Blogi

Jatketaanpa taas tätä sarjaa, kuten isommatkin julkaisut näkyvät tekevän. Mitä kylässä tapahtui 1928?

Aloitetaan niistä, joiden maallinen matka päättyi. Toisilla jo iäkkäinä, joillakin kovin nuorena. Elämästä erkanivat Toini Haukipää, Vilhelmiina Keskinen, Juho Hellsten (Kahila) ja Evert Laaksonen Hämeenkyrössä. Olga Peltomäki kuoli Uudessakaupungissa, Lyyli Mustajärvi Suodenniemellä ja Jaakko Kaunisto Helsingissä.

Avioliittoon kuulutettiin Arvo Mustajärvi ja Martta Erkkilä sekä luultavasti myös Svantte Perttu ja Elli Karhiniemi. Svantte nimittäin otti naimakirjan Mouhijärvelle lokakuussa.

Seurakunnasta muuttivat Sylvi Mäkelä Tampereelle ja Hilja Mäkelä Pohjois-Pirkkalaan, Laina Mustasilta Kuusankoskelle sekä Martti Erkkilä perheineen Tyrväälle. Aika vähän oli kyläläisiä mainittu tuon vuoden kirkollisissa ilmoituksissa.

Muuta mainittavaa tuolta vuodelta oli ainakin Erkkilän huutokauppa, josta olen joskus aiemmin kirjottanut erikseen. Erkkilässä myös pidettiin lokakuussa kokous talon vuokra-alueiden järjestelytoimitusta varten. 1928 pidettiin kunnallisvaalit. Valtustoon tulivat valituiksi Frans Mustasilta, Kalle Haukipää ja Toivo Mäkinen. Edellisen vuoden maidontuotannosta laatupalkintoja saivat I sarjassa G. Estlander, II sarjassa F. Yliviidanoja, H. Sillanpää ja K. Haukipää sekä III sarjassa K. Ketola ja M. Mäkelä. Viimeksi mainitun henkilöllisyydestä ei tietenkään ole täyttä varmuutta. Pakkaselle tehtiin uusi heinäsuuli.

Vuoden 1928 Hämeenkyrön Sanomat on nykyisin vapaasti verkossa luettavissa. Aionkin joskus käydä nuo lehdet ajan kanssa läpi. Kun niitä aikoinaan katsoin nopeasti mikrofilmiltä, saattoi jokin asia mennä ohi silmien. Täydennetään siis juttua myöhemmin, jos aihetta on.

Olen näissä teksteissä toisinaan käsitellyt lähdeaineistoja, joita sivustolla on hyödynnetty. Tässä taas yksi sellainen.

Vanhemmat lukijat varmaan muistavat vielä, kuinka aiemmin piti täyttää vuoden alussa henkikirjoituslomake. Tiedot niistä koottiin asiakirjaksi, jota sanotaan henkikirjaksi. Kansallisarkisto on pari vuotta sitten digitoinut vuosien 1960, 1965, 1970 ja 1975 henkikirjojen aakkoselliset hakemistot. Niitä tosin pääsee selaamaan vain arkistolaitoksen sisäisessä verkossa käyttöluvan saatuaan. Sinänsä paikallishistoriaa tutkivan kannalta hakemiston selaaminen on hullun hommaa. Varsinainen henkikirja olisi erittäin todennäköisesti tehty kylittäin (ainakin 50-luvun henkikirjat on), jolloin haukijärveläisten etsiminen sieltä olisi paljon yksinkertaisempaa. Kun en kuitenkaan tiedä, milloin henkikirjat digitoidaan, päätin aloittaa selaamisen. Lisäksi 1960 on sivuston rajavuosi, on siis hyvä katsoa, ketä kylässä tuolloin asui. Sain tehtyä hiukan sukututkimustakin.

Hakemistoon on kirjattu henkilön koko nimi, naisilla myös tyttönimi, syntymäaika, puolison nimikirjaimet, äänestysalueen, kylän, talon ja perheen numero sekä joitakin huomautuksia. Olen nyt edennyt M-kirjaimeen saakka. Ensin katsoin vain tuttuja sukunimiä. Sitten huomasin, että hukkaan sillä tavalla ne kylässä asuneet, joita mahdollisesti en nimestä tunnista. Niinpä rupesin katsomaan myös äänestysalueen ja kylän numeroa. Haukijärveläiset kuuluivat tuohon aikaan pääsääntöisesti ensimmäiseen äänestysalueeseen. Osa Mustajärvenkulmaa kuitenkin kuului toiseen äänestysalueeseen ja osa lisäksi yhdeksänteen alueeseen. Nämä taas tunnistaa siitä, että kylän numero on neljä.

