Jatkoin Hämeenkyrön käräjäkunnan varsinaisasioiden pöytäkirjojen lukemista taannoin Turussa käydessäni. Nyt otin tutkittavaksi vuodet 1929 - 1934. Mitä löytyi? No, ei mitään kovin järisyttävää. Kyläläisiä oli kuitenkin oikeuden eteen kutsuttu, toisia kantajina, toisia taas vastaajina. Tällä kertaa jonkinlainen yleiskatsaus noihin vuosiin. Joskus myöhemmin katsomme paria juttua tarkemmin.

Alkoholi liittyi edelleen aika moneen oikeudenkäyntiin. Kieltolaki kumottiin 1932, mutta sen jälkeenkin tapauksia oli. Juopumusta, alkoholipitoisen aineen myyntiä sekä alkoholipitoisen aineen hallussapitoa joko lievemmän tai törkeämmän laatuisena (lievempi ilmeisesti omaan käyttöön). Jotkut tapauksista olivat tapahtuneet julkisella paikalla esim. yleisellä tiellä, osa taas iltamissa. Jälkimmäisiin liittyi pari ikävää puukotusta, joista tuomittiin vankeutta. Muut pääsivät sakoilla. Kaikkkiaan silloisia tai aiemmin kylässä asuneita syytettiin alkoholiin liittyen kuusi kertaa.

Eniten hämmästyin pöytäkirjoja lukiessani tapauksista, joisssa kyse oli ampuma-aseen luvattomasta hallussapidosta. Siitä kyläläisiä syytettiin kolme kertaa kuuden vuoden aikana. Rikokset olivat tapahtuneet huvipaikoilla. Kaikki syytetyt olivat nuoria miehiä, ehkä kyseessä oli jonkinlainen näyttämisen tarve. Yhden kerran näyttöä aseesta ei saatu, kaksi muuta selvisi sakoilla.

Aviottomien lasten elatusapua käsiteltiin käräjillä monta kertaa, mikä osittain johtui yhdestä pitkäksi venyneestä jutusta. Kaikkiaan kolmelle kylässä syntyneelle haettiin elatusapua. Yksi kyläläinen tuomittiin sellaista maksamaan, kerran juttu hylättiin ja yhdessä tapauksessa sen paremmin äiti kuin väitetty isäkään ei ilmestynyt käräjille. Viimeksi mainitut olivat ehkä päässeet asiasta sopimukseen. Maksamaan tuomittu aikoi valittaa ylempään oikeusasteen, joten jutun lopputulos jää auki. Tuohon aikaan ei DNA-testejä tunnettu, joten todistajia piti löytyä.

Mitä muuta oli esillä? Kunnianloukkaus, kuolleeksi julistaminen, reserviläisen asuinpaikkailmoituksen puuttuminen, sotilasvalvontakokouksesta pois jääminen, takausjuttu ja luvaton tienkäyttö. Viimeksi mainittu raukesi, kun kumpikaan ei tullut paikalle. Nimet olen tarkoituksella jättänyt pois, mitäpä noista enää. Kaikki ovat jo oikeudenkäytön ulottumattomissa. Pari nimeä kuitenkin mainitsen. Estlanderin konkurssipesä haki työmies Arvo Virtaselle häätöä pesän asunnosta 1932. Asunto käsitti huoneen ja keittiön ja sijaitsi Heinijärvellä. Mietin, mikä asumus se mahtoi olla. Kysymykseen voisivat tulla Viitaniemi, Haukipää, Palomäki tai Kinkki. Viitaniemen perhe asui kuitenkin tiettävästi torpassaan vielä tuolloin ja Palomäen rakennukset lienee jo siirretty muualle. Haukipää ja Kinkki olisivat mahdollisia. Virtanen selitti käräjillä  muuttaneensa jo pois mökistä. Aiemmin perhe ei ollut voinut sitä tehdä pienen lapsen takia, koska muuta asuntoa ei ollut. Häätö kuitenkin annettiin varmuuden vuoksi. Olisiko meillä tässä Kinkin viimeiset asukkaat?

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.