Eräässä kuvassa Kangasalan vanhalta hautausmaalta näin hautakiven, joka tekstin mukaan kuului 1835 kuolleelle henkilölle. Kivi näytti vanhalta, mahdollisesti se oli alkuperäinen. Tämä sai miettimään, kenelle mahtaisi kuulua vanhin säilynyt hauta, johon on haudattu joku haukijärveläinen. Asian selvittämistä hankaloittaa se, että toisinaan on hautakiviin kaiverrettu edellisen polven nimet, vaikka hautapaikka ei ole sama. Ehdokkaani vanhimmaksi säilyneeksi haudaksi on Richterien sukuhauta kirkon vieressä. Se lienee otettu käyttöön 1889, kun Fredika Richter kuoli.

Toki myös vanhalla hautausmaalla on sukuhautoja, jotka ovat peräisin 1800-luvulta. En muista kuitenkaan nähneeni niiden joukossa kyläläisten viimeisiä leposijoja. Sellainen muistikuva on, että Erkkilän hautakivessä on 1912 kuolleen Frans Erkkilän nimi. Myös Pertulla saattaa olla vanha sukuhauta. Valitettavasti en pysty näitä nyt tarkistamaan. Sotaa edeltävältä ajalta on lisäksi ainakin Kalle Linnusmäen hauta reliefeineen. Sota-aikana sankarihautoihin kätketyt saivat pysyvän leposijan.

Miksi sitten meidän muiden esivanhempien hautoja ei ole säilynyt? Koska tavallista väkeä haudattiin aiemmin lyhytaikaisiin, niin sanottuihin rivihautoihin. Ne lienevät kadonneet joskus 50-luvulla. Muistitieto kertoo, että niitä oli ainakin rannan puolella kappelista länteen. Sivustolla ei taida olla yhtään valokuvaa rivihautojen alueelta. Hämeenkyrön historia-teoksen III osassa sellainen on sivulla 503.

Lisätiedot ja valokuvat ovat tervetulleita.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.