Blogi

Kauppakirjoja, huutokauppaluetteloita, kuitteja, koulutodistuksia, viinakortti...Sellaistahan meidän jälkeemme jää, kun täältä joskus lähdemme. Sisällöltään vaihtelevia asiakirjoja. Osa, kuten kauppakirjat, todennäköisesti löytyvät jostain arkistosta. Osa mahdollisesti ainoita kappaleita. Jälkipolvien kiinnostus voi olla vähäistä ja säilytysmahdollisuudet varsin rajalliset. Arkistotkaan eivät välttämättä innostu joka mökin materiaalista. 

Parasta varmaan olisi, jos tilaan liittyvät materiaalit säilyisivät tilalla. Aina näin ei kuitenkaan ole. Olenkin miettinyt, saisiko aineistoa säilymään digitaalisessa muodossa. Toki ymmärrän, etteivät nykyiset tallennusmuodot ole ikuisia ja pitempiaikainen digitaalinen tallennus vaatisi ylläpitoa. Siitä huolimatta ajatus houkuttaa. Jospa joku vuosikymmenten kuluttua löytäisi verkosta kiinnostavaa materiaalia.

Yksityisestä vähän suurempaan kokonaisuuteen. Voisiko Haukijärveen liittyvää aineistoa koota digitaalisessa muodossa kaikkien nähtäväksi? Yhdistysten pöytäkirjoja, kirjeitä, monenmoista on kuitenkin säilynyt.  Tiedän, skannausurakka olisi melkoinen. Eikä aineisto mahtuisi Haukijärvi-sivuston nykyiseen tallennustilaan. Tämä teksti on lähinnä tämmöinen ilmaan heitetty ajatus. Ehkä joku muukin on pohtinut kylän historiaan liittyvien dokumenttien säilymistä ja julkaisemista.

Mustajärvenkulmalla asui 1920-luvulla "Kuokka-Nestoirksi" sanottu mies, joka kaivoi työkseen ojia. Hänen oikea nimensä oli Nestor Rimmenpää.  Olen yrittänyt jäljittää häntä sen perusteella, että hän oli kotoisin Suodenniemen Erkkilän talosta. Jossain vaiheessa tarkistin myös Mouhijärven haudattujen luettelon, mutta sieltä häntä ei löytynyt, vaikka hän ilmeisesti työskenteli usein Mouhijärven puolella. Nyt tulin katsoneeksi Hämeenkyrön haudattujen luettelon. Sieltä tärppäsi. Huhtikuussa 1940 kuoli työmies Nestor Rimmenpää, jonka asuinpaikaksi oli merkitty Vesajärvi. Ja mikä tärkeintä, luetteloon oli merkitty hänen syntymäaikansa, 6.11.1860.

No, ei häntä kuitenkaan Suodenniemen kastetuista löytynyt. Onneksi syntymäaika auttoi erottamaan hänet muista Taipaleen Erkkilässä jossain vaiheessa asuneista Nestoreista. Hän syntyi Kiikoisten Kuorsumaan Pohjalan Nevanperän torpassa itsellinen Juho Matinpojan ja tämän vaimon Johanna Juhontyttären lapsena 6.10.1860. Syntymäkuukausi muuttui myöhemmin Suodenniemelle muuton yhteydessä. Vanhempia sisaruksia hänellä oli ainakin kuusi, nuorempia yksi. 1864 perhe muutti torpasta Niemenmaan Nutolle, jonka tilanvuokraajia (arrendaattoreita) heistä tuli. Juho Matinpoika kuitenkin kuoli 1868 ja Johanna muutti lasten kanssa Suodenniemen Taipaleen Erkkilään.

