Paikannimet voivat kertoa monista asiosta; luonnosta tai maisemista, maankäytöstä, tapahtumista tai vaikkapa henkilöistä. Tätinvarpaan ahde on saanut nimensä puun juurista, jotka olivat kasvaneet kiven päälle kuin varpaat. Tuota puuta ei enää ole, mutta nimi on jäänyt jäljelle. Lukuiset haat ja moisiot kertovat karjan laidunnuksesta ja pienistä metsän keskellä aikoinaan olleista pelloista. Kerrotaan, että Kuolemankorpeen olisi nälkävuosina menehtynyt nainen. Muurari-Kustaa on antanut nimensä pellolle, hänen henkilöllisyytensä on muuten edelleen hämärän peitossa.

Paikannimien keräämisellä on Suomessa pitkät perinteet, nimistöä ovat vuosikymmenten aikana keränneet niin opettajat, opiskelijat kuin yksittäiset alan harrastajatkin. Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston kokoelmatietokannassa  on tuhansia Hämeenkyröstä kerättyjä paikannimiä.

Sivustolle on lisätty kartta, jossa on esitetty Haukijärven alueen nimistöä. Lähteenä on Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkisto ja lukuisten henkilöiden muistitiedot. Punaisella ympyrällä merkityn paikan nimi ilmestyy näkyviin, kun hiiren vie sen päälle. Kartaa voi suurentaa hiirellä tuplaklikaamalla tai vasemman yläkulman +-painikkeesta, vastaavasti mittakaavaa voi pienentää pitämällä shift-näppäintä pohjassa tuplaklikkauksen aikana, myös vasemman yläkulman --painiketta voi käyttää. Karttaa voi raahata pitämällä hiiren vasen nappi pohjassa hiirtä liikutettaessa. Oletuksena taustalla on ilmakuva, oikean yläkulman valinnoilla sen voi piilottaa, jolloin näkyviin tulee peruskartta.

Kartta

Palaute niin puuttuvista/väärässä kohdassa olevista paikannimistä kuin kartan toiminnasta on tervetullutta. Helpoiten palautteen antaminen käy joko alla näkyvällä komenttilomakkeella tai palautelomakkeella.

 

Lisätietoja