Tähän päättyy sarja Haukijärven eri osien torppien muodostamisesta. Vuorossa on Mustajärvenkulma, jonka kaikki 1900-luvun alussa olemassa olleet talot olivat alunperin joko torppia tai mäkitupia. Tosin Ojaniemi, Kallioniemi ja Vanha-Peltomäki olivat itsenäistyneet jo 1800-luvulla. Parilaan kuuluneet torpat (Vuorenmaa, Koivisto, Huippula ja Peltoniemi) on jo käsitelty. Edetäänpä aikajärjestyksessä.

Ensimmäinen asumus Mustajärven lähettyvillä (jos esihistoriallinen aika unohdetaan) oli Mustajärven torppa. Se on perustettu jo 1769. Se kuului silloin Pussille ja Hämeenkyrön seurakuntaan. Vielä 1800-luvun puolella torppa löytyy Hämeenkyrön rippikirjoista, silloin jo huomautuksella, että se kuuluu Kourille ja Mouhijärveen. Mahdollisesti isojako vaikutti tilarajoihin. Ensimmäinen torppari Heikki Tuomaanpoika (s. 1732) oli lähtöisin Parrilta. Hänen vaimonsa Vappu Sipintytär (s. 1735) oli Pussin tyttäriä. Suku ehti vaihtua torpassa muutaman kerran ennen kuin Josef ja Elina Mustajärvi tulivat torppaan, Josef 1876, Elina 1878.

Ojaniemi on perustettu 1798. Mahdollisesti se kuului aluksi Riukulalle, myöhemmin se oli Pussin eli Maurin torppa. Ensimmäinen torppari Adam Matinpoika (s. 1767) oli ilmeisesti lähtöisin Vesajärven Saukolta, hänen vaimonsa Saara Erkintytär Kulku (s. 1775) taas Suodenniemen Kerolasta. Matti Malakias Ojaniemi kuului samaan sukuun.

Kallioniemi löytyy henkikirjoista ensimmäisen kerran 1800. Ainakin kerran se mainitaan rippikirjassa nimellä Kalliolepo. Ilmeisesti torpan paikka vaihtui. Se oli Pussin torppa. Antti Juhonpoika (s. 1775) ja Anna Sipintytär (s. 1758) olivat sen perustajat. Suku vaihtui torpassa pari kertaa ennen kuin Malakias Juhonpoika ja Eeva Sipintytär Kallioniemi muuttivat sinne vuoden 1869 aikoihin.

Hyvin samoihin aikoihin, henkikirjan mukaan 1801, on perustettu Kourin Peltomäen torppa. Ensimmäiset asukkkaat olivat Heikki Antinpoika (s. 1769 Laitilassa) ja hänen vaimonsa Sofia Heikintytär (s. 1770 Laitilassa). Juho Juhonpoika Peltomäki oli heidän pojanpoikansa.

Järven toinen ranta sai ensimmäiset asukkaansa, kun Heikki Antinpoika (s. 1764) ja Stina Antintytär (s. 1767) tulivat Metsäkirmon torppareiksi 1806. Torpasta käytetään lähteissä myös nimiä Mustajärvi ja Vähäkirmo. Heikki oli ilmeisesti Kirmon talon poika. Pariskunta vihittiin Ikaalisissa 1792. Kaarle Kustaa Mustajärven vanhemmat Taavetti Juhonpoika (s. 1817) ja Maria Heikintytär (s. 1813) tulivat torppaan 1853. Taavetti oli lähtöisin Kuotilan Juuselta ja Maria Herttualan Sormuselta.

Herttualan Kirmon Kahilan torpan perustaja oli Juho Juhonpoika (s. 1802 Mouhijärvellä) 1820-luvun alkuvuosina. Myös hänen vanhempanasa Juho Heikinpoika (s. 1773) ja Kaisa Jaakontytär (s. 1768) asuivat torpassa. Juhon vaimo Liisa Juhontytär oli syntynyt 1806 Kiikassa. Juho hukkui 1838. Kuolleiden luettelo ei kerro paikkaa, olisiko Mustajärvi vaatinut uhrinsa. Juho Valentin Hellsten perheineen tuli Kahilaan 1885 Mouhijärveltä.

Palomäki puolestaan oli Herttualan Sormusen torppa. Se on perustettu 1832. Sen ensimmäinen torppari oli Isak Juhonpoika (s. 1798). Hänen vaimonsa Leena Matintytär oli syntynyt 1792 Teiskossa. Elina Palomäen vanhemmat Juho Kustaa Antinpoika (s. 1819 Ikaalisissa) ja Helena Heikintytär (s. 1825) tulivat torppareiksi 1856. Helena oli Kalkunmäen Antilasta.

Valkaman torppa on perustettu vuoden 1845 aikoihin. Se oli Heinijärven Hillun torppa. Ensimmäinen torppari Mikko Matinpoika (s. 1814) oli syntynyt Ristilän torpassa. Hänen vaimonsa Leena Matintytär (s. 1816) oli Viljakkalasta. Kaarle Viktor Mikonpoika Valkama oli heidän poikansa.

Kourin Aholan torpan perustaja oli entinen sotilas Juho Knall (s. 1837 Kullaalla). Hän tuli Aholaan 1880 vaimonsa Maria Henriikka Vilhontyttären (s. 1844) ja lastensa kanssa. Muut Aholan torpparit onkin esitelty sivustolla.

Ahosen torpan ja Keskisen mäkituvan ensimmäiset asukkaat on esitelty sivustolla. Nimi Keskinen tuli käyttöön 1870-luvulla, joten talo on mahdollisesti rakennettu silloin.

Tekstin lähteenä on käytetty seurakuntien rippi- ja historiakirjoja (SSHY:n jäsensivuilla) sekä veroluetteloiden yhteenvetoa (SAY).

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.