En ole selvittänyt, millainen kytkentä Johanna Juhontyttärellä Erkkilään oli. Hänet merkittiin edelleen vuokraajaksi ja haudattujen luettelossa itselliseksi talonmuoriksi. Joka tapauksessa Nestori varttui Erkkilässä aikuiseksi. 1879 hän lähti rengiksi Koivuniemen Heikkilään. Sieltä renginura jatkui monen talon kautta. 1901 hänet merkittiin työmieheksi Koivuniemen Husarille. Sinne hän näyttää asettuneen asumaan. Emme tiedä, oliko hänellä oma mökki talon maalla vai asuiko hän jossakin yhdessä muiden kanssa. Vuoden 1919 henkikirjan mukaan hän oli edelleen Husarilla. Koska hänet on asemaltaan merkitty löysäksi, hän todennäköisesti kierteli töissä eri taloissa eikä siis ollut työsuhteessa (esim. renkinä) vain yhteen taloon. Mahdollisesti hän työskenteli jo tuolloin myös Mouhijärvellä ja Hämeenkyrössä.

Muistieto kertoo, että Nestori oli nuoruudessaan vakinaisessa asepalveluksessa. Myös Suodenniemen rippikirja (Kittilä, Ylirosi) vahvistaa tämän. Palvelu ajoittui suunnilleen vuosiin 1883 - 1885. Palveluspaikka ei ole tiedossa. Rippikirjasta 1892 - 1901 Husarilta löytyy toinen mielenkiintoinen merkintä. Ilmeisesti paljon myöhemmin on lisätty teksti "14.7. -37 H-kyrö!". Kenties Nestori muutti kirjansa Hämeenkyröön vasta vanhoilla päivillään. Kuten henkikirjan lehdeltä huomataan, ei Nestori käyttänyt sukunimeä vielä 1919. Sukunimilain myötä sellainen piti 20-luvulla ottaa käyttöön. Rimmenpäästä tulee mieleen Nevanperä, Nestorin syntymätorppa.

Nestorin tarinan myötä haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää juhannusta.

 

Lähteinä on käytetty Hämeenkyrön, Suodenniemen ja Kiikoista kirkonkirjoja SSHY:n jäsensivuilla

Haukijärvellä on sivuston tarkastelemana aikana elänyt useampia sisaruksia, jotka ovat asettuneet kylään asumaan perheineen. Helposti tulee mieleen neljä perheineen kylässä asunutta sisarusta, mutta suurempikin lukumäärä on mahdollinen. Tänään katsotaan kolmen Mouhijärven Iirolan Skinnarin (Kinnarin) talosta maailmalle lähteneen sisaruksen elämän alkuvaiheita.

Juho Juhonpojalle ja Kustaava Loviisa Antintyttärelle syntyi kaikkiaan seitsemän aikuiseksi elänyttä lasta. 1849 syntynyt Karoliina Vilhelmiina oli heistä toiseksi vanhin. Juho Juhonpoika joutui myymään Skinnarin ja muuttui tilan syytinkiläiseksi rippikirjajakson 1865 - 1871 aikana. Niinpä Vilhelmiina oli vähän aikaa piikana Alahemmingillä ennen kuin avioitui Tuiskun rengin Kaarle Fredrik Juhonpojan kanssa 1873. Lapsista Mouhijärvellä syntyvät Kaarle Vihtori ja Juho Malakias. Vuoden 1878 lopulla perheen tie vei Hämeenkyröön, Heinijärven Hillun Mäkelään.

Maria Elisabeth syntyi 1858. Hän asui kotona, kunnes 1886 avioitui Iirolan Seppälän rengin Kaarle Vihtori Antinpojan kanssa. Tämä toimi Seppälän voutina vuoteen 1889 saakka. Silloin perhe muutti Hämeenkyröön. He tulivat suoraan Haukijärvelle Suojan Selkeen torppareiksi. Torpan kontrahti on allekirjoitettu Mouhijärvellä huhtikuussa 1889. Kirjansa Kalle ja Maria muuttivat Hämeenkyröön joulukuussa samana vuonna. Ensimmäinen lapsi Kaarle Ivar syntyi Mouhijärvellä.

