Lamminkulmaa

Vasemmalla puolella noin 300 metrin päässä on ollut Lamminsivun torppa, joka on kuulunut Heinijärven Alaraukolalle. Se on perustettu 1835. Sen torpparipariskunnaksi on rippikirjoihin 1891 - 1901 merkitty Juho Heikinpoika (s. 1818 Tokoisten Tuomiston torpassa, k. 1896) ja Saara Kustaava Juhontytär (s.1829 Herttualan Saunamäen itsellisperheeseen, k. 1907). Josefiina Jokela oli heidän tyttärensä. Torpassa asui myös pojan perhe: Kaarle (s. 1859 Suodenniemellä, k. 1924), hänen vaimonsa (vihitty 1894) Ida Vilhelmiina Kaarlentytär ( s. 1863 Pirkkalassa, k. 1949) ja lapsensa

  • Kalle Väinö Kallenpoika, s. 1896, k. 1971,
  • Ida Aliisa, s. 1898, k. 1980,
  • Martta Vilhelmiina, s. 1900,
  • Johannes Herman, s. 1903, k. 1904 ja
  • Anna Matilda, s. 1905, k. 1996.

Perhe muutti 1907 Kalkunmäen Soron Lamminmäen torppaan. Kalle asui vaimonsa Matildan (os. Pieksa, s. 1895, k. 1965) kanssa Lammin taloa. Ida avioitui Kalle Sarkin (s. 1899, k. 1981) kanssa ja asui Metsolassa Lammin naapurissa. Martta muutti Tampereelle. Suku käytti Lamminmäki-nimeä.

Lamminsivun torppari vaihtui 1906. Uudeksi torppariksi tuli Kaarle Oskari Matinpoika Lamminsivu (aiemmin Mäkelä, s. 1868 Huittisissa, k. 1916). Hänen puolisonsa oli Amanda Sofia (os. Siukonen, s. 1876 Huittisissa, k. 1958). Perhe oli kotoisin Huittisista, Kaarle Lamminsivu oli Viidanojankulman Palomaassa asuneen Matti Aron veli. Amanda kertoi olleensa Risto Rytin lapsuuden leikkitoveri. Kaarlella ja Amandalla oli lapset

  • Kalle, s. 1895 Huittisissa, k. 1944,
  • Frans Oskar, s. 1897 Huittisissa, k. 1970,
  • Niilo, s. 1901 Huittisissa, k. 1965,
  • Selma Maria, s. 1904 Huittisissa, k. 1996,
  • Toivo Vihtori, s. 1906, k. 1984,
  • Eino Aleksi, s. 1909, k. 1991,
  • Hilja Sofia, s. 1911,
  • Paavo Nikolai, s. 1914, k. 1916 ja
  • Paavo , s. 1917, k. 1939.

Torpan itsenäistyminen vei aikansa, koska Alaraukolan omistajat Erkki ja Hilja Eskola vastustivat sitä. Ensimmäisen kerran asiaa käsiteltiin vuokralautakunnassa 1919. Korkein oikeus ratkaisi asian 1924, kauppa syntyi ja tila sai lainhuudon 1928.

Lamminsivusta muodostui myöhemmin kolme taloa, "alkuperäinen" Lamminsivu, Harju ja Lähteenmäki. Lamminsivu oli vuosina 1944 - 1956 Niilo Lamminsivun omistuksessa. Niilo oli poikamies ja hänen kohtalokseen koitui tuberkuloosi. Hänen jälkeensä tila oli Eino Lamminsivun ja hänen vaimonsa (kuulutettu avioliittoon 1938) Sanni Marian (os. Ylikärkelä, s. 1918, k. 1996) hallussa. Heillä oli kahdeksan lasta.

Selma avioitui 1937 Kalkunmäestä kotoisin olleen Viljo Jokisen (s. 1909, k. 1944) kanssa. He asuivat Saaren tilalla Kalkunmäessä. Toivo perheineen asui Ketolassa. Hänen vaimonsa oli Aino Esteri (os. Jokinen, s. 1923, Viidanojankulmalta Tuomelasta, k. 2000). Hilja avioitui 1949 vesajärveläisen Väinö Koskelan kanssa. Myös Paavo kuoli tuberkuloosiin.

Pian Ketolan jälkeen tien oikealla puolella tulee Ahola. Siellä asuivat Kaarin ja Uuno Ahola perheineen (kolme tytärtä ja poika). Kaarin oli lähtöisin Ketolasta. Uuno Ahola oli syntynyt 1916 Mouhijärvellä. Hän kuoli 1965. Talo on edelleen saman suvun hallussa.

Lue lisää...

Kaarin ja Uuno Ahola vanhimman tyttärensä kanssa 40-luvulla. Kuva on Mirjam Haukipään kokoelmista.