No, mitä sitten olen tähän mennessä löytänyt? Muutamia syntymävuosia on selvinnyt, kylästä/kylään muuttojen ajankohta on tarkentunut ja joitakin aviopuolisoita voin lisätä aiemmin kylässä asuneille. Muutamia avioliittoja olen jättänyt aiemmin kirjaamatta, koska olen arvellut niiden solmimisajaksi 60-lukua. Koska asianomaiset on kuitenkin merkitty puolisoina vuoden 1960 henkikirjaan, ovat he selvästikin käyneet vihillä jo 50-luvun puolella. Joitakin tietoja tarkistelen vielä. Lisäyksiä tulee sivustolle vähitellen. Jatkan selaamista taas jonakin päivänä, kun ehdin piipahtaa arkistossa.

Kansalliskirjasto on digitoinut sanomalehtien ohella myös aikakauslehtiä. Hiljattain löysin niiden joukosta Tampereen osoitekalenterin vuodelta 1926. Aiemmin olen näitä kalentereita selannut Tampereen kaupunginarkistossa. Taisin kirjoittaakin vuoden 1930 kalenterista. Nyt siis vuoden 1926 kalenteri on vapaasti verkossa luettavissa. Siihen pätevät samat huomautukset, jotka aiemmassa kirjoituksessa tein. Ihan kaikki eivät välttämättä ole mukana, ja Pispala oli vielä tuohon aikaan Pirkkalaa. Monet Haukijärveltä muuttaneet asettuivat sinne. Mutta jos arvelet sukulaisesi asuneen 1926 Tampereella, ryhdy ihmeessä selaamaan kalenteria. Voit löytää paitsi hänet, myös kartalta jo kadonneita kadunnimiä.

Kalenterin alussa on yrityksiä, kuten kauppaliikkeitä. Niiden joukosta en tuttuja nimiä löytänyt. Käy ilmi, että radiolähetyksiä oli tuolloin Tampereelta. Puhelinkioskeja oli peräti kuudessa paikassa. Mitähän ihmettä saattoi ostaa leikkelyliikkeestä? Liikkeiden jälkeen tulevat talonomistajat. Soukkakadulla talon omistanut K. A. Mäkinen voisi olla lähtöisin Haukijärveltä. Varsinkin kun osoitekalenterin aakkosellinen osuus kertoo hänen olleen nimeltään Kalle Alfred.  Silti Mäkinen on aika toivottoman yleinen nimi.

Aakkosellisessa osuudessa tuli joitakin tuttuja nimiä vastaan. Useimmat niistä on tosin varustettava kysymysmerkein. Oliko Järvensivulla asunut pika-ajuri Juho V. Jokinen lähtöisin Ristilästä, vaikka vaimon etunimi ei ihan täsmääkään? Tai oliko kalenterissa mainittu palvelija Lydia Kahila sama kuin sivuston Lydia Kahila? Ehkä ei. Sen sijaan Kuninkaankadulla asunut Lempi Koskipää saattoi olla Peltoniemestä. Emma Susanna Lehtinen ehkä asui Tampereella jo 1926, vaikka muuttikin kirjansa kaupunkiin vasta seuraavana vuonna. Nalkalankadulla asunut sähkötyömies Karl Vihtori Salo oli todennäköisesti Linnusmäestä. Vaimon etunimi ainakin täsmää. Muitakin esimerkkejä olisi, mutta selatkaapa itse kalenteria.

Mökkiloman viettäminen sai minut pohdiskelemaan, mikä mahtoi olla Haukijärven ensimmäinen kesämökki. Siis vapaa-ajan asunnoksi rakennettu tai ostettu rakennus. Kylässä ei toki ole sellaista mökkimäärää kuin Laitilan ja Mahnalan suunnalla, mutta tietääkseni Kelhäjärven ja Mustajärven rannoilla on mökkejä ollut ainakin 60 vuotta. Mutta kuka on hankkinut ensimmäisen? Sivustolla on maininta Rantalasta Heikkilän perheen kesäasuntona ja Ryhdin saunasta Tarkkojen mökkinä. 

