Blogi

Katsellaan tällä kertaa hiukan, mitä isojakokartta kertoo Parilasta 1700-luvun loppuvuosina. Kartta ei taida olla ihan pohjois-eteläsuunnassa ja sitä on siksi hiukan vaikea hahmottaa. Sitä kannattaa taas suurentaa. Hetken etsimisen jälkeen sieltä erottuvat kylän kolme taloa. Tässä vaiheessa nousee kysymys talojen sijainnista. Ovatko ne todella olleet samalla puolella tietä vierekkäin? Vai onko tiet piirretty karttaan jotenkin todellisuudesta poikkeavasti? Hahmajärven suuntaan kun näyttäisi olevan peräti kaksi reittiä, jotka kyllä yhtyvät ennen pitäjänrajaa. Jos talojen vanhasta sijainnista on olemassa perimätietoa, olisi siitä mukava kuulla. Tiedossa on, että Parri (A) oli 1800-luvulla vastapäätä Äärilää (C) tien toisella puolella.

Lue lisää...

Lähde: Digitaaliarkisto

Ei Parila toki olisi ainoa kylä, jossa taloja on siirretty pois tiiviistä kyläkeskuksesta. Heinijärvellä ja Herttualassakin on menetelty näin, jälkimmäisessä tosin vasta 1900-luvun puolella. 1700-luvun lopussa ei Parilan taloilla ollut torppia, joten niiden puuttumista kartalta ei pidä ihmetellä. Kelhäjärven ja Mustajärven rannoilla oli lähinnä niittyjä, joilta ilmeisesti kerättiin niittyheinää. Mäkelän torppa lienee perustettu juuri kartanteon vuosina, mutta sekään ei erotu. Vaikea tosin ymmärtää, miten se olisi taloryppääseen sopinut. Joka tapauksessa kartasta näkee, missä Parilan pellot ja niityt ovat sijainneet 1790-luvulla.

Sitten nimistöstä. Reksevä, Kuolemaisten moisio ja Linnanseinä ovat tuttuja jo sivustolta. Myös Kelhäjärven ja Mustajärven mukaan nimetyt niityt on helppo löytää. Mustasuon, Porrassuon ja Heinoonsuon alueella oli niin ikään Parilan niittyjä. Mustasuolta, Heinoonsuolta ja Mustajärven ranta-alueelta on omat karttansa, kuten myös Haukipään alueelta, josta Äärilä on saanut maata. Löytämäinenkin (63) on nimenä tuttu.

Lammasuo (92, 93) on peltojen keskellä lähellä taloja. Isonkivenaro (89) talojen lähellä, Lahonsilta (53), Levonperko (54) Kelhäjärven suunnalla ja Marsin ja Holman niityt (74, 85) Parilanjärven takana vaativat jo hiukan etsimistä. Entä löydättekö kartoilta Kujanmoision (19), Aroniityn (90), Niidenmaanperkoon ( 86), Siltasuon (65), Karhunperkoon (98), Naulaniityn (76), Rottanladon (83) tai Korpiniitun (35)?

 

Kirjoittelin joskus Pakkasen ja Suojan maiden vanhoista nimistä. Nyt löysin vanhan, isojaon ajalta peräisin olevan kartan, jonka arkistolaitos on digitoinut. Kartta kannattaa avata tästä linkistä, jolloin sen saa näkyviin kokonaisena teksteineen kaikkineen. Karttaa voi myös suurentaa. Alapuolella oleva on vain kuvituksena tähän tekstiin. Isojaosta ei tässä sen enempää. Jos joku haluaa perehtyä siihen ja noihin taulukon lukuihin tarkemmin, löytyy verkosta ja kirjallisuudesta varmasti tietoa. Lähinnä seuraavassa on tarkoitus hiukan palata nimistöön, joka pitkälti on ollut olemassa jo 1700-luvun lopussa ja käytössä vielä 1900-luvun alkukymmeninä. Kartan tarkkuus ei tietenkään vastaa nykypäivän vaatimuksia, mutta siitä näkee peltojen (åker), niittyjen (äng) ja metsien (skog) sijainnit suurin piirtein.

