Haukijärven koulun arkistosta löytyy teksti, jossa opettaja Kerttu Lehtosalo kuvailee kylän postipysäkin syntyvaiheita. Lainaan tekstistä tähän katkelmia.

"Lukuhalu oli herättänyt saada tietoja muualtakin kuin omalta paikkakunnalta. Tätä välittäjää, sanomalehteä, oli hankalaa saada, kun paikkakunnalla ei ollut postia. Lähimpään postiin oli matkaa 8 km ja Hämeenkyrön postiin 12 km. Tapa oli sellainen, että se kyläläinen, joka kävi kirkolla poikkesi postiin ja toi koko kylän postin. Täten saatiin posti aina vanhentuneena, sillä ei aina joka viikko käyty kirkolla. Kartanoon tuli kyllä niin sanottu irtolaukku, mutta se ei hyödyttänyt kyläläisiä. "

Lehtosalo keskusteli asiasta J. E. Richterin kanssa ja yhdessä he ottivat yhteyttä postilaitokseen.

"Postihallituksesta tuli tieto, että paikkakunta on niin harvaan asuttua, että ei kannata palkata postin hoitajaa, toisin sanoen ei posti kannata itseään. Allekirjoittanut tarjoutui hoitamaan postia 3 vuotta palkatta, siinä toivossa, että sen ajan kuluttua ehkäpä jo alkaisi kannattaa. Vastauksessa sanottiin, että valtion toimia ei voida antaa palkatta hoitaa, mutta jos se hoidetaan (25:-) kahdellakymmenelläviidellä markalla vuodessa, niin katsotaan jos voidaan myöntää postipysäkki Haukijärvelle. Tähän ehdotukseen suostuin. Täten saatiin postipysäkki samana vuonna (1902) kun oma koulutalokin. Tämä kaikki oli suuri edistys syrjäkulman elämässä."

Niin saivat siis kyläläiset postipysäkkinsä.

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.