Blogi

Tutkin mielelläni vanhojen kyläläisten elämänvaiheita ja useamman kerran olen niitä jakanut tässä blogissa teidän kanssanne, arvoisat lukijat. Erityisesti olen näissä teksteissä katsellut muualla syntyneiden polkuja ennen Haukijärvelle tuloa. Niin tälläkin kertaa. Mielelläni esittelisin myös kylän karjalaisasukkaiden aiempaa elämää. Sitä varten pitäisi kuitenkin olla tiedossa henkilön tarkka syntymäaika ja -paikka. Useimpien osalta tarvittaisiin näitä tietoja jälkipolvilta. Tällä kertaa kohteemme matka kylään ei ollut maantieteellisesti pitkä.

Juho Vihtori Lehtinen syntyi 1874 Mouhijärven Pukaran Kourilla. Hänen isänsä Juho Alfred Taavetinpoika oli talossa renkinä. Puolisonsa Amanda Karoliina Joelintyttären kanssa tämä sai kolme lasta, joista Juho Vihtori oli keskimmäinen. Rippikirjassa 1892 - 1901 (SSHY:n jäsensivuilla) työmies Juho Taavetinpoika oli saanut sukunimekseen Lehtimäki. Kun Juho Vihtori 1895 lähti rengiksi Hyynilän Ollarille, merkittiin hänen nimekseen Lehtinen. Sukunimien käyttö oli ennen vuoden 1921 sukunimilakia hyvin vapaata. Joissakin lähteissä Juhosta käytetään nimeä Lehtonen. Juho oli renkinä Hyynilässä aina vuoteen 1903 saakka. Silloin hän muutti Hämeenkyröön.

Hänen seuraava työpaikkansa oli Heinijärven Hämylässä. Viimeistään silloin hän tutustui tulevaan vaimoonsa, Hämylän Malmin torpan tyttäreen Linda Vilhelmiina Malmiin. Heidät vihittiin 1905. Juho muutti nyt torppaan. Juho ei kuitenkaan jatkanut torpanpitoa, vaan he muuttivat 1912 Kalkunmäen Purtulle, jossa Juho oli muonarenkinä vuoteen 1914. Sen jälkeen perhe siirtyi takaisin Heinijärvelle, tällä kertaa Tättälään. Muonarengit yleensä asuivat melko lähellä taloa, joten luultavasti perhe ei vielä tuolloin muuttanut nykyisen Haukijärven alueelle.

Siirtyminen on mahdollisesti tapahtunut seuraavana vuonna, sillä vuoden 1916 henkikirjaan Juho merkittiin itselliseksi. Muistitiedon mukaan perhe asui ensin lähellä Kataistoa. Tuon ajan karttaa ei oikein ole saatavilla, joten ei rakennuksen tarkempi paikka ei ole selvillä. Aiemmassa 1908 tehdyssä kartassa näkyvät Malmi ja Kataisto (Katajisto). Juho ja Linda tekivät kaupat Palolasta 1925. Muuttamaan päästiin muutama vuosi myöhemmin, sillä lapsista vain nuorin, Paavo, kävi koulua Haukijärvellä. Hän aloitti opintonsa 1929.

 

 

Vilkaistaanpa vielä haukijärveläisten perukirjoja 1900-luvun alkuvuosilta. Mitä ne meille kertovat? No esimerkiksi että Taavetti Palomäki oli alkuvuodesta 1901 suorittamassa asevelvollisuuttaan Turussa. Pohdin asiaa joskus aiemmin. Tai että Taavetti Koivisto oli 1915 Amerikassa, mikä kyllä näkyy muistakin asiakirjoista. Milja Mustasillan perukirja ja siihen sisältyvä huutokauppaluettelo puolestaan kertovat, että Väinö Mustasilta asui keväällä 1911 kotonaan. Paikaksi on merkitty vanhan kyläjaon mukaisesti Kyröspohja, mutta huutajat ja velkojat ovat ihan paria poikkeusta lukuunottamatta haukijärveläisiä. Kuten myös perukirjan laatija, Kalle Haukipää.

