Ensimmäinen Parilaan syntynyt torppa oli Pertun Mäkelä. Sen torpparina aloitti henkikirjan mukaan 1787 Yrjö Juhonpoika vaimonsa Vappu Erkintyttären kanssa. Yrjö oli kotoisin Pertulta. Torppa lienee ollut melko pieni, sillä sen asukkaita sanottiin rippikirjassa aluksi itsellisiksi. Yrjön ja Vapun poika Juho perheineen jatkoi torpanpitoa, kunnes 1829 alkavassa rippikirjassa on merkintä torpan hävittämisestä. Seuraavan kerran Mäkelän torppa näkyy kirjoissa 1852, kun sivustollakin mainitut Matti Matinpoika ja Maria Matintytär tulivat sinne. Marian vanhemmat on merkitty Pertulle, joten on mahdollista, että perhe asui jo aiemmin Mäkelässä.  Pertun Peltoniemi sai ensimmäiset asukkaansa 1851, kun Matti Kallenpoika ja Maria Juhontytär tulivat sen torppareiksi. Heidän poikansa Juho Kustaa jatkoi torpanpitoa. Pertulla oli 1800-luvun alussa lyhyen aikaa myös Porttilan torppa.

Erkkilän eli Äärilän torpat syntyivät vasta 1800-luvun loppupuolella. Ensimmäinen niistä oli Saksa, jota alkoi 1870 viljellä talon aiemman omistajan poika Matti Matinpoika. Hänen leskensä Ester on mainittu sivustolla. Antilassa asukkaat vaihtuivat usein. Torppa on perustettu 1879. Ensimmäiset asukkaat Fredrik Kallenpoika ja Eeva Isakintytär viihtyivät siellä vain vuoden verran. Heidän jälkeensä sinne muuttivat Taavetti Matinpoika ja Eeva Juhontytär. Myös Taavetti ja Hilma Antila asuivat torppaa ennen Hiirikalliolle muuttoaan. Katajistollakin oli useita asukkaita. Ennen 1884 torppaan tullutta Ismael Katajistoa siellä ehtivät perustamisvuoden 1873 jälkeen asua ainakin Albinus Aataminpoika ja Elina Juhontytär, Juho Hellsten ja Maria Matintytär sekä Juho Knall ja Maria Vilhontytär. Ritalan ensimmäinen torppari oli 1883 Kiikasta vaimonsa Anna Heikintyttären kanssa Parilaan tullut Antti Antinpoika.

Parrilla oli paljon torppia. Jotkut niistä on välillä merkitty Pakkaselle sen jälkeen, kun kartanon omistaja Richter osti Parrin. Seuraavassa lyhyt luettelo torpista, niiden perustamisvuosista ja ensimmäisistä torppareista.

  • Koiviston torppaan tulivat Juho Antinpoika ja Fredriikka Fredrikintytär 1853, Taavetti ja Matilda Koivisto 1883
  • Niemen ensimmäiset torpparit olivat Taavetti Heikinpoika ja Anna Heikintytär 1854, Kustaa ja Johanna Niemi tulivat Pakkaselle 1876 ja pian sen jälkeen torppaan
  • Kauniston torppareiksi Vanajasta siirtyivät n. 1863 Vilhelm Matinpoika ja Amalia Tuomaantytär, Kalle ja Matilda Kaunisto tulivat sinne 1882
  • Rajalan ensimmäiset asukkaat olivat Matti Matinpoika ja Ester Yrjöntytär 1863, Aleksanteri ja Karoliina Rajala asuivat siellä vuodesta 1870
  • Keskisen torppaan on merkitty Maurits Jaakonpoika ja Rakel Taavetintytär 1866 - 1868, Abel ja Vilhelmiina Keskinen tulivat Pakkaselle 1877 ja siirtyivät pian sen jälkeen torppaan
  • Anttilan torppaan on merkitty Kaarle Juhonpoika ja Eeva Juhontytär jo 1877, tosin ensin Äärilän Antilan torpan kohdalle, mikä lienee kirjausvirhe
  • Huippulan Juho Heikinpoika ja Fredriikka Kallentytär tulivat 1878 Mouhijärveltä, Matti ja Eeva Huippula siirtyivät torppaan 1885
  • Mäensivun Taavetti Juhonpoika ja Vilhelmiina Juhontytär tulivat Haukijärvelle 1880, Viktor ja Kustaava Mäensivu tulivat torppaan 1887
  • Hakalan torppariksi tuli 1882 Tyrväältä Anton Juhonpoika vaimonsa Hilma Israelintyttären kanssa
  • Vuorenmaahan siirtyivät Evert ja Karoliina Vuorenmaa Pakkaselta 1882

Näiden lisäksi Parrilla oli 1850- ja 1860-luvuilla Mäkipää-, Potila- ja Nimetön-nimiset torpat, jotka tyhjenivät viimeistään nälkävuosien aikaan. Mahdollisesti Potila oli lähellä Rajalaa, sillä torpparin leski asui itsellisenä Rajalassa vielä 1880-luvulla. Nälkävuodet merkitsivät monessa torpassa torpparin vaihtumista, kun edellinen torppari kuoli lavantautiin tai muuhun liikkeellä olleeseen tarttuvaan tautiin.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.