Taavetti Vihtori syntyi 1861. Aikuiseksi vartuttuaan hän lähti rengiksi Tuiskulle. Tässä ammatissa hän toimi myös Hämeenkyrössä, jonne muutti 1882. Heinijärven talot, Herttualan Kirmo ja Kalkunmäen Purttu tulivat hänelle tutuiksi noina vuosina. Viimeistään Purtulla hän tutustui Iida Karoliina Heikintyttäreen. He avioituivat 1888 ja muuttivat asumaan Mäkelään. Vuoden kuluttua matka vei Kukkolaan. Ensimmäinen lapsi Kaarle Anselm syntyi Kukkolassa.

Kaikki kolme perhettä ottivat sukunimekseen torppansa nimen. Taavetti käytti Purtulla ollessaan nimeä Johansson, joka jäi pois Kukkolaan muuton jälkeen. Mäkelässä asui myös aiempi torppari perheineen. Sen rakennukset olivat ainakin jonkinlaisessa kunnossa, kun Kalle ja Miina tulivat torppaan. Selkeen aiempi torppari muutti pois torpasta, kun Kalle ja Maria muuttivat sinne. Sielläkin taytyi siis olla asuinrakennus. Kukonniemen torppa oli ollut olemassa vuoteen 1869. Sen jälkeen sitä ei mainita. Mahdollisesti rakennukset olivat 20 vuodessa hävinneet. Ehkä siksi Taavetti ja Iida antoivat torpalleen uuden nimen.

 

 

 

Verkossa on useita alustoja, joissa voi rakentaa oman sukupuunsa tai liittää sen osaksi suurempaa kokonaisuutta. Tunnetuimpia lienevät MyHeritage, Geni, Ancestry, FamilySearch ja Geneanet. Näistä suurin osa on maksullisia, ainakin jos aikoo käyttää niiden kaikkia ominaisuuksia. Hakuja voi yleensä tehdä kirjautumatta, tulokset näkyvät rajoitetusti. Jopa Google-haku voi antaa tuloksia näiltä alustoilta. Monet näistä sivustoista herättävät välillä keskustelua tietosuojasta ja tekijänoikeuksista. Nykyaikaa ne kuitenkin ovat, siitä ei pääse mihinkään.

Paikallishistoriaa harrastavakin päätyy toisinaan näille sivustoille, kun etsii tietoa entisten kyläläisten myöhemmistä elämännvaiheista. Silloin herää kysymys alustoille tallennettujen tietojen luotettavuudesta. Olen pitänyt tässä suhteessa aika tiukkaa linjaa ja pyrkinyt varmistamaan julkaisemani tiedot useammasta lähteestä. Amerikkaan muuttaneiden kohdalla olen tainnut tehdä muutaman kerran poikkeuksen. Heistäkin olen kuitenkin useimmiten löytänyt alkuperäisiä dokumentteja digitoituina.

Jos joku ilmoittaa sukupuussaan sukulaisensa - siis entisen haukijärveläisen - kuolleen tiettynä vuonna, voinko kirjata sen sivustolle? Toistaiseksi en ole niin tehnyt pelkästään yhden verkkosukupuun perusteella. Tai useammankaan, tietoja kopioidaan suoraan sukupuusta toiseen. Kaikki eivät kirjaa lähteitä näkyviin. Myöskään yhteydenotto puun ylläpitäjään ei yleensä ole mahdollinen, jos ei ole kirjautunut kyseiselle alustalle ja maksanut sen maksuja.

Nyt minulla on suunnitelma, joka keskittyy MyHeritageen ja Geniin. Teen listan niistä entisistä kyläisistä, joista noilta alustoilta näyttäisi löytyvän lisätietoa. Toistaiseksi olen löytänyt kolme tällaista henkilöä. Sen jälkeen liityn jäseneksi ainakin ilmaisen kokeilukaksiviikkoisen ajaksi. Sekin tosin edellyttää luottokorttitietojen antamista. Sitten käyn listan läpi ja pyrin tarkistamaan käytetyt lähteet ja mahdollisesti saamaan yhteyden sukupuiden ylläpitäjiin, mikäli tietoja on tarpeen tarkistaa. Ja jos riittävän luotettavalta tuntuu, lisään muutaman kuolinvuoden ja aviopuolison tiedot sivustolle. Sekä lähteet tietysti.