Lue lisää...

Lähde: Digitaaliarkisto

Suoja ja Pakkanen näkyvät kartassa vierekkäin. Ilmeisesti Pakkanen on ollut hieman Suojan alapuolella ja lähempänä tietä. Kartasta käy ilmi myös, missä Isovainion rinta (1) sijaitsi. Samoin siitä löytyvät Lato-, Mäki- ja Peräperkoo (25, 22, 23 ja 24).  Kaikki mainitut ovat olleet peltoa. Vasikkakorpi (20 ja 21) taas on ollut niitty, samoin Pakkasen Ristihuhdanperkoo (30). Känkorpi (55, 56) voisi olla Käenkorpi, suomalaisten nimien kirjoittaminen ruotsalaiseen tekstiin on muuten onnistunut melko hyvin. Oudolta tuntuu Kirmonniityn (16) sijainti. Ilmeisesti se on isojaon yhteydessä liitetty Pakkaseen. Lieneekö Lähdekaivon (43) alueella ollut aikoinaan talojen käyttämä kaivo vai saatiinko vettä Suojan mäeltä? Myllyvainiollakin mainitaan lähde (41).

Reserviläisen niitty (50) kummallakin talolla kertoo Ruotsin vallan aikaisesta ruotusotilasjärjestelmästä varamiehineen. Vilkaisu tuon ajan rippikirjaan kertoo reserviläisen olleen nimeltään Heikki Rask. Itselleni jää hiukan hämäräksi, mitä olivat boskapshwilor (15), joita näyttää olleen useita. Kenties jotain aitauksia, joihin karja ajettiin yöksi? Ne lienevät olleet melko pysyviä, koska tulivat merkityiksi karttaan. Nimistöön niistä ei liene jäänyt mitään. Kartta ei kerro, oliko mylly Parilanjärven ja Haukijärven välisessä ojassa vielä olemassa. Mylly-alkuisia nimiä kyllä luettelossa on. Silta kartan oikeassa reunassa voisi olla Mustasilta. Mutta katselkaapa itse, vanhat kartat ovat viehättäviä.

Vuoden 1915 henkikirjoista voi vielä tehdä muutamia huomioita kylän asutuksesta. Kuljetaan tällä kertaa nykyistä Haukijärventietä pitkin ja poiketaan tarvittaessa sivuteille. Salomäki oli tuolloin juuri rakennettu, kauppa oli solmittu, mutta lainhuudatus puuttui vielä. Niinpä Vihtori Ihantola onkin saanut osaviljelijän tittelin. Sillanpäät solmivat avioliiton 1915 ja tekivät tilastaan kaupat vasta seuraavana vuonna. Emme tiedä, oliko vanha Ihantolan torppa vielä pystyssä vai oliko se käytetty Salomäen rakennustarpeiksi. Asukkaita siellä ei enää ollut. Tiipiällekään ei ole merkitty asukkaita. Laineet olivat todennäköisesti jo muuttaneet Alaviidanojalle ja Haukipäät tekivät kaupat tilastaan vasta 1916.

Heinoonkylässä asuivat ainakin Rintalat, Amanda Tuomisto ja Kullan perhettä, ehkä myös Juho Heino, joka henkikirjassa on merkitty heti heinoonkyläläisten jälkeen.  Rintalasta, Tuomistosta, Antilasta ja Kullasta oli kauppakirjat tehty 1912 ja tilat oli erotettu 1914. Kauppakirjoista käy ilmi, että Rintala ja Tuomisto olivat jo ostohetkellä olemassa. Myös Kullan palsta oli Emil Arvid Mäkisen (Kullan) viljelyksessä ja Antilassakin oli asuinrakennus. Jostain syystä Elina Antila on kuitenkin henkikirjassa merkitty Parilaan. Heinoonkylä kuului Haukijärveen.

