Blogi
Postipysäkin alkuvaiheita (blogi)
Haukijärven koulun arkistosta löytyy teksti, jossa opettaja Kerttu Lehtosalo kuvailee kylän postipysäkin syntyvaiheita. Lainaan tekstistä tähän katkelmia.
"Lukuhalu oli herättänyt saada tietoja muualtakin kuin omalta paikkakunnalta. Tätä välittäjää, sanomalehteä, oli hankalaa saada, kun paikkakunnalla ei ollut postia. Lähimpään postiin oli matkaa 8 km ja Hämeenkyrön postiin 12 km. Tapa oli sellainen, että se kyläläinen, joka kävi kirkolla poikkesi postiin ja toi koko kylän postin. Täten saatiin posti aina vanhentuneena, sillä ei aina joka viikko käyty kirkolla. Kartanoon tuli kyllä niin sanottu irtolaukku, mutta se ei hyödyttänyt kyläläisiä. "
Lehtosalo keskusteli asiasta J. E. Richterin kanssa ja yhdessä he ottivat yhteyttä postilaitokseen.
"Postihallituksesta tuli tieto, että paikkakunta on niin harvaan asuttua, että ei kannata palkata postin hoitajaa, toisin sanoen ei posti kannata itseään. Allekirjoittanut tarjoutui hoitamaan postia 3 vuotta palkatta, siinä toivossa, että sen ajan kuluttua ehkäpä jo alkaisi kannattaa. Vastauksessa sanottiin, että valtion toimia ei voida antaa palkatta hoitaa, mutta jos se hoidetaan (25:-) kahdellakymmenelläviidellä markalla vuodessa, niin katsotaan jos voidaan myöntää postipysäkki Haukijärvelle. Tähän ehdotukseen suostuin. Täten saatiin postipysäkki samana vuonna (1902) kun oma koulutalokin. Tämä kaikki oli suuri edistys syrjäkulman elämässä."
Niin saivat siis kyläläiset postipysäkkinsä.
20-vuotisjuhla
Elokuun 14. päivä 1927 vietti Haukijärven työväenyhdistys 20-vuotisjuhliaan. Hämeenkyrön Sanomissa oli asiasta lyhyt maininta ja sen lisäksi yhdistyksen ilmoitus, joka on alapuolella kuvassa. Arvelen, etten loukkaa kenenkään tekijänoikeuksia, vaikka julkaisenkin sen. Lehti julkaisi myöhemmin lyhyen selostuksen juhlista, lähinnä kilpailutulokset. Juttu päättyi toteamukseen: "Yleisön käytös juhlissa ja iltamassa oli aivan moitteetonta."
Juhlapuheen pitänyt ministeri Ryömä oli lääkäri ja SDP:n kansanedustaja Hannes Ryömä, joka juuri tuohon aikaan toimi valtionvarainministerinä. Oletettavasti Frans Mustasilta lausui tervehdyssanat tai esitteli yhdistyksen 20-vuotista historiaa. Muista ohjelmansuorittajista ei ole tietoa. Näytelmän "Lainkiertäjät" on tiettävästi kirjoittanut Uramo Hiiskoski. Lieneekö salanimi?
Mennäänpä sitten kilpailutuloksiin ja haukijärveläisten menestykseen. Kolmiottelussa toiseksi tuli Eino Laaksonen, naisten 100 metrin kolme parasta olivat sisarukset Toini Peltola, Hanna Kanerva ja Kaisu Peltola. Naulanlyönnin voitti Kalle Ketola Aimo Mäkisen tullessa toiselle sijalle. Renkaanheiton kolmanneksi selvisi Reino Kanerva. Nuolenheitossa ja poikien 100 metrin juoksussa eivät kyläläiset yltäneet palkintosijoille.
Nykypäivän lukija saattaa miettiä, harmittiko iltamayleisöä lyhyt, vain tunnin mittainen tanssiaika. Ehkä määräykset olivat tiukat tuohon aikaan.
1927 - 90 vuotta sitten
Jatkan sarjaa 90 vuoden takaisista tapahtumista, tai pikemminkin siitä, mitä paikallislehti niistä uutisoi. Aloitetaan seurakunnan ilmoituksista. Kuolleiden luetteloon merkittiin tuolloin Ida Keskinen, Vilho Mustasilta, Johannes Keskinen, Kerttu Koivisto, Martta Pettersson, Eufrosiina Linnusmäki ja Frans Virtanen. Vihillä kävivät Urho Hujo ja Hilda Koivisto, Väinö Laaksonen ja Anna Poukkanen, Juho Mäkelä ja Suoma Heikkinen, Huugo Selkee ja Olga Peltonen sekä Väinö Rintala ja Martta Perkiömäki. Jaakko Erkkilä meni naimisiin Suodenniemellä. Seurakunnasta muuttivat Emma Lehtinen, Elsa Mäkelä sekä Tyyne ja Josefiina Jokela.
Kiertokoulua pidettiin Peltoniemessä, Yliviidanojalla ja Sillanpäässä. Kinkerit olivat Erkkilässä. Rokotus isorokkoa vastaan annettiin Sillanpäässä.
Väinö Mustajärvi ilmoitti myytävästä talosta kirkonkylässä. Mikä talo oli kyseessä ja miten se liittyi Väinö Mustajärveen, ei käy ilmoituksesta ilmi. Frans Mäkinen Yliviidanojalta myi kolmevuotiaan siitossonnin.
Pakkasen kuivausriihessä syttyi tulipalo syyskuussa. Palo saatiin nopeasti sammumaan ja vahingot jäivät vähäisiksi. Syttymissyyksi arveltiin kovassa kuumuudessa palamaan syttynyttä tomua. Arvi Heikkinen kielsi "kenenkään pahempia seurauksia välttääkseen roijastamisen ja kulkemisen" omistamiensa tilusten lävitse.
