohjekuvan oikeassa yläkulmassa.

Lisätietoja