Turun maakunta-arkistossa selailin erilaisia lupaluetteloita 1900-luvun alkupuolelta. Paikallishistorian harrastaja on tietysti kiitollinen kaikista säilyneistä dokumenteista. Aikalaiset eivät lupamenettelystä aina välttämättä ole olleet kovin innoissaan. Se, että asetta varten tarvitaan lupa, lienee aika yleisesti hyväksyttyä. Silti luvan hakeminen on saattanut joltakin unohtuakin. Seuraavassa pieni katsaus 1910- ja 1920-lukujen aselupiin Haukijärvellä.
Metsästystä varten tarvittiin ase. Herttualan aseseppä Ahlfors teki sellaisia, mutta vuosisadan alussa niitä varmaan jo valmistettiin myös teollisesti. Jaakko Mäenpäällä oli luettelon mukaan maasepän tekemä haulikko. Muiden aseiden alkuperästä ei ole mainintaa. Haulikoita ja luodikoita oli noilla vuosikymmenillä ainakin Väinö Selkeellä, Kalle Virtasella, Jalmari Leivolla, Taavetti Kallioniemellä, Taavetti Heikkilällä, Hugo Kukkolalla, Svantte Suomisella, Yrjö Mustajärvellä, Frans Viidanojalla, Hugo Pertulla ja Sakari Metsäraukolalla. Joillakin oli lupa useampaan aseeseen, esimerkiksi Taavetti Kallioniemellä luodikkoon ja kahteen haulikkoon. Listasta ei voi päätellä, oliko Julius Estlanderin salonkikivääri tarkoitettu metsästykseen vai urheiluammuntaan. Luettelo ei varmaankaan ole täydellinen. Lupia saattoi olla voimassa jo aiemmilta vuosilta. Lisäksi joiltakin vuosilta tiedot ilmeisesti puuttuivat.
Käsiaseiden määrää hetken aikaa ihmettelin. Sitten huomasin, että Pakkasella karjanhoitajina toimineilla Josef Liukkosella ja Vilho Sirenillä oli kummallakin lupa taskuaseeseen. Ilmeisesti ainakin heidän aseensa liittyivät eläinten teurastukseen, joka tapahtui tuohon aikaan tiloilla. Samasta syystä ase oli varmaankin myös Svantte Ojaniemellä, Artturi Kallioniemellä, Yrjö Mustajärvellä, Uuno Sampakoskella ja Arvo Koskisella.