Meillä on tapana ajatella, että aiemmin elettiin turvallisessa ympäristössä, jossa rikoksia ei juuri tapahtunut. Vanhat sanomalehdet ja nimismiespiirin arkisto antavat asiasta hieman erilaisen kuvan. Lehdissä oli aiemminkin tapana julkaista yksityiskohtaisia kuvauksia rikoksista. Myös osallisten nimet mainittiin.

Puukotuksia on kylässä tapahtunut ainakin neljä, yksi jo 10-luvulla, muut 20-luvulla. Onneksi kaikki uhrit - Kalle Salo, Johannes Jalonen, Frans Niemi ja Pakkasen renki - selvisivät hengissä. Huonommin kävi eräälle Sillanpäässä renkinä olleelle, joka menetti henkensä Herttualassa mentyään ilmeisesti humalassa häiriköimään erään mökin pihaan. Viimeksi mainittukin tapahtui 20-luvulla.

Kieltolakiaika näkyi rikostilastoissa Haukijärvelläkin, vaikka muistitiedot eivät kerrokaan mistään runsaasta alkoholin valmistuksesta tai myynnistä. Ainakin yhtä kyläläistä on rangaistu pirtun varastossa pidosta ja toista entistä kyläläistä viinan valmistuksesta. Nuo edellä mainitut puukotukset tapahtuivat niin ikään kieltolain ollessa voimassa. Kaikissa oli alkoholilla osuutensa tapahtuneeseen.

Varkauksilta ei ole Haukijärvelläkään vältytty. Tiipiältä vietiin 1904 potkukelkallinen vaatteita. Varkaat eivät olleet kyläläisiä. Vihtori Järvelän ladosta varastettiin 1917 heiniä. Myös kyläläisiä on rangaistu näpistyksistä, varkauksista, petoksista ja väärennöksistä. Joillakin kyläläisillä jäi sakot maksamatta, mikä tiesi joutumista Turun lääninvankilaan. Jotkut myös jättivät saapumatta käräjille, vaikka heidät oli sinne haastettu.

Aina ei poliisia tarvittu paikalle rikosta selvittämään. Tarina kertoo kyläläisestä, joka vieraili luvatta naapurinsa perunakellarissa. Kerran hänet sitten teljettiin sinne. Ilmeisesti tilanteeseen liittyneen häpeän katsottiin riittävän rangaistukseksi. Perunoista oli perheessä varmasti pulaa, syöjiä kun oli useampia.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.