Olisi tietysti mukavaa, jos kylän jokaisen talon historia olisi selvitetty koko tarkasteltavalta ajalta 1890 - 1960. Tyyliin: Vuoteen 1925 tilalla asui Lahtisen perhe. Seuraavana vuonna sinne muuttivat Virtaset. Ja tietysti perheenjäsenten elämänvaiheet alusta loppuun. Sellainen vain ei ole käytännössä mahdollista. Seuraavassa tarkastelen muutaman esimerkin avulla, miksi näin on. Kantatalojen historia on kaikkein helpointa selvittää. Rippikirjassa ne on selvästi merkitty, yleensä omalle sivulleen. Kun talo vaihtoi omistajaa, haettiin muutokselle lainhuuto, joka kirjattiin oikeuden pöytäkirjoihin ja on sieltä edelleen löydettävissä. Torppien ja mäkitupien kohdalla tilanne on tällainen vasta 1920-luvulta lähtien, kun niiden omaksi lunastaminen tuli mahdolliseksi. Sitä ennen niiden historiassa voi olla isojakin aukkoja. Vielä hankalampi tilanne on "työsuhdeasunnoiksi" muuttuneiden mökkien osalta.

Mutta niihin esimerkkeihin. Lähdetään liikkeelle Santamäestä. Sen viimeinen torppari Matti Juhonpoika Santamäki kuoli 1911. Seuraavat, jotka varmasti asuivat siellä, ovat Niemet vuodesta 1923. Mahdollisesti Myllymäen perhe asui siellä vuosina 1920 - 1923. Oliko torppa siis tyhjänä vuodet 1912 - 1920/1923? Tuskin täysin asumattomana, mutta ei siellä ollut ainakaan sellaisia asukkaita, jotka olisivat vaatineet sen lunastamista itselleen. Ei siis ketään torpparin asemassa. Henkikirjoissa on kyllä Tättälään merkitty välillä itsellisiä, jotka olisivat voineet asua Santamäessä. Asuminen oli siinä tapauksessa kuitenkin lyhytaikaista eikä heitä kiinnostanut tilan omaksi ostaminen 20-luvun alussa.

Osa torppareista luopui oikeuksistaan  ja tyytyi eläkkeeseen. Mökit tulivat usein Pakkasen haltuun. Myöhemmin niissä asui kartanon työväkeä kenties vuosikymmenten ajan. On aika mahdotonta tietää kaikkia asukkaita tai edes sitä, milloin talo on lopullisesti purettu.

Katsotaan seuraavaksi Tonttilaa. Kustaava Tonttila kuoli 1908. Sen jälkeen asukkaista ei ole varmaa tietoa ennen kuin 1923, jolloin Virtasen perhe sai siihen lainhuudon. Todennäköisesti he kuitenkin olivat asuneet siinä jo muutamia vuosia ja saaneet tuolloin lunastaa sen omakseen. Aukkoa kumminkin on sen verran, että muitakin asukkaita talossa on voinut olla.

Aukkoja on myös Vuoren talon historiassa. Ensimmäinen niistä on vuosilta 1905 - 1913. Ehdokkaita asukkaiksi on, mutta varmuutta ei. Varmuutta ei myöskään ole siitä, lunastivatko Mäkiset tilan itselleen 20-luvulla. Olen käynyt lainhuudatuspöytäkirjat läpi, mutta yleinen nimi on voinut mennä hakemistossa ohi silmien. Rakennus varmaan kuitenkin oli Mäkisten. Auki on myös se, milloin talo tuli Pakkasen omistukseen ja milloin Sulinit muuttivat siihen.

Vielä en ole luovuttanut näiden enkä muidenkaan talojen osalta. Laitan toivoni siihen, että Hämeenkyrön seuraava rippikirja (todennäköisesti 1912 - 1921) digitoitaisiin parin vuoden päästä. Se voisi selvittää monta nyt avoimeksi jäävää asiaa. Ja toki tiedonmurusia voi löytyä muualtakin. Ei, sivusto ei varmaan tule koskaan täysin valmiiksi, mutta ainakin toistaiseksi aion päivittää sitä uusilla tiedoilla.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.