Blogi
Suutarin vaiheita (blogi)
Mitä tekee sukututkija näinä poikkeusaikoina? Tutkii sukua tietysti. Jos ei omaansa, niin muiden. Aionkin kertoa näissä teksteissä taas lyhyitä tarinoita ihmisistä, joista jossain vaiheessa on tullut kyläläisiä. Käytännön syistä on pakko tyytyä heihin, jotka ovat luotettavasti löydettävissä yli 100 vuotta vanhoista, nykyisin digitaalisista lähteistä (useimmat SSHY:n jäsensivuilla). Tämä jättää valitettavasti monia mielenkiintoisia ihmisiä tarkastelun ulkopuolelle. Myös tämänkertaisten henkilöiden tarinaan puuttuvat lähteet jättävät pienen aukon.
Johannes Taavetinpoika Keskinen syntyi elokuussa 1882 Vesajärven Hirvon torpparipariskunnan lapsena. Rippikirjassa perhe kuitenkin merkittiin pian itsellisiksi ja se sai sukunimen Keskinen. Perhe on merkitty samalle sivulle Ruhaankosken myllärin kanssa. Taavetti ja Maria Keskisellä oli ainakin kahdeksan lasta. Johannes lähti rengiksi 16-vuotiaana 1898 ja palveli useammassa talossa Hämeenkyrössä. Yhdessä tällaisessa talosta toiseen siirtymisessä hänen syntymäaikansa muuttui helmikuuhun 1882. 1901 hän siirtyi Karkkuun. Karkussa hän viihtyi kolme vuotta ensin renkinä, myöhemmin itsellisenä. Sen jälkeen hän muutti Porin maaseurakuntaan 1904. Hänen ajastaan Porissa kertoo muuttokirja, jonka hän toi mukanaan Tyrväälle 1906. Siinä hänen ammatikseen on merkitty jalkinetyöntekijä. Ilmeisesti hän oli ollut suutarinopissa Porissa.
Jossakin matkan varrella Johannes oli tavannut kiikkalaisen Iida Adolfiina Josefssonin. Tämä oli syntynyt huhtikuussa 1883 Kiikassa Kiikanojan kylässä nahkuri Heikki Josefssonin ja tämän vaimon Amalian perheeseen. Iida oli yksivuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Isä solmi uuden avioliiton ja näistä liitoista Iidalla oli ainakin kuusi sisarusta. 1906 Johannes ja Iida avioituivat. Yhteinen koti löytyi 1908 Huittisten kirkonkylästä. Siellä syntyi heidän ensimmäinen lapsensa Iida Helena syyskuussa 1908.
Perhe on merkitty Huittisten kirkonkylään rippikirjoissa vuoteen 1912 ulottuvan jakson loppuun. Todellisuudessa he lienevät muuttaneet muualle viimeistään 1911 - 1912. Tytär Helmi ei nimittäin ole syntynyt Huittisissa. Eräs hiukan epävarma lähde mainitsee hänen syntymäpaikakseen Hämeenlinnan. En kuitenkaan löytänyt perhettä sen paremmin Hämeenlinnan maalaiskunnan kuin kaupunginkaan henkikirjoista 1914. Tosin katsoin vain suutarit. Jos perheenisä on merkitty muulla ammattinimikkeellä, he saattoivat hyvinkin olla Hämeenlinnassa. Tämä olisi kuitenkin poikkeus muihin lähteisiin, joissa hän oli aina suutari sen jälkeen kun ammattiin ryhtyi.
Seuraavan kerran perhe tulee esiin Hämeenkyrön Vesajärvellä henkikirjassa 1919. Todennäköisesti he ovat tulleet kylään 1918. He asuivat tuolloin Haapaniemen maalla. Vesajärvellä perhe ilmeisesti viihtyi vuoteen 1923, jolloin he muuttivat Haukijärvelle. Tyttäret merkittiin tuolloin koulun oppilasluetteloon. Virallisissa lähteissä heidät merkittiin aina Haukijärvelle, ei Parilaan. Muistitieto koulun lähellä asuneesta Keskisen perheestä voi hyvinkin pitää paikkansa. Johannes Keskinen kuoli lokakuussa 1927. Hänet haudattiin Tampereelle. Vaimo Iida eli vain kuukauden pitempään.
