Blogi

Tällä kertaa on taas esillä kuva Väinö Lehtisen albumista. Kuva esittää nuorta sotilasta, puvusta päätellen rakuunaa. Ainakin asu on hyvin samanlainen kuin Sulo Haukipäällä sotilaskuvassaan ja muistuttaa kovasti myös Aarne Laaksosen rakuunapukua, vaikka pieniä eroja onkin. Joku sotilasasuja paremmin tunteva osaisi varmaan päätellä pukujen eroista jotakin. Eri aika? Eri joukko-osasto?

Lue lisää...

Kuvassa voi aivan hyvin olla Väinö Lehtinen itse. Hän oli syntynyt 1904 ja suoritti siis varusmiespalveluksensa 20-luvun puolivälin aikoihin. Sulo Haukipää on kuvattu 1930 ja Aarne Laaksonen 1932. Kukaan ei kuitenkaan ole tunnistanut rakuunaa Väinö Lehtiseksi, vaikka kuvan on nähnyt useampi hänet tuntenut.

Sotilaskuvia on annettu sukulaisille ja ystäville. Niitä ilmeisesti teetettiin useampia kappaleita. On siis mahdollista, että kuvassa on joku muu kyläläinen, joka on palvellut rakuunana. Löytyisikö jonkun vanhasta albumista sama kuva nimellä varustettuna?

Kiitos teille, jotka kommentoitte viimekertaista tekstiä. Lisätietoja tuli mukavasti. Ainakin minulle oli uutta, että moottoripyörän moottorilla voi pyörittää pesukonetta.

Sitten on ihan pakko tunnustaa, etten ole käynyt läpi kaikkia niitä kymmeniätuhansia(?) rekisterikortteja, joita tähän mennessä on digitoitu. Useimmat tunnukset ovat tulleet tietooni muusta yhteydestä ja olen sitten tunnusten perusteella etsinyt kortit. Jos siis jollakin sattuu olemaan vanha haukijärveläinen rekisteritunnus muistissaan, kuulisin mielelläni asiasta. Kortteihin voidaan joskus vielä palata, kun niitä on digitoitu lisää.

Mutta niihin lisätietoihin. Sven Jokisen IFA oli tyypiä F9, "teräs ifaksikin" kutsuttu. Einari Hynninen romutti kuorma-autonsa jossain vaiheessa, mutta jätti sen ohjaamon pihaan leikkipaikaksi pojilleen. Lopulta sekin hävisi.

Aarne Laaksonen osti kyröskoskelaiselta omistajalta Jawa CZ-moottoripyörän 50-luvun lopulla. Pyörä on edelleen kunnostettuna olemassa.

Aarno Heikkinen rekisteröi 1955 Chevrolet de Luxe Special Touring-merkkisen henkilöauton. Se oli vuoden 1938 mallia ja ollut aiemmin rekisterissä Hämeen läänissä. Sen paino oli 1450 kg ja hevosvoimia siitä löytyi 85. Viimeinen merkintä kortissa on vuodelta 1957.

Moottoriajoneuvoja alkoi 50-luvulla olla jo paljon. Sivustolla aiemminkin mainittujen Sulo Niemen ja Juho Virkin taksien sekä Virkin kuorma-autojen ja Viljo Haukipään moottoripyörän lisäksi ovat nyt muistetuksi tulleet Sulinin veljesten Jawat, Pentti Jääskeläisen Puch, Haukipään veljesten moottoripyörät ja autot, Yrjö Punkan moottoripyörä, Paavo Puolamäen Jawa, Pertti Punkan Jawa ja Kotin henkilöauto. Muitakin varmasti oli?

1920-luvulta lähtien kunkin läänin maaherra piti rekisteriä alueensa moottoriajoneuvoista. Rekisterin muodostivat pahviset kortit, joista osa on säilynyt. Arkistolaitos on nyt alkanut digitoida noita kortteja. Valitettavasti vanhimpien, ennen vuotta 1956 rekisteristä poistettujen ajoneuvojen kortit on Turun lääninhallituksessa hävitetty. Emme siis ilmeisesti koskaan pääse näkemään sivuston gallerian Moottoriajoneuvoja-albumin vanhimpien ajoneuvojen rekisteröintitietoja.

Rekisterikorttien digitoiminen on vielä kesken, mutta muutamien haukijärveläisajoneuvojen kortteja on jo tullut vastaan. Sven Jokinen rekisteröi 1954 tyttärensä nimiin IFA-merkkisen henkilöauton, jonka rekisterinumero oli ED-275. Auto oli uusi T-9 (tai I-9)-mallinen, bensiinkäyttöinen ja sen paino oli 870 kg. Hevosvoimia auton moottorissa oli 30. Auto oli perheen käytössä vuoteen 1964, jolloin se myytiin Tampereelle ja sen rekisterinumero muuttui.

Einari Hynninen rekisteröi 1953 kuorma-auton, jonka rekisterinumero oli EB-713. Hän asui silloin vielä Kyröspohjassa, mutta auto oli hänellä Haukijärvelläkin. Se oli 1939 valmistunut Ford 917 T, ilman kippiä ja peltipohjaa, kuten rekisterikortti tietää kertoa. Sen kokonaispaino oli 6300 kg ja hevosvoimia moottorista löytyi 85. Auto oli aiemmin ollut rekisteröitynä Hämeen lääniin. Kortin taakse on merkitty, että auto oli varustettu karjankuljetuslaidoilla. Viimeinen merkintä kortissa on vuodelta 1960. Auton myöhemmistä vaiheista ei ole tietoja.

Lue lisää...