Kanervat olivat jo muuttaneet Maatialaan, sen sijaan Niemet asuivat vielä torpassaan Niemenkylässä. Kanerva ja Niemi oli kumpikin erotettu 1914. Ilmeisesti Kanervat asuivat Maatialan rakennuksissa ja kummankin perheen uudet talot olivat vasta tekeillä.

Nimi Mustasilta esiintyy jo 1800-luvun lopun rippikirjoissa. Mustasillat asuivat 1915 mäkitupalaisina Potilan maalla. Asuiko itsellinen Anna Halla samoilla nurkilla? Poutala oli jo erotettu palstatilaksi. Mahdollisesti myös seppä Jokinen perheineen asui 1915 mökissä, jonka alueen 20-luvulla lunasti omakseen.

Mainittakoon vielä yksi uudehko tila, nimittäin Viidanojankulman Hakala. Kalle ja Aina Hakala asuivat jo talossaan, olihan tilan kauppakirja tehty 1909.

Jatkamme nyt matkaa vuoden 1915 henkikirjassa Parilaan. Kylän talolliset ja torpparit ovat sivustolta tuttuja, joten heistä ei sen enmpää. Matti Huippulasta ja Santeri Rajalasta on tullut entisiä torppareita eivätkä kummankaan lapset näytä jatkavan torpanpitoa. Ilmeisesti Matti ja Santeri puolisoineen kuitenkin asuivat kotimökeissään, samoin Hulda Huippula lienee asunut kotonaan. Linda Rajala on merkitty itselliseksi, mutta Parilassa hänkin asui. Pertulla olivat palveluksessa Lauri Merivirta ja Emma Hakala. Edellinen taisi olla jossakin vaiheessa renkinä myös Herttualassa, jälkimmäinen oli ehkä kotoisin Heinijärveltä. Hugo ja Lyydia Perttu asuivat tuohon aikaan mäkitupalaisina Pertun maalla. Elina Antila on merkitty vielä Parilaan, joten hänen mökkinsä Heinoonkylässä ei liene vielä ollut valmis. Tieto Kalle Keskisen kuolemasta Kanadassa ei nähtävästi ole saavuttanut henkikirjoittajaa, koska hänet on edelleen kirjattu Parilaan Amerikkaan muuttaneena.

Jatketaan sitten Mustajärvenkulmalle, jonka asukkaat löytyvät Hämeenkyrön Parilan, Pukaran, Heinijärven ja Herttualan sekä Mouhijärven Pukaran kylistä. Kallioniemessä oli vielä elossa vanhaemäntä Tilda. Ida Ahola oli palveluksessa Riukulassa, Juho Knall näyttäisi merkinnöistä päätellen asuneen mäkituvassa Ojaniemen maalla. Lempi Ahonen oli palveluksessa Kirmolla. Samassa talossa oli renkinä Taavi Heikkilä. Väinö ja Toivo Mustajärvi on merkitty itsellisiksi, ilmeisesti he ovat asuneet kotonaan.

Mouhijärven puolella Taavetti ja Rosa Peltomäki on merkitty kanssa-asukkaiksi Kourille, ilmeisesti tilan erottaminen itsenäiseksi oli kesken. Juho Vilhem ja Laina Lähteenkorva eivät olleet vielä hankkineet Mustalahden tilaa. He asuivat Kourilla tai Peltomäessä. Kourille on merkitty myös sisarukset Taavetti Näppi ja Lyydia Ahola. Koskisen perhettä asui mäkitupalaisina Ylinapan maalla. Peltomäkiä lukuunottamatta kaikki viimeksi mainitut asuivat Mustajärvenkulman ulkopuolella.