Seuraavana, tien vasemmalla puolella on Ketolan talo, joka on erotettu Mäkelästä 1923 tehdyn kaupan jälkeen. Siellä asui Kaarle Fabian Ketolan (s. 1893, k. 1954) ja hänen vaimonsa Jenny Marian perhe. Kalle Ketola oli lähtöisin Mouhijärven puolelta, Jenny Mäkelästä. He olivat avioituneet 1920 ja asuneet aiemmin Mäkelässä ja Niemen talossa. Perheeseen syntyi lapset

  • Kaarin, s. 1922,
  • Mirjam , s. 1924 ja
  • Keijo, s. 1926, k. 2010.

Kaarin avioitui 1941 Uuno Aholan kanssa. Mirjam avioitui Risto Haukipään kanssa ja asui Peltolassa. Keijo avioitui Sinikka Stenmanin (s. 1932, k. 2003) kanssa ja asui perheineen (kaksi tytärtä ja kaksi poikaa) Mäkelässä. Keijo Ketola kuului koulun johtokuntaan.

Ketoloiden muutettua 1938 Mäkelään talossa asui Väinö Mustasilta (s. 1889 Laviassa, k. 1961) perheineen. Hän oli avioitunut 1909 Milja Johannna Kaarlentyttären (s. 1888, k. 1911) kanssa. Heillä oli poika Väinö Vilhelm (s. 1911, k. 1911). Leskeksi jäätyään Väinö Mustasilta avioitui 1911 Hilja Aleksandra Kalliomäen (s. 1888 Parkanossa, k. 1969) kanssa. Tämä oli Lydia Mäensivun sisar. Väinöllä ja Hiljalla oli lapset

  • Erkki Mikael, s. 1912,
  • Antti, s. 1914, k. 1916,
  • Jaakko, s. 1916, k. 1916,
  • Esko, s. 1917 Tuusulassa, k. 1956 Tampereella,
  • Maire, s. 1919 Tuusulassa, k. 2009 Tampereella,
  • Sirkka, s. 1921 Mouhijärvellä,
  • Eila, s. 1925 Mouhijärvellä,
  • Pentti, s. 1927 Mouhijärvellä ja
  • Heikki, s. 1929 Mouhijärvellä.

Väinö ja Hilja Mustasilta on merkitty rippikirjassa 1911 Mustasillalle. Vuonna 1915 Väinö perheineen asui Hahmajärvellä. Vuosikymmenen lopussa he asuivat Tuusulassa. 20-luvulla he ostivat Parkkinen-nimisen tilan läheltä Häijäätä.  Talossa oli erikoisuutena ulkona sijainnut leivinuuni. Hilja Mustasilta kantoi ns. jalkapostia joka toinen päivä Häijäästä Haukijärvelle. Postiasema oli 1930-luvun alkupuolella Hiirikalliolla Antilassa. Väinö Mustasilta menetti toisen jalkansa puimakoneeseen.

Erkki avioitui Alma Söderlingin kanssa. Eskon vaimo oli Anna (os. Kuusisalo, s. 1917 Ikaalisissa). Perhe muutti 1942 Tampereelle. Maire avioitui (kuulutettu 1943) Tuomas Akkasen (s. 1917 Kirvussa, k. 2006 Tampereella) kanssa. Sirkka avioitui (kuulutettu 1941) kirvulaisen Eino Rantalaisen kanssa. Eila avioitui Erkki Sillanpään kanssa ja perhe asui Sillanpäässä. Pentti avioitui Pirkko Laaksosen kanssa. Perhe asui Nokialla. Heikki avioitui Eila Punkan kanssa. Perhe asui Tampereella.

Vuodesta 1952 talossa asui Toivo ja Aino Lamminsivun perhe. Heillä oli lapset Ritva (Holmström, s. 1941, k. 2007) ja Eeva.

Tilan päärakennus on vuodelta 1926.

Lue lisää...

Kuvassa Mirjam, Kaarin, Keijo, Kalle ja Jenny Ketola kotipihallaan 1931. Kuva on Arto Laaksosen kokoelmista.

Lähettyvillä tien oikealla puolella on Mäkelä, niin ikään entinen Hillun torppa. Se tunnettiin aiemmin myös nimellä Mustasuo lähellä sijainneen suoalueen mukaan. Torppa on perustettu 1830. Vuonna 1910 se on ollut suurehko torppa, pinta-alaltaan 15 hehtaaria. Torpassa on pidetty kahta hevosta ja viittä lehmää, joiden maitoa on lähetetty meijeriin. Mäkelä itsenäistyi 1920-luvun alussa, lainhuuto on vuodelta 1922 .