Kysymystä voi lähestyä myös niin, että jostakin aiemmin vakituisesti asutusta talosta on tullut muualle muuttaneiden lasten vapaa-ajan asunto. Ensin ehkä epävirallinen, myöhemmin omaksi ostettu. Tällaisia taloja on kylässä nykyisinkin. Mutta kysytäänpä taas, mikä mahtoi olla ensimmäinen. Nyt ei edellytetä järvimaisemaa, ihan mikä hyvänsä aiemmin vakituisesti asuttu talo kelpaa. Edellä mainittu Rantala kuuluu ehkä tähänkin kategoriaan, vaikka ei siirtynytkään suvun sisällä.

Otetaan vielä hiukan yleisempi näkökulma asiaan, nimittäin kesävieraat. Heitä oli varmasti Pakkasella jo kauan sitten, ehkä 1800-luvun puolella. Mutta kun kyläläisiä siirtyi Tampereen ja Nokian tehtaisiin töihin, alkoi kesävieraita tulla myös pienempiin taloihin. Ainakin lapsia lähetettiin maalle saamaan aurinkoa ja terveellistä ruokaa. Laivaliikenne ja linja-autovuorot mahdollistivat entisessä kotikylässä käynnit viikonloppuisin myös työssäkäyville aikuisille. Tilanteesta riippuen kaupunkilaisvierailta saatettiin edellyttää vastapalveluksia. Heinäpellolla tarvittiin työvoimaa, ja majoitus kaupunkimatkalla kelpasi maalaisserkuille.

Jos helteet harmittavat, voin vakuuttaa, että tilanne on jo syyskuussa helpompi. Marraskuusta puhumattakaan.

 

 

Olen monta kertaa kirjoitellut Kansalliskirjaston digitoimien vanhojen sanomalehtien Haukijärveä käsitelleistä jutuista. Aiemmin siteerasin Maaseudun Tulevaisuutta. Tällä kertaa katselemme Suomen Sosialidemokraatti-lehden artikkeleita. Tätäkin lehteä on digitoitu varsin pitkälle. Vuonna 1933 lehti kertoi Haukijärven työväenyhdistyksen ottaneen kantaa metsänmyyntiä koskevaan kunnallisverotukseen. Juttu on hiukan vaikeaselkoinen tuon ajan verotusta huonosti tuntevalle. Yhdistys kuitenkin teki puoluekokoukselle aloitteen, jonka mukaan verotusta tulisi muuttaa niin, että metsän myynnistä saatu tulo olisi kokonaan kunnallisverotuksen alaista tuloa. Aloitteen eteenpäin menosta ei ole tietoa.

1937 vietettiin yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa. Lehti kertoi juhlaohjelmasta seuraavaa. Tervehdyspuheen piti kansanedustaja Frans Mustasilta. Hän esitti myös toimintakertomuksen. Juhlapuheen piti Miina Sillanpää. Puheen alussa hän esitti muistosanat hiljattain kuolleen Matti Paasivuoren muistolle. Tilaisuudessa puhui myös kaupanhoitaja Isak Kärki. Lisäksi esitettiin Frans Mustasillan kirjoittama juhlaruno, kisällilauluja, torvisoittoa, näytelmä ym. "Yleisöä oli paikkakunnan oloihin katsoen hyvin runsaasti."

Sitten 50-luvulle, aikaan jolloin työväenyhdistys oli eronnut tai juuri eroamassa SDP:sta ja liittymässä SKDL:oon. Lehden runoutta käsittelleessä jutussa kerrottiin, että Armas Äikiä tulisi puhumaan Haukijärven työväentalolle maaliskuussa 1953. Ohjelmassa olisi mukana myös iskelmiä, kupletteja, huumoria ja lausuntaa. Jutussa Äikiää nimitettiin runonpainaltajaksi, jonka viihdytyskiertueet eivät suomalaisia kovin paljoa ylösrakenna niihin liitetyistä muista kupleteista huolimatta. Tiedossa ei ole, moniko kyläläinen oli valmis maksamaan 100 markkaa päästäkseen häntä kuulemaan. Jos tanssia oli tarjolla, se houkutti niitäkin, joita politiikka ei ihmeemmin kiinnostanut.

 

Lisätietoja