Työväentalolta eteenpäin

Työväenyhdistyksen toiminta jatkui melko vilkkaana sodan jälkeen. Vuonna 1945 jäseniä oli 19. 50-luvun alussa yhdistys erosi SDP:sta ja liittyi SKDL:oon. Vuonna 1957 on jäsenmaksunsa maksaneiden luetteloon merkitty 35 jäsentä, joista noin kolmannes asui Herttualassa. Sodan jälkeen pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi Eino Laaksonen.

Poliittisen toiminnan lisäksi yhdistys järjesti juhlia ja iltamia, joihin väkeä kutsuttiin tolppa- ja lehti-ilmoituksin. Esiintyjät olivat edelleen pääasiassa yhdistyksen omaa väkeä. Toivo Kanerva soitti mandoliinia ja Pauli Kanerva harmonikkaa. Jossain vaiheessa heillä oli orkesteri, jonka rumpalina toimi Martti Virkki. Yhtye esiintyi laajemminkin seurojentaloilla. Viljo ja Hugo Kukkola soittivat viulua, Viljo Haukipää mandoliinia ja Martti Katajisto lauloi. Muualta tulleista esiintyjistä suosituin oli karkkulainen Väinö Kiviruusu, joka soitti harmonikkaa ja lauloi. Myös mouhijärveläiset Liuha, Mikko Pärmäkoski ja Ville Lahtinen esiintyivät iltamissa.

Juhlien järjestämisen ohella rahaa hankittiin arpoja, luutia ja vihtoja myymällä sekä vuokraamalla taloa eri tilaisuuksiin, joista erityisesti elokuvaesitykset olivat suosittuja. Naisia ei yhdistyksen jäseninä  juurikaan ollut, mutta heitä oli mukana talkootyössä. 50-luvun loppupuolella perustettiin ompeluseura, joka sekin hankki varoja toimintaa varten. Talon kunnossapito vaati jatkuvaa talkootyötä. Myöhempinä vuosikymmeninä työväenyhdistyksen toiminta on hiipunut.

Urheiluseura Ryhti toimi myös vilkkaasti sodan jälkeen. Pääasiassa kokoonnuttiin työväentalolla, mutta seuralla oli 50-luvulla sauna Kelhäjärven rannalla. Sinne kerääntyi kesäiltaisin paikkakunnan nuorisoa. Myös Ryhdin toiminta on loppunut.

Sodanjälkeisestä toiminnasta on useita kuvia sivuston galleriassa.

 

Vuoden 1918 sodan jälkeen työväenyhdistyksen toiminta oli pysähdyksissä ja omaisuus takavarikoituna. Lehtitiedon mukaan omaisuudesta vastasi Martti Erkkilä. Yhdistys lienee kuitenkin saanut talonsa takaisin jo 1919, koska Kyrön Sanomissa sen mainitaan lahjoittaneen osan iltamiensa tuotosta Hämeenkyrön orpokodille.  Puheenjohtajana oli edelleen Frans Mustasilta. Johtokuntaan kuuluivat 1919 lisäksi Lyydia Virtanen, Ville Mäkelä, Kaarlo Virtanen, Frans Söderling, Vihtori Jokinen ja Vihtori Pettersson. Yhdistyksen tarkoitus oli "edistää työväen sivistyksellistä, taloudellista ja valtiollista kehitystä suorittamalla herätys- ja valistustyötä, edistämällä kirjallisuuden ja sanomalehtien levittämistä, toimeenpanemalla kokouksia ja iltamia y.m."

1929 yhdistys hankki lisää maata Kanervalta. Aiemmin ostetun alueen eteläpuolelta saatiin nyt yhdistyksen käyttöön noin 90 metriä pitkä ja 50 metriä leveä maakaistale. Yhdistyksen puolesta kauppakirjan allekirjoittivat Frans Mustasilta ja Toivo Mäkinen. Yhdistys myi osan alueestaan 1938 Virtasen veljeksille.

Myös urheiluseura Haukijärven Ryhti kokoontui työväentalolla. Seura perustettiin Työväen Urheilulehden mukaan 1920. Vuonna 1922 sen puheenjohtajana toimi Frans Söderling.  1927 puheenjohtajana oli Nikolai Mäkelä ja sihteerinä Toini Haukipää.

Lue lisää...

Työväenyhdistyksen ja urheiluosasto Ryhdin johtokunnat 1920-luvun alussa. Takarivissä vasemmalta Frans Söderling, Hannes Jokinen, Erkki Kanerva, Toivo Mäkinen, Frans Mustasilta, Frans Niemi ja Hugo Kukkola. Eturivissä vasemmalta tuntematon, Iida Kukkola, Tyyne Jokinen, Lyydia Virtanen, kaksi tuntematonta ja Lempi Antila. Klikkaa kuva suuremmaksi! Kuvan omistaa Sulo Salomäki.