Torpparina oli Kaarle Fredrik Juhonpoika (s. 1842 Mouhijärvellä, k. 1924), jonka kanssa Hillun isäntä oli tehnyt vuokravälikirjan 1880. Hänet oli vihitty 1873 Karoliina Vilhelmiina Juhontyttären kanssa (s. 1849 Mouhijärvellä, k. 1932). Tämä oli Taavetti Kukkolan ja Maria Selkeen sisko. Heillä oli lapset

  • Kaarle Viktor, s. 1873 Mouhijärvellä, k. 1966,
  • Juho Malakias, s. 1876 Mouhijärvellä, k. 1946,
  • Frans Ivar, s. 1879, k. 1969 Tampereella,
  • Kustaa Emil, s. 1882, k. 1899,
  • Jenny Maria, s. 1885, k. 1956,
  • Hugo Anshelm, s. 1888, k. 1918,
  • Toivo Nikolai, s. 1891, k. 1986.

Perhe oli muuttanut Hämeenkyröön vuonna 1879.

Lapsista Kaarle on jo aiemmin mainittu Kalle Haukipäänä. Juho Malakias (Kiija) asui itsellisenä Heinijärvellä, ilmeisesti kotonaan. Hänen vaimonsa (vihitty 1905) oli Olga Vilhelmiina, os. Kivisenoja, s. 1879 Mouhijärvellä, k. 1918 Hämeenlinnan vankileirillä. Heillä oli tyttäret

  • Sinne Agata, s. 1906, k. 1907
  • Senja Agnes, s. 1907, k. 1985
  • Hilja Amanda, s. 1909, k. 2001
  • Elli Irene, s. 1911, k. 1943
  • Ester Helena, s. 1913, k. 2004 ja
  • Vieno Kaarina, s. 1916, k. 1941.

Senja muutti 1931 Tampereelle. Hän työskenteli mm. ravintolatyötekijänä. Hän palasi Haukijärvelle ja avioitui 1946 Aarne Laaksosen kanssa. Hilja avioitui (kuulutettu 1938) Erkki Jalon (s. 1913 Keikyässä) kanssa ja perhe asui Kyröskoskella. Elli avioitui Einar Kivimäen kanssa. Perhe asui Kyröskoskella. Ester avioitui (kuulutettu 1933) Birger Baumgartnerin (vuodesta 1934 Haapanoro, s. 1908) kanssa. Perhe muutti 30-luvun puolivälissä Kangasalle. Vieno avioitui Aarne Laaksosen kanssa 1935.

Leskeksi jäänyt Malakias Mäkelä avioitui 1927 Suoma Heikkisen kanssa, s. 1885. Avioliitto päättyi kuitenkin eroon 1935. Vuoden 1928 henkikirjoihin Malakias on merkitty Mäkelän isännäksi. Hän oli poliittisesti aktiivinen toimien työväenyhdistyksessä ja punakaartissa. Hän oli kunnanvaltuuston ja kansakoulun johtokunnan jäsen. Hän oli sosiaalihuollon piirivalvojana 40-luvulla.

Frans Ivar Mäkelä avioitui 1903 Hilda Pauliina Isakintytär Palomäen kanssa. Heillä oli lapset

  • Tyko Pauliina, s. 1906 Tampereella, k. 1990 Tampereella, 
  • Lempi Maria, s. 1912 Tampereella,
  • Arvo Johannes, s. 1915 Tampereella ja
  • Rauha Helena, s. 1920.

Perhe asui useita vuosia Tampereella, missä Frans Ivar työskenteli kirvesmiehenä. Vuonna 1917 he palasivat Haukijärvelle, missä asuivat Kinkillä. Vuonna 1922 he muuttivat Haukijärveltä. He asuivat Karkussa, jossa Frans oli töissä rakennuksilla. Jenny avioitui naapuriin Ketolaan. Hugo Anshelm kuoli 1918 vankeudessa Tammisaaren pakkotyölaitoksessa. Hän oli tuolloin torppari ja naimaton. Toivo Nikolai asui perheineen Niemen talossa.

Kalle ja Vilhelmiina Mäkelä myivät 1923 päivätyllä kauppakirjalla osan tilastaan Juho Malakias Mäkelälle. Samaan aikaan he myivät toisen osan Kalle ja Jenny Ketolalle. Juho Malakias Mäkelä myi tilansa 1938 Jenny ja Kalle Ketolalle. Hän asui itse edelleen talon toisessa päässä. Talo on edelleen saman suvun hallussa.

Sodan jälkeen talossa asui myös vähän aikaa Karjalasta tullut Kaijan perhe.

Lue lisää...

Mäkelän talo 1916. Kuvassa Nikolai, Kalle, Juho, Jenny, Senja, Vilhelmiina, Hilja, Elli, Ester, Hugo ja Olga Mäkelä. Kuvan omistaa Arto Laaksonen.

