Tämä teksti sai alkunsa Kyrön Sanomissa julkaistusta kuolinilmoituksesta. Voisiko siinä mainittu Olga Peltomäki olla Mustajärvenkulmalta? Väinö Jaakkolan traagisesta kohtalosta oli kuvauksia useammassa lehdessä. Tässä linkki Uuteen Suomettareen, joka kertoo, että Väinön morsian Olga Peltomäki työskenteli Uudenkaupungin piirimielisairaalan ylihoitajana. Lyhyesti niille, jotka eivät jaksa avata linkkejä: Uudenkaupungin metsänvartija Väinö Jaakkola oli helmikuussa 1918  tervehtimässä morsiantaan tämän työpaikalla, kun punaiset veivät hänet mukanaan ja murhasivat aseettoman miehen ampumalla. Kuolinilmoituksen perusteella voisi arvella, että Olga ja Väinö olivat kihloissa. 

Väinö Evert Jaakkola syntyi 1886 Hämeenkyrössä. Hänen vanhempansa olivat talollinen Matti Jaakkola ja tämän vaimo Eveliina Timistä. Hänellä oli neljä veljeä ja yksi sisko. Hän kävi kansakoulun, Päivölän maamieskoulun ja Tuomarniemen metsänvartijakoulun. Hän ehti työskennellä Uudenkaupungin metsänvartijana (metsätyönjohtajana) toista vuotta ennen kuin kohtasi kuolemansa helmikuisena iltana. Muistosanoissa häntä kuvattiin eteväksi, tunnontarkaksi ja rehelliseksi. Hänet haudattiin Hämeenkyröön.

Väinö Jaakkola

Olga Pelltomäki syntyi 1890 Mouhijärvellä, Mustajärvenkulman Peltomäessä. Hän kävi kansakoulun Haukijärvellä vuosina 1898 - 1902. Myöhemmin hän opiskeli Heinolan seminaarissa, josta valmistui opettajaksi 1915. Hän ei ilmeisesti kuitenkaan toiminut opettajana lainkaan, vaan hakeutui sairaanhoitajan koulutukseen. Hän kouluttautui Pitkaniemen sairaalassa. Vuonna 1916 hän oli sairaanhoitaja ja hänet valittiin vasta perustetun Lounais-Suomen Piirimielisairashoitolan ylihoitajattareksi. Hän siis tuli Uuteenkaupunkiin suunnilleen samoihin aikoihin kuin Väinö Jaakkola. Heidän kihlauksestaan ei lehti-ilmoitusta löytynyt, emmekä tiedä, tunsivatko nuoret toisensa jo kotisudullaan. Sulhasensa kuoleman jälkeen Olga eli 10 vuotta. Sairaus päätti hänen elämänsä 1928. Muistokirjoituksen mukaan hänen harrastuksiinsa kuului erityisesti lottatyö. Olga haudattiin Mouhijärvelle. Ja kyllä, Olga Peltomäki oli varmasti Mustajärvenkulmalta, sen vahvistavat edellä mainittu muistokirjoitus sekä kuolinilmoituksessa mainittu syntymäaika.

Olga Peltomäki

Sodat ovat vuosisatojen aikana saaneet aikaan tuhansia surullisia tarinoita. Tämä oli yksi niistä. Ehkä kerron seuraavalla kerralla vielä toisen samasta sodasta. Ensi viikolla blogitekstiä ei kuitenkaan ilmesty. Palataan asiaan parin viikon kuluttua.

Kuvat kuuluvat Pasi Peltomäen kokoelmiin.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.