Lopuksi toivotan kaikille mukavaa ja turvallista vappua.
Tottijärveltä Parilaan (blogi)
Antti Nestor Adaminpoika syntyi kesäkuussa 1841 Pajukannan talossa Tottijärvellä. Tottijärvellä oli paljon Tottijärven kartanon ja Laukon kartanon torppia. Ymmärtääkseni Pajukanta oli kuitenkin itsenäinen tila. 1861 Adam Matinpoika, hänen vaimonsa Ester Antintytär ja heidän seitsemän lastaan muuttivat Tyrväälle. Heidän matkansa vei Laukkulan Teinilään. Sinne he eivät kuitenkaan jääneet, vaan jatkoivat jo seuraavana vuonna Ekkoisten kylän Heikkilään ja sieltä vielä Ruoksamon Kolariin. Siellä Adam ja Ester kuolivat 1867.
Antti Nestor lähti 1864 rengiksi Vihattulan Jokelaan. Sieltä hän siirtyi Kallialan Kampin kautta Mouhijärvelle 1869. Hänestä tuli Hermalan Kyönän renki ja myöhemmin renkivouti. 1870 hänet vihittiin Mariana Efraimintyttären kanssa. Tämä oli kotoisin Hahmajärven Irrin Haaviston torpasta ja asunut kotona avioitumiseensa saakka. Hermala oli kersantin virkatalo, ja sitä hoiti vuokraviljelijä, arrendaattori. Kun edellinen vuokraaja kuoli, tuli Antista uusi vuokraaja. 1873 he kuitenkin päättivät lähteä Hämeenkyröön. Mukaan tuli poika Juho Oskari. Yksi tytär oli kuollut pienenä.
Hämeenkyrössä heistä tuli Kalkunmäen Oravaisten Iso-Hollon torppareita. He viihtyivät torpassa vuoteen 1889, jolloin he siirtyivät Parilan Pertun itsellisiksi. Tällöin heille ensimmäistä kertaa merkittiin sukunimi Kivimäki. Se seurasi mukana, kun he 1897 muuttivat Äärilän maalle. En ole huomannut, että nimeä olisi kukaan Parilassa käyttänyt aiemmin. Onko Parilassa siis ollut Kivimäki kahdessa eri paikassa? Rakensiko perhe mökkinsä ensin Pertun maalle ja siirsi sen jostain syystä myöhemmin Erkkilän maalle? Vai oliko niin, että mökki pysyi samassa paikassa ja tuo maakaistale vain jossain järjestelyssä siirtyi Pertulta Erkkilälle? Jätetään kysymys toistaiseksi auki. Joitakin karttoja Parilan tilusjärjestelyistä on olemassa, ehkä niistä joskus myöhemmin enemmän.
Ulkomaisia lehtiä selaamassa (blogi)
Muissakin maissa on meidän Historiallista sanomalehtiarkistoamme vastaavia palveluita. Ne ovat usein maksullisia tai Suomen tavoin rajattuja ajallisesti tai paikallisesti. Nyt poikkeusoloissa joitakin palveluita on avattu verkkoon laajemmin käytettäviksi. Pääsiäisen aikaan oli kaikille avoinna laaja Newspapers.com ja tätä kirjoitettaessa Kungliga Biblioteketin Svenska dagstidningar. Ne ovat hyviä apuvälineitä paikallishistoriaa tutkiville, koska niiden tietokannat mahdollistavat haun eri hakusanoilla, kuten nimillä. Ei tietysti voi olettaa, että kaikki Haukijärveltä ulkomaille lähteneet olisivat päässeet paikallisiin sanomalehtiin. Mutta aina löytyy jotakin: kuolinilmoituksia, muistokirjoituksia tai syntymäpäiväuutisia.