Runsaan vuoden naimisissa olleiden nuoren työmiehen ja hänen vaimonsa omistama esineistö on tuonaikaiseksi kohtuullisen runsas ja näyttää käyneen hyvin kaupaksi. Todennäköisesti Milja Mustasilta teki käsitöitä, koska hänellä oli merkkauslankaa. Käsityötaidoista voi kertoa myös naistenvaatteiden ja pöytäliinojen isohko määrä. Kovin yllättäviä esineitä ei luettelosta löydy ellei sellaiseksi lasketa sateensuojaa. Hameenpitimiä ei liene pitkään aikaan käytetty. Milja Mustasillan molemmat vanhemmat olivat kuolleet, äiti 1898, isä 1908. On mahdollista, että luettelossa on heiltä perittyä omaisuutta.

Huutajien luettelo antaa tietoa tuon hetken kyläläisistä. Kalle Salo oli paikalla, siispä hän oli tullut kylään viimeistään 1911. Sirenit asuivat vielä Alaviidanojalla, Laineet taas Tiipiällä. Hakala on tietenkin kovin yleinen nimi, mutta vaikuttaa siltä, että Kalle ja Aina Hakala käyttivät tätä sukunimeä jo tuolloin. Hilma Kulla asui kylässä. Mielenkiintoinen on H. Rajala. Oliko kyseessä Viidanojankulman Hilma Rajala? F. Heinosta en kylästä keksi ja Haavistokin saattaa olla kylän ulkopuolelta Mouhijärveltä. Velkojien luettelon Olga Koivisto (?) jää niin ikään kysymysmerkiksi.

Viimeksi lupasin katsoa hiukan tarkemmin Siukolaa ja Alaviidanojaa löytääkseni niille sellaisen yhteyden, joka selittäisi Alaviidanojan pellon nimen. Tuon ajan tärkeimmät lähteet, rippi-, historia- ja henkikirjat, ovat valitettavan epätarkkoja. Rippikirjoissa jaksot ovat pitkiä, muuttoja on merkitty puutteellisesti, samoin syntymäaikoja. Myös kastettujen ja vihittyjen luetteloissa on aukkoja. Henkikirjoissa käytetään pelkkiä etunimiä eikä torppien nimiä ole aina mainittu. Lisäksi isojako aiheutti muutoksia tilojen rajoihin ja saattoi siirtää torppia talolta toiselle. Seuraavassa kuitenkin joitakin havaintoja edellä mainittujen lähteiden pohjalta. Käytän vuosilukuja henkikirjojen mukaan, todellisuudessa muutokset ovat usein tapahtuneet jo edellisenä vuonna, koska henkikirjat tehtiin alkuvuodesta.

Matti Juhonpoika ryhtyi vaimonsa Marketta Antintyttären kanssa Raukolan torppariksi jo 1784. Torpan nimeä ei mainita missään. Viimeisen kerran heidät merkittiin torppaan 1788. Seuraavana vuonna torppareiksi ilmestyivät Mikko Matinpoika ja Kaisa Mikontytär. Myöhemmin he saivat "sukunimen" Siukola. Jostain syystä heidän torppansa on henkikirjoissa merkitty joko Pentille tai kylän loppuun, rippikirjoissa Raukolaan. Mikä Matin ja Marketan torppa oli, jää epäselväksi. Mahdollisesti he aloittivat Siukolassa ja joutuivat lähtemään, kun Raukolan poika Mikko halusi torpan perheelleen. Mahdotonta ei ole sekään, että he asuivat jo tuolloin Viidanojalla. Tosin torppa ei ole merkitty isojakokarttaan vuodelta 1799. Jotain niittyä siinä lienee, mutta sekin on Alaraukolan maalla.

