Gertrud Vilhelmiina Eleonora Linden syntyi 4.1.1875 Turussa. Hänen isänsä oli tehdastyöläinen Johan Adolf Linden ja äitinsä tämän vaimo Aleksandra Vilhelmiina. Ennestään perheessä oli poika Johan, joka syntyi 1870. Enempää lapsia ei Johanilla ja Aleksandralla ollut. Todennäköisesti perhe oli suomenkielinen tai mahdollisesti kaksikielinen. He asuivat Turun neljännen kaupunginosan viidennessä korttelissa jossain Aurajoen itäpuolella. Luulisi, että 1875 syntyneestä henkilöstä olisi paljonkin tietoa saatavana, mutta tässä tapauksessa näin ei ole. Turun tuomiokirkkoseurakunnan asiakirjoja ei ole digitoitu (SSHY:n jäsensivuille) 1800-luvun loppuvuosilta. Jo digitoiduista kuitenkin selviää, että isä-Johan kuoli 1882. Silloin hänen ammatikseen on merkitty mallipuuseppä.

Yritin turhaan löytää perhettä vuoden 1890 henkikirjoista neljännestä kaupunginosasta. Mahdollisesti äiti lapsineen on muuttanut muualle. Hän on voinut myös avioitua uudestaan. Seuraavan kerran tavoitamme Gertrudin Jyväskylästä. Siellä on kaupunkiseurakunnan rippikirjoihin kirjattu myös seminaarilaiset. Vuonna 1897 aloittaneiden joukossa oli myös Gertrud. Muuta tietoa ei kirjaan ole hänen kohdalleen merkitty. En tiedä, kuinka pitkään opettajaksi opiskelu seminaarissa tuolloin kesti. Jos oletamme, että se oli kaksivuotinen, olisi hän valmistunut 1899. Seuraa parin vuoden aukko.

Vuoden 1901 elokuun yhdeksäntenä päivänä ilmestynyt Suomalainen Wirallinen Lehti tietää kertoa, että Haukijärven kansakoulun väliaikaiseksi opettajaksi Hämeenkyrön kunnassa oli 25.7.1901 valittu kansakoulunopettajatar Gertrud Wilhelmina Eleonora Linden. Seuraavana vuonna virka julistettiin uudestaan haettavaksi, tällä kertaa vakinaisena. Siihen valittiin Kerttu Linden. Mahdollisesti hänellä oli yksi koevuosi, sillä hän muutti kirjansa Hämeenkyröön vasta kesällä 1903. Hämeenkyrön rippikirjaan on hänen nimensä korjattu muotoon Kerttu Lehtosalo. Muutos tuli voimaan suurena nimenvaihtovuonna 1906. Hän ilmoitti siitä ainakin Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä ja Tampereen Sanomissa. Veli pysyi Johan Lindeninä koko ikänsä.

Jotain samaa tuntuu olevan sekä Kerttu Lehtosalon että Asta Niittymäen taustassa. Kummankin isä oli ammattimies, mutta kuitenkin luettavissa työläisiin. Molemmat lienevät menneet kansakoulupohjalta seminaariin. Opettajaksi valmistuminen merkitsi heille siis sosiaalista nousua aikana, jolloin koulutus jäi monelle lahjakkaalle nuorelle vain haaveeksi. Molemmat varmaan myös tunsivat tavallisen kansan oloja. Ja molemmat viihtyivät Haukijärvellä pitkään.

 

 

Lisätietoja