Aloitetaan amerikkalaisista (Yhdysvallat, Kanada) lehdistä. Etsin niistä erityisesti tietoa henkilöistä, joiden myöhemmät elämänvaiheet eivät ole selvillä. Juho Ivar Rajalan vaimon Hilman kolme veljeä siirtyi valtameren taakse 1900-luvun alkuvuosina. Juho seurasi heitä 1903 nimellä Ahola. Veljistä kahden muistokirjoitukset löytyivät lehdistä 40- ja 60-luvulta. Kummassakaan muistokirjoituksessa ei ole mitään mainintaa Juhon ja Hilman perheestä. Hilma oli tuolloin jo kuollut, Juhon kohtalosta ei ole tietoa. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tästä kannata kuitenkaan tehdä. Muitakaan Amerikkaan kadonneita en lehdistä löytänyt. Usein ongelmaksi tulivat kovin yleiset nimet.
Juho ja Ida Heinonen siirtyivät Yhdysvaltoihin 1909. Kummankin muistokirjoitus on julkaistu paikallisessa lehdessä. Heidän vaiheistaan joskus enemmän. Anna Maria ja Martta Koivisto matkustivat uudelle mantereelle 1920-luvulla. Anna Maria avioitui 1927 Pete Venalaisen kanssa Baltimoressa. Tämä oli tuolloin 42-vuotias ja leski. Martta (Martha) avioitui 1925 Leonard Maneliuksen kanssa. Heillä oli yksi tytär. Tiedot löytyivät Baltomoressa ilmestyneestä The Sun-lehdestä. Sekä Anna Marian että Martan sukunimi oli lehdissä muuttunut Kaivistoksi. Myös Taavetti Kinkin ja Miina Jauhiaisen avioliitosta oli maininta The Chehalis Bee-Nuget-lehdessä 1929.
Ruotsin lehtiarkistossa seikkailu oli tuloksellista enemmänkin omaa sukututkimusta ajatellen. Ester Heleniuksen ja Pekka Malkamaan kuolinilmoitukset löysin ja täydennän niistä tiedot sivustolle. Etsin myös mainintaa Haukijärvellä joskus asuneesta ruotsalaisesta Axel Larssonista, mutta turhaan. Samannimisiä oli paljon, mutta oikeaa Axelia ei löytynyt. Toiveikkaasti laitoin hakusanaksi myös Haukijärven. Ilahduin, kun osumia tuli 121. Valitettavasti ne käsittelivät Ruotsin Lapin Haukijärveä. "Meidän" Haukijärvemme ei siis ole ainoa maailmankartalla.
Pääsiäisen aikaan 1922 (blogi)
Oikeastaan etsin tätä tekstiä varten 100 vuoden takaisia Kyrön Sanomien juttuja pääsiäisestä. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt. Ensimmäisen kerran pääsiäinen oli noteerattu paikallislehdessä 1922. Tuolloin lehti oli nimeltään Hämeenkyrön Sanomat. Vilkaistaan nyt vähän, mitä kylän kannalta kiinnostavaa siinä oli.
Varsinaisesti haukijärveläisiä oli esillä vain yhdessä jutussa. Hämeenkyrön Hevosjalostusyhdistyksen varsanäyttelyssä olivat palkinnoille päässeet Martti Erkkilän Osmo-ori, Hugo Sillanpään Heta-tamma ja Kalle Mustajärven Riika-tamma. Ainakin osaa kyläläisistä lienee koskenut myös kirkkoherra K. V. Lehtosen muistuttelu sukunimilain vaatimuksista. Hän toivoi, että nimettömät ja sellaiset sisarukset, jotka halusivat saman pysyvän sukunimen, kävisivät ilmoittamassa nimivalinnastaan.
Mutta pääsiäiseen. Lehdessä oli nimimerkki Kasperin pakina pääsiäisperinteistä. Siinä kerrottiin, kuinka eräänä pitkäperjantaiyönä Heinijärven vanhalle myllylle saapui joukko trulliakkoja punnituttamaan karvoja, joita he kyläläisten navetoissa olivat leikelleet. Myllyn keskellä seisoi "itse pirulainen, puntari kädessä, ottaen vastaan trullien tuoman veron ja punniten sen sitten huolellisesti puntarillaan. Kenellä oli karvoja pussissaan sovittu määrä, se sai päämiehen ylimmän ystävyyden ja kiitoksen, kenellä taas liian vähän, se sai pakaroihinsa tuntuvia iskuja pirulaisen puntarista." Muuan renki oli kuitenkin piiloutunut myllyyn nähdäkseen pitkäperjantaiyön menot. Hän pöllähti esiin kesken kaiken kovalla metelillä. Niin joutuivat sekä piru että trullit juoksemaan pakoon. "Hölmistynyt renkimies ennätti vain nähdä, kuinka pirulaisen häntä ovenaukeamassa vinhasti välähti."
