Pakkasen kartanossa toimi aikoinaan meijeri. Vuoden 1918 sodan aikana kartanon karjatalous koki kovia. Karjantuote-lehti kertoo 26.7.1918, että meijerikkö ja karjatytöt olivat kuuluneet punakaartiin ja olivat varmaankin vankilassa. Meijerin varastot ja päivittäiset tuotteet olivat punaiset vieneet aina huhtikuun alkuun saakka. Myös karjanhoito oli sodan aikana ollut huonolla tolalla ja karjan määrä oli vähentynyt 204 eläimestä 120:een. Lopuksi lehti toteaa, että meijerin toiminta on lopetettu. Kartanon meijeri lienee käyttänyt vain oman tilan maitoa. Muut veivät maitonsa Laitilaan Hämeenkyrön osuusmeijeriin.

Loppuiko kartanon meijerin toiminta 1918? Se on todennäköistä. Vuonna 1925 Hämeenkyrön Sanomat uutisoi numerossa 10, että Haukijärvelle haluttiin osuusmeijerin alaista haarameijeriä, joka kuitenkin toimisi itsenäisesti. Erityisesti hanketta pidettiin kylän lukuisten pienviljelijöiden kannalta tärkeänä. Pakkasen meijerirakennus olisi tarjonnut tilat, mutta uusi koneisto olisi pitänyt hankkia. Hanke ei toteutunut, koska osuusmeijeri otti siihen kielteisen kannan. Tästähän kertoi myös viimeviikkoinen Hämeenkyrön Sanomat, 90 vuotta myöhemmin. Ajatus Haukijärven meijeristä eli ilmeisesti vielä jonkin aikaa, kuten Svantte Ojaniemen kirjeestä voi päätellä.

Pieniä vihjeitä siitä, että Pakkasella olisi meijeritoimintaa jatkettu jossain muodossa vielä 20-luvulla, on kuitenkin olemassa. Valokuvaan Armas Viidanojasta on liitetty tieto, että hän oli meijerin koneenhoitaja. Kun Armas oli syntynyt 1904, hän tuskin on voinut olla koneenhoitaja ennen vuotta 1918. Myös hänen isäänsä sanotaan koneenhoitajaksi eräässä asiakirjassa vuodelta 1924. Meijerikköä ei kuitenkaan enää henkikirjoissa näy. Muistitietokin kertoo Pakkasen maitoja kuljetetun Laitilaan parihevosten vetämissä kärryissä. Jossain vaiheessa meijerirakennus otettiin asuntokäyttöön.

Lisäys: Pakkasen meijeri tuotti varmasti voita. Hämeenkyrön historian III osan mukaan se valmisti myös sveitsiläistä ja kuminajuustoa, joiden tekoa lääninkarjakko oli käynyt opettamassa.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.