Kun kylän ulkopuolelle jouduttiin, niin poimitaan tähän loppuun vielä muutama tuttu nimi Herttualasta. Kalle ja Ida Rajala olivat palveluksessa Alakeskisellä. Frans ja Olga Mäkinen on merkitty Alakeskisen itsellisiksi. Asuinpaikka ei selviä. Se ei välttämättä enää ollut Ruskeemäki. Toisaalta pojat Toivo ja Aimo on kirjattu Haukijärven kouluun jo 1913, joten Haukijärvelle siirtymässä perhe varmasti noihin aikoihin oli. Tilda Mäenpää oli henkikirjan mukaan myös Herttualassa, mutta on mahdollista, että hän kuitenkin oli töissä muualla.

Vuoden 1915 henkikirja on nyt vapaasti luettavissa verkossa, koska 100 vuoden raja on tullut täyteen. Katsokaamme siis hiukan, keitä kylässä tuolloin asui. Oikeastaan tässä on tarkoitus etsiä sellaisia asukkaita, joista ei ole sivustolla kerrottu tai jotka ovat jääneet vain vähälle huomiolle. Myös muutokset asuinpaikoissa kiinnostavat. Nykyisen Haukijärven alueen kuuluminen moneen kylään aiheuttaa tässäkin tarkastelussa omat hankaluutensa.

Pakkasella olivat tuolloin palveluksessa Emma ja Aina Niemi, Sandra Mäki sekä Aina Jokinen. Niemen sisarukset olivat aiemmin käyttäneet nimeä Halla. Humppilassa 1888 syntynyt ja sieltä Hämeenkyröön 1910 muuttanut Aleksandra Mäki oli viihtynyt kartanossa siis ainakin viisi vuotta. 1920 hän ei enää kylässä ollut. Melkein kaikki mäkitupalaiset ja itselliset ovat tulleet sivustolla esitellyiksi, samoin Selkeen torppariperhe. Eeva Juhontytär (s. 1840) ei tunnu heti tutulta, mutta paljastuu Anttilan aiemmaksi asukkaaksi. Missä lienee ollut hänen mäkitupansa, Anttila kun kuului Parilaan ja oli jo saanut uudet asukkaat?

Muonarenkejä Pakkasella oli kaikkiaan 12, useimmat heistä perheellisiä. Sivustolla ei taida olla esittelyä Nestor ja Hilja Hummarkoskesta, Juho ja Iida Laaksosta eikä August ja Aina Lahtisen perheestä. Hummarkosket muuttivat kylästä jo 1917 yhdessä Nestorin sisaren Aliina Mäensivun perheen kanssa. Kartanon työnjohtajana 1915 toimi Johan Weckström, jolla vaimonsa Agneksen kanssa oli kaksi poikaa. Niin Laaksot, Lahtiset kuin Weckströmitkin ovat muuttaneet kylästä vuoteen 1920 mennessä.

Heinijärveen kuuluneet osat kylää ovatkin sitten vaikeampi juttu. Torpat tiedetään, itsenäistyneet Yliviidanoja ja Alaviidanoja samoin, mutta muu väki on vaikeammin tunnistettavissa. Tyyne Ristilä oli palveluksessa Ruusilla ja Anna Rintala Hillulla. Juho ja Linda Lehtinen (henkikirjassa virheellisesti Lehtonen) asuivat mahdollisesti Tättälässä, jossa Juho oli muonarenkinä. Kalle Huhtala asui yksinään mäkitupalaisena Tättälän maalla. Santamäessä ja Palomaassa ei ollut nimettyjä asukkaita. Myöhemmin Ritalassa asuneet Frans ja Anni Laine löytyvät Hillulta, missä Frans oli muonarenkinä.

Irtolaisiksi merkittyjen suurta määrää ei kannata ihmetellä. Ilmeisesti sellaisiksi merkittiin muualle töihin muuttaneet ja myös Amerikan mantereelle siirtolaisiksi lähteneet. He olivat edelleen kirjoilla kotiseurakunnassaan. Muutamien iäkkäiden ihmisten kirjaaminen irtolaisiksi hiukan hämmästyttää. Kenties he asuivat lastensa luona muualla tai olivat hoidettavina kunnalliskodissa.

Ensi kerralla jatketaan Parilan ja Mustajärvenkulman asukkaista.

 

Lisätietoja