Matti oli syntynyt Viljakkalan Särkällä, varttunut aikuiseksi Karhen Kyyhkysen torpassa ja tullut Ylöjärven (silloin Pirkkalaa) ja Karhen kautta Heinijärvelle. Marketta oli Ruusilta. Naimisiin he menivät vuoden 1780 aikoihin. 1789 he siirtyivät Laitilan Rajalan torppaan, sieltä 1799 Mahnalan Kotille ja viimeistään 1802 Heinijärvelle, nyt Viidanojalle. Marketta nimittäin merkittiin haudattujen luetteloon 1802 torppari Matti Viidanojan vaimona. Henkirjoihin Viidanojan torppariksi merkittiin ensin 1802 Simo Antinpoika, joka oli Marketan veli, hänestä tuli Yliviidanojan torppari. Matti näkyy niissä Viidanojalla vasta 1805. Seuraavana vuuonna hänellä oli puolisona Riitta Kaapontytär.

Riitta kuoli 1809, Matti 1823. Siukolassa Mikon elämä päättyi jo 1794, Kaisa eli vuoteen 1824. Alaviidanoja säilyi samalla suvulla 1860-luvulle, Siukola vuoteen 1909, jolloin sen olemassaolo torppana päättyi. Alaviidanojalla asui myös aika ajoin itsellisiä. Kukaan heistä ei kuitenkaan näytä liittyvän Siukolaan. Joukossa oli tosin muutama äiti aviottomine lapsineen, joten ihan poissuljettua yhteys ei ole. 

Siukolan viimeinen torppari, seppä Taavetti Nymalm kuoli 1896. Todennäköisesti leski Maria Vilhelmiina Siukola sai asua torpassa 1909 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hänen kanssaan asui poika Kaarle Oskari Siukola. Kirjoihin heidät merkittiin itsellisiksi. On mahdollista, että Kaarle olisi äitinsä kuoleman jälkeen pystyttänyt pienen mökin tuolloin jo tilaksi erotetun, mutta edelleen Yliraukolan omistuksessa olleen Alaviidanojan lähelle ja asunut siinä muutaman vuoden. Kovin todennäköistä se ei ole.

Selkeää yhteyttä Siukolan ja Alaviidanojan välille en löytänyt. Pidän todennäköisimpänä, että nimitys tuli jo ensimmäisen torpparin mukana. Koska muutkaan vaihtoehdot eivät ole mahdottomia, jääköön Siukola toistaiseksi sivustolle.

Lähteet:

Hämeenkyrön kirkonkirjat 1750 - 1911 (vapaasti käytettävissä vaihtelevasti vuosiin 1864- 1890)

Hämeenkyrön henkikirjat 1780 - 1806

Hämeenkyrön henkikirjat 1912 - 1919

 

Kun aiemmin tuli mietityksi Mustajärvenkulman Virran mahdollisia asukkaita, koetetaan tänään selvittää, mikä voisi olla Viidanojankulman Siukolan nimen taustalla. Siukola on pellon nimi eikä asumuksesta ainakaan tässä vaiheessa ole tietoa. Siukolan torppa ja myöhemmin tila oli ja on varsinaisessa Heinijärven kylässä, ei Haukijärvellä. Joku kuitenkin on Alaviidanojan peltolohkon Siukolaksi nimennyt. Tässä muutamia mahdollisuuksia, edetään suurin piirtein aikajärjestyksessä:

1. Siukolan torppa on perustettu hiukan aiemmin kuin (Ala)Viidanoja. Kenties sillä oli tuolla kohtaa niitty, johon sitten Alaviidanojan ensimmäinen torppari raivasi peltoa. Myös Siukolan torpparin oikeus ottaa poltto- ja rakennuspuuta metsästä myöhemmän pellon paikalta voisi tulla kyseeseen.

2. Viidanojan ensimmäinen torppari Matti Juhonpoika asui perheineen ensin Siukolassa itsellisenä ja toi sieltä nimen mukanaan. Rippikirja ei tätä vahvista, mutta ei kumoakaan.