Kalle Haukipää ja Frans Mustasilta toimivat kunnan elimissä, mm. köyhäinhoitolautakunnassa ja kouluvaliokunnassa. Koulun johtokuntaan valittiin Vihtori Järvelä uudelleen ja Kalle Valkama uutena. Frans Mustasilta sai työväenyhdistyksen 20-vuotisjuhlissa elokuussa kukkalaitteen jalustoineen, koska oli ollut koko tuon ajan yhdistyksen puheenjohtajana.
Muistio - muita töitä (blogi)
Juhannuksen aikaan kirjoittelin löytämästäni muistikirjasta, jonka arvelen kuuluneen suutari Kalle Salolle. Katsotaan tällä kertaa, mitä hommia kirjasen omistaja teki Haukijärvellä hiukan myöhemmin. Selkeimmin ajoitettavissa ovat työt Ojaniemen suulin rakentamisessa, ne on nimittäin päivätty vuodelle 1955. Kirjaan ne tähän siinä muodossa kuin asianomainen on ne muistioonsa tallentanut. Ensin hän ilmoittaa olleensa piirun veistossa kuusi tuntia ja kantoja ampumassa kaksi tuntia. Kesäkuun loppupuolelle töitä on merkitty seitsemälle päivälle: pohjapiirustusta, tolpat ja tasakerta, selkäpuut, kattotuolit ja seinänlyöntiä. Heinäkuussa työt jatkuvat seinänlyönnillä, rästään kierrolla, ruoteen lyönnillä, kulmatuilla, maalauksella ja permannon lyönnillä. Elokuulle merkintöjä ei ole, ilmeisesti suuli tuli valmiiksi.
Hiukan aikaisemmin - vuosi ei ole tiedossa - hän oli Haukijärven koulun töissä. Jostain syystä urakasta (?) on kirjattu muidenkin tekemät tunnit. Lokakuussa K. Salo on tehnyt 32 tuntia, Arvo Laine 24 tuntia, Väinö Jokinen 32 tuntia, A. Laaksonen 28 tuntia ja H. Koskinen 16 tuntia. Miehet ovat olleet töissä 9. - 12. päivinä. Mitä koululla on korjattu tai rakennettu, sitä ei muistio kerro. Ajoitus on vaikeaa, töitä lienee tehty vuosien 1938 ja 1955 välissä. Väinö Jokinen voi olla joko Haukijärveltä tai Herttualasta. H. Koskisen kotipaikka ei ole tiedossa.
Muut merkinnät ovat hajanaisempia. Vuoden 1953 tammikuulta on tieto kansaneläkkeestä. Se sopii kyllä Kalle Saloon, joka tuolloin oli jo täyttänyt 66 vuotta. Viimeiseltä säilyneeltä sivulta löytyy kirjaus seppä Virkin (rakennuksen) maalauksesta. Se lienee tapahtunut 50-luvulla. Maalausta on suoritettu heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Siihen muistio päättyy. Omalla vaatimattomalla tavallaan se kertoo elannon hankkimisesta kuusi vuosikymmentä takaperin.
Kiellettyjä kuvia (blogi)
Huhtikuussa 1914 Haukijärven kansakoulun johtokunta vastaanotti seuraavan sisältöisen kirjeen kansakouluntarkastaja Nestori Saarnilta: "Koulutoimen Ylihallituksen käskystä saan täten kunnioittaen ilmoittaa, että seuraavat Grossman&Knebelin Moskovassa kustantamat kulttuurihistorialliset kuvataulut (sama painos kuin Wachsmuthin Leipzigissa) ovat katsotut sopimattomiksi käyttää opetusvälineinä kouluissa: Moskovan Saksalaisessa esikaupungissa, Kansanhuvit Kesäpuistossa Pietari Suuren aikana, Perintöruhtinatar Elisabeth, Aatelisklubi Katariina toisen aikana, Moskova syyskuussa 1812, Sotilasten rangaistussiirtolassa, Sotamiesten harjoitus Nikolai I:n aikana, Kaupunki Nikolai I:n hallituksen aikana, Tanssiaiset Moskovassa 20-luvulla, Moskovalaisessa vierashuoneessa 40-luvulla.
Jos mainittuja tauluja olisi jo ehditty kouluun hankkia, ovat ne viipymättä hävitettävät, ja tieto tästä ennen kuluvan huhtikuun 20 päivää minulle annettava.
Tämän ohessa saan huomauttaa, että kouluun on hankittava Venäjän valtakunnan kartta sekä sen lisäksi Venäjän historiallisia ja maantieteellisiä kuvia, jonka tähden tähän oheenliitän luettelon sellaisista kuvista, jotka ovat asianmukaisesti hyväksytyt tarkoitukseensa.
Samalla pyydän ilmoittaa, että osoitteeni on edelleen Tyrvää, Vammala."
Kiinnostavaa. Mitä ihmeellistä mahtoi olla noissa kielletyissä kuvissa? Kuvahaku verkossa ei tunnu antavan vastausta. Osa voi liittyä tulossa olleeseen maailmansotaan, vaikka se ei vielä huhtikuussa ollut alkanut. Mitä lienevät opettaja Lehtosalo ja koulun johtokunta tuumineet kirjeen luettuaan? Oliko koululle hankittu jokin tällainen kuva, luultavimmin jonkinlainen opetustaulu? Pitää muistaa joskus katsoa, onko kirjettä kommentoitu johtokunnan pöytäkirjoissa.