Aukusti ja Saima Kankaansivu on esitelty sivustolla Tuomiston yhteydessä. Lisäksi he ovat muistitiedon mukaan asuneet naapurissa Antilassa ja Parilan Antilassa. Ei ole ihan täyttä selvyyttä siitä, missä järjestyksessä he ovat mökistä toiseen muuttaneet, mutta useampi henkilö muistaa heidät sekä Tuomistolla että Antilassa sodan jälkeiseltä ajalta. Heidän elämänsä alkuvaiheet selviävät verkossa olevista tiedoista (SSHY:n jäsensivut) helposti. 20-luvulta tietoa on vähemmän. 30-luvulla he ilmestyivät Haukijärvelle.

August Evert syntyi 1878 Suodenniemen Kiikoisten kylän Palomäen talon Välimäen torpassa torppari Antti Antinpojan ja tämän vaimon Kaisa Antintyttären toisena yhteisenä lapsena. Avioliitto oli Kaisan toinen, hänellä oli aiemmasta liitosta ainakin kolme lasta. August jäi vanhempiensa nuorimmaksi lapseksi. Torpan nimi muuttui 1880-luvulla Kankaansivuksi. Vähitellen muut lapset muuttivat pois torpasta ja August jäi sinne asumaan vanhempiensa kanssa. Hän sai kutsunnoissa arpanumeron 26, joten hän ei todennäköisesti joutunut suorittamaan asevelvollisuuttaan vakinaisessa palveluksessa. Vuoden 1919 henkikirjassa perhe näkyy merkinnällä, että August hoitaa vanhempiaan. Isä kuoli samana vuonna, äiti myöhemmin.

Saima Sofia syntyi tammikuussa 1894 Kiikan Vakkalan kylän Junnilan itselliselle Hilma Sofia Lehtiselle. Tämä avioitui 1897 kiikoislaisen Juho Kristian Kauniston kanssa. Perhe muutti 1904 Kiikoisista Ulvilan Toejoelle (nykyisin Poria) ja alkoi käyttää sukunimeä Lehtinen. Saima sai ainakin viisi nuorempaa sisarusta. Rippikirjan 1901 - 1910 perusteella näyttää siltä, että Saima asui osittain Kiikassa. Kirjoilla hän kuitenkin pysyi Toejoella ja siellä hänet merkittiin henkikirjaan vielä 1919. Sen jälkeen hänen elämässään tapahtui asioita suhteellisen nopeasti. Vuoden 1925 alussa muutti Suodenniemen Kiikoisista Kiikkaan entisen talollisen leski Saima Palomäki. Vajaan kuuden vuoden aikana hän avioitui, muutti Suodenniemelle, jäi leskeksi ja muutti Kiikkaan. Edellisen linkin ilmoituksessa heti Saiman jälkeen Kiikkaan muutti myös työmies Aukusti Kankaansivu. Viimeistään tässä vaiheessa he olivat tutustuneet. 

Hämeenkyrön Sanomat kertoi kirkollisissa uutisissa helmikuussa 1934, että Kiikasta muuttivat entisen talollisen leski Saima Sofia Palomäki tyttärensä kanssa sekä seppä Aukusti Eevertti Kankaansivu. Samassa lehdessä kuulutettiin avioliittoon työmies Aukusti Eevertti Kankaansivu ja entisen talollisen leski Saima Sofia Palomäki Haukijärveltä. Luultavasti he asettuivat asumaan johonkin Pakkasen tai Suojan rakennuksista, sillä Salomäet asuivat todennäköisesti vielä tuolloin Tuomistolla. Mahdollisesti Aukusti oli opetellut sepän töihin Kiikassa asuessaan ja työskenteli tarvittaessa seppänä myös Pakkasella. Kaikki lisätiedot pariskunnasta ja Saiman tyttärestä ovat tervetulleita.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran vasta lauantaina 1.6.

 

Lisätietoja