"Työ sopimus.

Minä allamainittu sitourun X:n talon lammin sua nimisen palstan kyntö ja ojitus urakan tekemään täytään kuntoon seuraavilla ehroilla

Kyntö toimitetaan tavalliseen syvyyteen puut ja kannot kaikki pois 12 mk kapanala.

Ojista viis korttelija levee kolme korttelija syvä suora ja puhras. Pyärtänö pois ja oja maa leveelle 1 mk uusi syli.

Lasku oja tehrään meetri 20 sm levee meetri syvä 2 mk uusi syli."

Jätin tekstistä talon nimen pois, kuten myös työntekijän allekirjoituksen. Lamminsuota siis ojitettiin. Työntekijät olivat haukijärveläisiä. Maksusta syntyi myöhemmin kiistaa ja sitä puitiin käräjillä 1931. Osoittautui, että kyse oli pikemminkin väärinkäsityksestä kuin sopimuksen rikkomisesta. Sopimus, paitsi että on jonkinlainen murrenäyte, kertoo myös tuohon aikaan käytössä olleista mittayksiköistä. Metrijärjestelmään oli siirrytty jo 1800-luvulla, mutta niin vain ojien leveys ilmaistiin kortteleina ja pinta-ala kapanaloina vielä 30-luvun alussa.

En tiedä, kuinka suureen alaan kyntö ja ojitus kohdistui. Sen on kuitenkin täytynyt olla melkoinen homma ilman koneita suoritettuna. Hevonen oli apuna ainakin kynnössä, mutta ojia kaivettiin lapiolla. Sitä sai käyttää eräitäkin kertoja metrin syvyisen ojan tekemiseen. Rahanarvolaskuri kertoo, että vuoden 1930 markka on nykyrahassa 0,33 euroa. On vaikea tietää, mitä markalla tuohon aikaan sai. Jos kahden metrin pituudesta 1,2 m x 1,0 m ojaa sai kaksi markkaa, ei palkkio vaikuta mitenkään ruhtinaalliselta.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran 25.7.

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.