3. Joku Siukolan torpan lapsista asui noilla main mökissä, joka on jo kauan sitten purettu. Tämän on täytynyt tapahtua 1800-luvun puolella.

4. Siukolan viimeisen torpparin poika Kaarle Oskari Siukola asui paikalla sen jälkeen kun oli lähtenyt torpasta vuoden 1909 aikoihin. Asuminen on kuitenkin ollut lyhytaikaista, koska muistitieto ei hänestä kerro. Hän kuoli 1945.

5. Siukola pellon nimenä ei liitykään Heinijärven Siukolan torppaan, vaan sen on tuonut mukanaan joku muualta tullut torpan asukas. Suku torpassa vaihtui 1860-luvulla ja uudestaan 1900-luvun alkuvuosina.

Yritän seuraavassa tekstissä hiukan tarkentaa Siukolan ja Alaviidanojan vaiheita. Tarkoitus on myös katsoa, vahvistaako tai kumoaako mikään asiakirjoista löytyvä yllä lueteltuja vaihtoehtoja.

Katsotaan tällä kertaa taas muutamia sodassa kaatuneiden kyläläisten kantakortteja. Vuorossa ovat Aleksi Koivisto, Sulo Koivisto ja Lauri Laine. Jostain syystä kantakortteihin on tallentunut heistä kovin erilaiset määrät tietoa. 

Aleksi Koivisto astui maaliskuussa 1930 suorittamaan asevelvollisuuttaan konekiväärikomppaniaan. Paikkakunta ei asiaan vihkiytymättömälle kortista selviä. Vuoden kuluttua hän vapautui täysin palvelleena. Kertausharjoituksissa hän kävi 1933 ja 1935. Lokakuussa 1939 hänet määrättiin JR 65:n palvelukseen. Jos oikein tulkitsen kortin merkintöjä, vapautettiin hänet marraskuussa palveluksesta, mutta määrättiin tammikuussa 1940 takaisin. Hän osallistui Suomussalmen ja Kuhmon taisteluihin. Kortti kertoo,että hänen molemmat peukalovarpaansa paleltuivat Suomussalmella. Kesäkuussa 1941 tuli lähtö jatkosotaan. Hänet määrättiin konekivääriampujaksi JR 36:n riveihin. Hän haavoittui elokuun alussa 1941 Pajarin taistelussa ja kuoli haavoihinsa sairaalassa 26.8.1941. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies.

Sulo Koivisto vietti lapsuutensa lastenkodissa. Myöhemmin hän oli töissä ainakin Mustajärvenkulmalla ja Peltolassa. Hän lähti kesäkuussa 1940 suorittamaan asevelvollisuuttaan. Hän sai pioneerin koulutuksen. Rintamalle hän joutui kesällä 1941. Hän palveli pioneerina kolmessa joukko-osastossa, viimeksi Esik. K/JR 2:ssa. Taisteluihin hän osallistui Nuijamaalla, Hiitolassa, Räisälässa, Taipaleenjoella, Pasurinkankaalla, Valkjärvellä, Lempaalanjärvella ja Syvärin voimalaitoksella. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Sulo Koivisto kuoli ilmapommituksessa Nurmoilassa kesäkuussa 1944. Hänen ruumiinsa jäi kentälle. Hänet siunattiin Hämeenkyrössä.

Lauri Laineen kantakortti sisältää hyvin vähän tietoja. Hänen kotipaikkansa oli tuolloin jo Mouhijärvi. Hän oli avioitunut ja osoitteeksi merkittiin Hahmajärvi. Hänen joukko-osastonsa oli I/JR 38. Hän kaatui Pitkärannassa Impilahdella 10.3.1940, vain muutama päivä ennen talvisodan päättymistä. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Hänet on haudattu Mouhijärvelle.

 

Lisätietoja