Viime perjantaina (13.3.2020) tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä. Talvisodassa kaatui kaikkiaan 13 Haukijärvellä silloin asunutta tai aiemmin useita vuosia kylässä elänyttä miestä. Se on yli puolet sodissa 1939 - 1945 kaatuneiden kyläläisten määrästä. Koska olen aiemmin käsitellyt näissä teksteissä kaatuneiden kantakortteja, palaan yksityiskohtiin (linkeissä) nyt vain niiden osalta, joiden korttia ei ole vielä digitoitu. Ensimmäinen talvisodassa henkensä menettänyt oli Toivo Mäkinen. Hän oli muuttanut pari vuotta aiemmin Tampereelle. Hän kaatui 10.12.1939 Tolvajärven taistelussa. Viimeiset kylään liittyvät uhrit taistelut vaativat 10.3.1940, vain kolme päivää ennen sodan päättymistä. Silloin kaatui kaksi Mouhijärvelle muuttanutta. Lauri Laine kaatui Impilahdella ja Uuno Malkamaa Vilajoella Säkkijärvellä.

Elämme pandemian aikaa. Sellainen oli myös sata vuotta sitten, kun espanjantauti koetteli Suomea 1918 - 1920. Katsoin Hämeenkyrön ja Mouhijärven seurakuntien haudattujen luetteloista taudin aiheuttamia kuolemia paikkakunnalla. Tauti saapui Hämeenkyröön ilmeisesti elokuussa 1918. Silloin siihen kuoli seitsemänvuotias poika Kyröskoskelta. Luettelossa tosin on jo aiemmin useampia keuhkokuumeeseen kuolleita. Viruksella on voinut olla osansa heidänkin sairauteensa. Espanjantautiin kuoli kaksi kyläläistä. Impi Ketola kuoli helmikuussa 1920 ja Mikko Poutala saman vuoden maaliskuussa. Tosin on mahdollista, että vankileireillä kuolleista kyläläisistä useampikin menehtyi tautiin kesällä 1918. Heidän kuolinsyytään ei kuitenkaan ole tutkittu eikä kirjattu. Tauti liikkui Hämeenkyrössä ainakin kahtena selvänä aaltona, joiden välissä oli yksittäistapauksia. Kaikkiaan laskin seurakunnan luettelosta noilta vuosilta 34 espanjantautitapausta ja lisäksi yhden influenssamerkinnän. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät luetteloon kirjatut kuolinsyyt ole nykyaikaisessa mielessä luotettavia. 

Elämme tällä hetkellä ensimmäistä kertaa sodan jälkeen poikkeustilassa. Erona sota-aikaan meillä ei nyt ole voimassa sensuuria. Tämä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Niinpä tässäkin lienee paikallaan muistuttaa luotettavan tiedon hakemisesta (esim. yle ja THL). Ei kannata välittää eteenpäin mitään somesta löytynyttä tautijuttua, vaikka se kuulostaisi kuinka hyvältä ja kiinnostavalta. Jospa meistä löytyisi nyt sitä yksimielisyyttä ja auttamishalua, jota sota-ajan kokeneet ovat muistelleet.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.