Olen näissä teksteissä kertoillut Haukijärvellä aiemmin asuneista ihmisistä. Tällä kertaa hiukan Katajistolla nelisen vuotta asuneesta Kalle Valkilasta. Kaarlo syntyi 1863 Kalkunmäen Soron Ojanperän torpassa vävy Taavetti Jeremias Juhonpojan ja vaimonsa Anna Loviisa Taavetintyttären perheeseen. Pian he muuttivat saman kylän Suutarlan Nopan torppareiksi. Lapsia perheessä oli ainakin viisi. Ripille päästyään Kalle lähti 1879 Ikaalisiin rengiksi. Jo vuoden kuluttua hän kuitenkin palasi Hämeenkyröön ja Kalkunmäkeen. Sieltä tie vei Kyröspohjan kautta Mahnalaan. Koko ajan hän työskenteli tuohon aikaan tyypillisessä nuoren miehen ammatissa eli renkinä.

Ensimmäisen avioliittonsa Kalle solmi 1885. Puoliso oli Karoliina Matilda Jeremiaantytär. Lapsia perheeseen syntyi ainakin kymmenen. 1890-luvun alussa perhe siirtyi asumaan Mahnalan Ylikominmaan Valkilan torppaan, josta siis sukunimi oli peräisin. Karoliina kuoli tammikuussa 1904. Jo saman vuoden joulukuussa Kalle avioitui uudestaan. Puoliso oli tällä kertaa Jemina Kaarlentytär, joka oli ollut leskenä pari vuotta. Perhe, johon kuului kaikkiaan 13 lasta tästä ja vanhempien edellisistä avioliitoista, muutti pian Alakominmaan Mäkelän torppaan. Jemina oli asunut torpassa jo ensimmäisen avioliittonsa aikana. Sekä Valkila että Mäkelä olivat Lavajärvellä. Jemina oli elossa vielä vuoden 1915 henkikirjoja tehtäessä.

Vuosien 1915 ja 1920 välissä Jemina kuoli. Samoin kuoli Vesilahdella 1915 asunut suutari Edvard Lahti. Hänen puolisonsa Lempäälässä syntynyt Amanda Augusta jäi leskeksi ennen vuotta 1920. Tässä kohtaa on lähteissä (sadan vuoden säännöstä aiheutuva) aukko emmekä tiedä, missä Kalle ja Amanda kohtasivat. Avioliiton he kuitenkin solmivat 1920 ja mitä ilmeisimmin asettuivat asumaan Mäkelään, johon hakivat lainhuutoa 1930. Pian tämän jälkeen he ostivat Katajiston ja muuttivat sinne asumaan. Loppu onkin sivustolla.  

Kallen tarina on tosiaan aika tyypillinen. Lähtö kotitorpasta melko nuorena, renkinä useissa taloissa, avioliitto ja torpparin asema. Lopulta itselliseksi johonkin mökkiin. Joskus kuulee väitettävän, ettei aiemmin ollut uusperheitä. Kyllä niitä oli ja runsaasti. Tosin eri syystä kuin nykyisin. Aika monet avioituivat kaksi kertaa. Kolmekaan avioliittoa Kallen tapaan ei ollut järin harvinaista. Ja lapsia, niitähän oli useimmissa perheissä runsaasti.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.