Seuraavana tien vasemmalla puolella lähellä Härkämäeksi kutsuttua metsäaluetta sijaitseva Niemen talo on rakennettu Kalkunmäen Maatialalle aiemmin kuuluneelle maalle, jonka vuodesta 1906 omisti Gustaf Estlander.  Talo on saanut nimensä siinä 1920-luvun vaihteessa asuneesta Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemen perheestä. Gustaf Estlander myi 1911 päivätyllä kauppakirjalla Frans Vihtori Niemelle alueen, joka rajoittui Mustasillan jokeen, Erkkilän, Heikkisen, Hillun ja Sipilän rajoihin sekä Mäkelään kulkevaan karttatiehen. Ilmeisesti alueella ei tuolloin ollut rakennuksia.  Niemen perhe muutti tilalle syksyllä 1917. Perhe oli aiemmin asunut Kelhäjärven rannalla Niemen torpassa. Joitakin vuosia myöhemmin perhe muutti Viidanojankulman Santamäkeen, jonka yhteydessä perhettä käsitellään tarkemmin.

Kun Niemet 1923 muuttivat Santamäkeen, osti tilan Nikolai Mäkelä. Aluksi talossa asui vuokralaisia. Vuosina 1924 - 1926 siinä asui Kalle ja Jenny Ketolan perhe, kunnes heidän oma talonsa valmistui. Heidän jälkeensä asukkaina olivat mm. Artturi (s. 1899) ja Matilda (s. 1896) Heikkinen perheineen. He muuttivat Heinijärvelle.

Vuonna 1929 talossa asui räätäli Kalle Hakala perheineen. Hän oli syntynyt 1885 Herttualan Kirmon Hakalan torpassa. Vaimonsa Ainan (s. 1892 Pirkkalassa) kanssa heillä oli pojat Matti (s. 1912 Tampereella), Kaarlo (s. 1915 Tampereella, k. 2002) ja Jaakko (s. 1918) sekä tyttäret Annikki (s. 1919), Kyllikki, Orvokki (s. 1923 Tampereella), Vaulikki (s. 1925 Tampereella), Hilkka (s. 1928), Sirkka (s. 1930), Pirkko (s. 1933) ja Marjatta (s. 1935). Perhe oli aiemmin asunut Koivulassa ja Kallen kotitalossa Herttualassa, jonne se palasi takaisin.

Heidän jälkeensä Niemen talossa asui sen omistaja Nikolai Mäkelä (s. 1891, k. 1986), kotoisin naapurista Mäkelästä.Hän toimi pitkään rakennusalalla.  Radiohaastattelussa 1972 hän kertoi urastaan. Vuosina 1916 – 1917 hän työskenteli Venäjän puolella Inkerinmaalla, jossa rakennettiin rautatietä. Nikolai Mäkelä oli rakentamassa asemarakennuksia. Myöhempinä vuosina hän toimi kirvesmiesporukan nokkamiehenä. Työmaita, muun muassa suuria tehdasrakennuksia, oli ympäri Suomea. Työ oli urakkaluonteista ja porukassa saattoi olla jopa 40 kirvesmiestä. Sota-aikana Nikolai Mäkelä työskenteli Vapon metsätyönjohtajana. Sodan jälkeen hän toimi urakoitsijana, aluksi yhdessä Toivo Kanervan kanssa. Hän urakoi mm. Haukijärven alakoulurakennuksen ja Hämeenkyrön terveystalon sekä yhteiskoulun rakennuksen. Hän myös suunnitteli rakennuksia ja teki rakennuspiirustuksia.

 

Nikolai Mäkelä teki myös pitkän poliittisen uran. Hän toimi kunnanvaltuutettuna ja työväenyhdistyksessä. Hän oli kunnallisten lautakuntien, kuten rakennus- ja työasiainlautakunnan puheenjohtajana. Hän kuului kunnanhallitukseen ja asutuslautakuntaan. Kansalaissodan aikana hän oli Hämeenkyrön punakaartin V komppanian päällikkö.

Nikolai oli naimisissa Ester Kanervan (s. 1904, k. 1942) kanssa ja heillä oli tyttäret

  • Eila Annikki (s. 1929, k. 2003) ja
  • Aila (s. 1931).

Tyttären Eilan ja tämän miehen Yrjö Punkan (s. 1929 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1998) perhe asui talossa. Perheeseen kuului tytär ja poika. Yrjö Punkka kuului asutuslautakuntaan ja koulun johtokuntaan. Aila avioitui 1952 Veikko Laaksosen kanssa.

Talo on edelleen saman suvun hallussa.

Lue lisää...

Niemen talon portailla Nikolai ja Ester Mäkelä ja tyttäret Eila ja Aila. Kuvan on ottanut Toivo Kanerva vuonna 1936 tai 1937.

Lisätietoja