Naapurikylän paloauton rekisterikortin etupuoli

Yksi moottoripyöräkin on tullut kortistosta vastaan. Väinö Koskelan Rex-merkkinen pyörä on rekisteröity 1954. Se lienee aiemmin ollut rekisterissä Hämeen läänissä. Nyt se sai rekisteritunnuksen TJ-4. Pyörän paino oli 165 kg ja moottorin teho 24 hevosvoimaa. Pyörän vaiheet eivät käy kortista ilmi. Kun sama rekisteritunnus on annettu 1961 erimerkkiselle pyörälle, lienee Rex poistunut siihen mennessä läänin alueelta.

 

Näinä päivinä tulee kuluneeksi vuosi siitä kun sivuston tekniikassa tehtiin isompi päivitys. Siitä asti käytössä on ollut myös kävijäseurantaohjelmisto. On siis aika katsoa mitä kävijäseuranta kertoo.

Kävijämääristä

Vuoden aikana sivustolla oli yhteensä liki 5000 käyntiä. Yksilöllisiä käyttäjiä (jos kävijä vieraili sivustolla päivän aikana useita kertoja, hänet on laskettu yhdeksi käyttäjäksi) oli keskimäärin hiukan yli 12 päivässä. Vilkkaimpana päivänä sivustolla oli 23 vierailijaa ja hiljaisimpanakin viisi. Kaikkina päivänä siis useampi vierailija kävi sivustolla. Talven pakkasilla sen paremmin kuin kesän helteilläkään ei näyttäisi olevan paljon vaikutusta kävijämääriin, hieman yllättäen heinäkuussa käyntejä oli eniten. Olettaisi, että viikonloppuisin tällaisilla sivustoilla käytäisiin arkea enemmän. Näin ei näyttäisi kuitenkaan olevan.

Lue lisää...

Päivittäiset yksilölliset kävijät

Lue lisää...

Mistä kävijät tulivat?

Ei varmaan ole yllätys, että suurin osa sivuston käynneistä tulee Suomesta, noin 95 %. Seuraava maa onkin hieman yllättäen Yhdysvallat. Saksakin kiilaa "ennakkosuosikki" Ruotsin ohi käyntimäärissä. Viiden kärkeen mahtuu vielä Kanada. Yksittäisiä käyntejä on ollut eksoottistakin maista kuten Japanista, Uruguaysta ja Tunisiasta. Yhteensä kävijöitä on ollut yli 30 maasta.

Suomalaiset kävijät näyttävät tulevan eri puolilta maata. Asuinseutua on hankala summittaisestikaan selvittää yhä yleisempien mobiiliyhteyksien takia.

Mitä sivustolta haetaan?

Kävijäseurantaan jää yhä useammin tieto ainoastaan siitä, että kävijä on tullut sivustolle hakukoneen kautta, ei tietoa käytetystä hakusanasta tai -sanoista. Jossain tapauksessa hakusanat edelleen tallentuvat. Sivustolle tullaan yllättävän usein Mouhijärveen liittyviä hakusanoja käyttämällä, on haettu Mouhijärven taloja ja töllejä tai Selkeen kartanoa. Eipä silti, entisen Mouhijärven kunnan raja on lähellä ja Selkeen kartanossa tehtävät juustot herkullisia!

Vastaa kyselyyn!

Sivuston kehittäminen kävijäseurannan avulla on vähän kuin auton ajaminen vain taustapeiliä seuraamalla. Nyt sinulla mahdollisuus kertoa mielipiteesi sivustosta ja antaa palautetta ja kehittämisideoita. Vastaaminen ei vie montaa minuuttia.

Kyselyyn

Vastausaikaa on helmikuun puoliväliin. Saaduista vastauksista tehdään lyhyt yhteenveto sivustolle.

 

Turkuun perustettiin 1700-luvulla lääninsairaala. Laitos sai osan kustannuksistaan katetuksi seurakunnissa kerätyillä kolehdeilla. Hämeenkyröstä on säilynyt lasarettivarojen tilit vuosilta 1783 - 1895. Haukijärvelaisetkin varmasti antoivat osuutensa kolmeen vuosittain sairaalan hyväksi kirkossa koottuun kolehtiin. Lisäksi kylässä pidetyissä häissä, kastejuhlissa ja hautajaisissa kerättiin varoja samaan tarkoitukseen. Tiedossa ei ole, saiko kukaan kyläläisistä hoitoa mainitussa sairaalassa.

Useimmin tilikirjassa mainitaan Parilan Perttu. Jo heti lokakuussa 1783 talossa pidettiin häät, joissa kerättiin varoja lääninsairaalalle. Myös Parrin, Erkkilän ja Haukijärven (myöhemmin Suojan ja Pakkasen) talot mainitaan tilikirjassa. Haukijärven talossa on rahoja kerätty myös kastejuhlissa 1799. Useimmiten vapaaehtoisia maksuja koottiin kuitenkin häissä.

Lue lisää...

Isak Parrin puumerkki löytyy lasarettivarojen tileistä. Lähde: Digitaaliarkisto

Osattiin häitä ja hautajaisia viettää torpissakin. Kun kylää ei aina mainita, on niitä hiukan vaikeampi sijoittaa, mutta ainakin Maatiala (vielä torppana), Palomaa, Haukipää, Metsäkirmo, Metsä-Tiipiän vuokraviljelijä, Ristilä, Mustajärvenkulman Palomäki sekä Viidanojankulman Koivisto löytyvät luetteloista. Lieneekö sitten tileissä toisinaan esiintyvä tuntematon "eräs kristitty ihminen" joskus ollut haukijärveläinen?

 

Lisätietoja