Seurakuntien arkistoissa on jonkun verran perukirjoja ja huutokauppaluetteloita. Jos leskeksi jäänyt aikoi avioitua, piti todistaa, että edellisen puolison kuoleman jälkeen oli asiat selvitetty. Hämeenkyröstä näitä on digitoitu vuoteen 1869 saakka. Vilkaistaan nyt muutamaa kylään liittyvää. Perukirjan ja huutokauppaluettelon muoto säilyi samanlaisena 1900-luvun puolelle.

Aloitetaan Lamminkulman Mäkelästä. Torppari Juho Vilhelm Matinpojan vaimo Edla Vilhelmiina Taavetintytär kuoli lokakuussa 1864. Seuraavan vuoden helmikuussa kokoontuivat Karl Parkkinen alaikäisten lasten etujen valvojana, Abraham Haimala ja Mikko Valin uskottuina miehinä sekä Carl Ahlgren pyydettynä toimitusmiehenä ja kirjurina Mäkelään suorittamaan "kalunkirjoituksen", kuten ennen vanhaan sanottiin. Juho ja Edla olivat asuneet torpassa jo toistakymmentä vuotta, joten heille oli ehtinyt kertyä jonkun verran omaisuutta, joka nyt siis tarkasti kirjattiin perukirjaan. Torpassa tarpeellisia työkaluja, hevonen, pari lehmää, nuorta karjaa, lampaita, vaatteita, huonekaluja ja astioita. Pientä ylellisyyttä kahvivälineiden ja merivahapiipun muodossa. Kaikki melko selvästi kirjoitettuna. Mutta mitä mahtoivat olla tulappi (talappi?) ja sortuti, joiden  yhteinen arvo ylitti hevosen hinnan?

Toukokuussa 1855 kuoli Metsäkirmon renki Joel Malakias Eskonpojan vaimo Ester Loviisa Jaakontytär. Myös hänen jälkeensä suoritettiin perunkirjoitus. Rengin perheen omaisuus oli selvästi vähäisempi. Kirves ja sirppi löytyi heiltäkin, samoin jalkapannu ja vaatetta. Arvokkain oli  50 kopeekan hintaiseksi arvioitu "waimowäjen pälsy", mikä se sitten lieneekään. Ilmeisesti jokin naisten vaate.

Edelliset perukirjat olivat suomenkielisiä. Kun mennään ajassa 10 vuotta taaksepäin, tulee vastaan Leena Juhontytär Äärilän kuoleman jälkeen pidetyn huutokaupan ruotsinkielinen luettelo. Hän oli Äärilän eli Erkkilän isännän veljen vaimo. Vaikka kyse ei ole isäntäparista, on omaisuutta selvästi palvelusväkeä ja torppareita enemmän. Hopeasormuksia, kangaspuita tai kirjoja ei muilla ollut. Jos ruotsinkieliset termit eivät aukene, kannattaa katsoa ostajien nimiä. Leski (enklingen, "englingen") on huutanut selvästi eniten, mutta väkeä huutokaupassa on ollut ainakin Parrilta, Pertulta ja Haukijärveltä (Pakkanen, Suoja). Myös Pukarasta, Herttualasta ja Heinijärveltä on tultu huutokauppaan.

Huutokauppaluetteloita on myös sivustolla. Suku vaihtui sekä Erkkilässä että Mäkelässä 1800-luvun loppupuolella, joten edellä olevat eivät liity sivustolla käsiteltyihin henkilöihin.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.