Pinta-ala 38 hehtaaria, josta peltoa 10 hehtaaria, hevonen, kuusi lehmää, kaksi kääntöauraa, kaksi äestä, niittokone, hevosharava, työrattaat kumipyörillä, ompelukone, tila ollut omistuksessa neljä vuotta. Viljeltiin vehnää, ruista, ohraa, kauraa, heinää ja perunaa. Siinä tiedot aika tyypilliseltä haukijärveläiseltä maatilalta vuonna 1950. Tiedot on kerätty tuolloin suoritetun maatalouslaskennan alkuperäisiltä lomakkeilta. Lomakkeet olivat varsin yksityiskohtaisia, jokainen omenapuu ja marjapensaskin oli kirjattu. Aineistoa säilytetään Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteessä (entinen maakunta-arkisto). Päivän arkistovisiitin aikana oli pakko kirjata ylös vain tärkeimmät tiedot.

Lyhyt omistusaika kertoo, että kyseessä oli karjalaistila. Ne muodostivat ison osan kylän maatiloista ja olivat kooltaan ja muutenkin olosuhteiltaan aika samanlaisia. Vanhemmilla tiloilla vaihtelua oli enemmän. Suurin oli tietenkin 172 hehtaarin Pakkanen, pienimmän tilan pinta-ala oli neljä hehtaaria. Alle kahden hehtaarin tilat oli jätetty laskennan ulkopuolelle. Melkein kaikilla tiloilla oli ainakin yksi hevonen, vain muutama pikkutila luotti naapuriapuun. Myös hevostyökalut ja joko sähkö- tai polttomoottori kuuluivat varustukseen niillä, joilla viljely oli päätoimista. Traktori mainitaan Pakkasella ja Yliviidanojalla. Alle puolella tiloista tehtiin AIV-rehua.

Sähkölaitteet rajoittuivat valaisimiin ja moottoriin. Vain Nikolai Mäkelällä oli sähkölevy. Ainoastaan Lauri Niemi oli maininnut laskentatietoja antaessaan henkilöauton. Ehkä nuoremman polven autoja ei yleensä katsottu tilalle kuuluviksi. Kovin monta niitä ei kylässä tuolloin ollutkaan. Kalastusta ei kylässä mainittavasti harrastettu. Valkamasta sentään kerrottiin, että edellisenä vuonna oli saatu 15 kiloa kalaa.

Jälkikäteen huomasin, että muutaman tilan tiedot puuttuvat muistiinpanoistani. En tiedä, eikö niitä ollut alkuperäisessä aineistossakaan vai menivätkö ne minulta ohi täysin epäjärjestyksessä olleita lomakkeita selatessani. Etsin kylän taloja postiosoitteen perusteella. Vasta hetken Hämeenkyrön aineistoa selattuani huomasin, että osa Mustajärvenkulmaa haki postinsa Hiukkasista. Olin siihen saakka katsonut vain ne, joiden postiosoite oli Haukijärvi tai Herttuala. Se selittää parin tilan poisjäämisen. Tietoja olivat keränneet ainakin Urho Leppihalme ja Matti Kirmo, jotka kyllä tunsivat seudun hyvin.

Tilojen olosuhteita miettiessäni sain ajatuksen, että nuoremmille polville tekisi hyvää elämysmatka 50-luvun maatilalle. Ainakin niille, jotka aika syyttävään sävyyn väittävät sodan jälkeen syntyneiden päässeen helpolla.

Lisätietoja