Heinijärven vanha mylly ei varmaankaan ollut nykyisen Haukijärven alueella. Kylässä on pääsiäistä aina vietetty rauhallisemmin, eikös vain? Joka tapauksessa toivon kaikille nykyisille ja entisille kyläläisille oikein rauhallista ja aurinkoista pääsiäisaikaa. Sivusto päivittyy seuraavan kerran viikon kuluttua.
Amerikkaan kadonnut (blogi)
Nyt poikkeusaikana muutamat verkossa sukututkijoille maksullisia palveluita tarjoavat yritykset (Ancestry, MyHeritage) ovat avanneet osan tietokannoistaan vapaasti käytettäviksi. Niitähän on tietysti pitänyt tutkailla. Kovin paljon uutta en ole löytänyt, mutta jotakin sentään. Seuraavassa yksi Haukijärveen liittyvä tarina. Se käsittelee oikeastaan samaa aihetta kuin pari aiempaakin kirjoitustani eli sitä, miten entisen kyläläisen jäljet katoavat uudella mantereella. Tekstissä on linkit vain kaikille avoimien tietokantojen tiedostoihin, jotka tosin nekin vaativat kirjautumisen. Lisäksi lähteenä on käytetty edellä mainittujen palveluiden ja SSHY:n jäsensivujen tietoja.
Frans Vilhelm Heino syntyi marraskuussa 1876 Hämeenkyrössä. Hänen vanhempansa olivat tuolloin Pakkasella töissä. Frans asui koko lapsuutensa ajan Pakkasen maalla. On mahdollista, että heidän mökkinsä sijaitsi Heinoonkyläksi sanotulla alueella. Frans muutti 1892 Mouhijärvelle, missä hän pääsi ripille samana vuonna. Hän palveli renkinä eri taloissa Ryömälässä ja Rienilässä. 1897 hän muutti Ylöjärvelle. Siellä hänestä tuli Mäkkylän renki. Matka jatkui Liimolan kylään. Siellä asuessaan hän solmi avioliiton Fanny Leposen kanssa. Tämäkin oli syntyisin Hämeenkyröstä, mutta muuttanut jo lapsena Ylöjärvelle. Perhe muutti 1900 Mäkkylään. Mäkitupalaisperheeseen syntyi viisi lasta ennen kuin Frans 1907 muutti Yhdysvaltoihin.
Frans matkusti Caronia-laivalla Liverpoolista New Yorkiin toukokuussa 1907. Hän ilmoitti menevänsä veljensä Taavetin luokse Astoriaan Oregoniin. Ilmeisesti hän myös jäi Oregoniin, sillä 1918 hän asui siellä, kun tuli kirjatuksi ensimmäisen maailmansodan aikana rekisteröintikorttiin. Vielä löydämme hänet vuoden 1920 väestölaskentatiedoista. Siihen hänen jälkensä päättyvät. On tietysti mahdollista, että hänet kirjattiin seuraavissa vaäestönlaskennoissa niin, ettei mikään keksimäni haku yksinkertaisesti löydä häntä. Tai hän on voinut muuttaa nimensä tai palata Suomeen. Todennäköisempänä pitäisin kuitenkin sitä, että hän kuollut joskus 20-luvulla. En kuitenkaan löytänyt häntä Ylöjärven seurakunnan haudattujen luetteloista 1920 - 1967. Tosin niissä oli muutenkin vain vähän tietoja Amerikassa kuolleista, erityisesti 50- ja 60-luvuilta. Fanny asui Mäkkylässä lastensa kanssa edelleen 1920.
Fransin tarina jättää monta kysymystä. Ehkä niihin joskus tulevaisuudessa löytyy vastauksia.