Iltamat, juhlat, näytelmätoiminta, urheilukilpailut ja kokoukset olivat keskeinen osa työväenyhdistyksen ja Ryhdin toimintaa. Lehti-ilmoitusten perusteella toiminta näyttää olleen vireää.

Hämeenkyrön Sanomissa julkaistiin 29.8.1926 seuraava selostus työväenyhdistyksen kesäjuhlista: "Haukijärven Työväenyhdistyksen kesäjuhlat t.k. 15 p:nä luonnistivat kaikinpuolin hyvin. Sateinen sää jonkunverran haittasi urheiluita, mutta siitä huolimatta kilpailtiin kumminkin seuraavissa urheilulajeissa ja saavutettiin niissä alempana mainitut tulokset:

1500m. juoksu.

1) U. Molander 4 minut. 38 sek., 2) K. Niemi 4 m. 52 sek., 3) T. Lamminsivu 5 m. 32 sek.

Miesten 100 m. juoksu.

1) A. Sillanpää 12,5 sek., 2) R. Kanerva 12,6 sek., 3) A. Noppa 12,8 sek.

Naisten 100 m. juoksu.

1) T. Peltola 14,5 sek., 2) M. Pajunen 1 m. jälessä, 3) E. Heinonen 4m. jälessä.

Nuolenheitossa.

1) A. Sillanpää 68 pist., 2) K. Rinnemäki 63 pist., 3) V. Tuomisto 59 pist.

Voimavasaran lyönnissä.

1) A. Noppa 82 pist., 2) P. Rapio 79 pist., 3) H. Selkee 78 pist.

Renkaan heitossa.

1) K. Rinnemäki 8 renkasta, 2) R. Kanerva 7 renkasta, 3) O.Virtanen 6 renkasta

Kilpailujen aikana sattunut sade ei sallinut pyöräkilpailijoiden lähteä matkalle. Samoin haittasi se 1,500 m. juoksijoita, joten ei siinä saavutetut tulokset ole juuri sellaisia kuin niiden pitäisi olla.

Muusta ohjelmasta voidaan mainita m.m. johtaja Viljasen ja kansanedustaja Mustasillan puheet sekä näytelmäkappale: Langaton telefooni."

Iltamissa oli (jo huviveron välttämiseksi) yleensä ensin ohjelmaa, jota esittivät joko yhdistyksen aktiivit tai vierailijat muista työväenyhdistyksistä. Ohjelman jälkeen seurasi tunnin verran tanssia. Suosittuja orkestereita olivat "Rumba", "Humu", "Sampo" , "Rytmi" ja Kiviruusu.

Yleensä huvitilaisuudet sujuivat sopuisasti, mutta joskus syntyi riitaa. Vuonna 1929 iltamien jälkeen kotimatkalla tuli kahden haukijärviläisen miehen välille epäsopua, johon sitten sekaantui muitakin kylän miehiä. Toinen riitapukareista löi puukolla, jolloin toinen sai pahan viillon kasvoihinsa. Kunnanlääkäri paikkasi viillellyn, puukonheiluttajan korjasi poliisi. 30-luvulta lähtien iltamissa oli läsnä poliisi, joka tarvittaessa laittoi häiriötä aiheuttaneen putkaan. Tiettävästi ainakin yksi kyläläinen joutui tähän tilaan tutustumaan. Putka purettiin 50-luvun lopussa tehdyn remontin yhteydessä. Putka sai muutaman Herttualan  pojan tekemään aiheesta kuplettilaulun, joka alkoi näin: ”Salon Kalle putkan rakensi ja Lammin Pransi avitti…”. Kupleteissa käytettiin usein tunnettujen laulujen sävelmiä, edellä olevan sävelmästä ei kuitenkaan ole tietoa.

Sota-aikana eivät huvitilaisuudet olleet sallittuja ja toiminta oli muutenkin vähäistä, koska suuri osa aktiivisesta jäsenistöstä oli rintamalla.

Hieman Kanervan jälkeen lähti tie vasemmalle. Siellä toimi joitakin vuosia Haukijärven Saha. Se aloitti toimintansa 1959. Sen vieressä oli myös omakotitalo notkelmassa niin, ettei se juurikaan näkynyt maantielle. Saha ja omakotitalo kuuluivat Pekka Hillulle (s. 1924, k. 1993), hänen vaimolleen Anjalle (os. Nieminen, s. 1938) ja heidän kahdelle tyttärelleen. Myöhemmin perhe muutti Turkuun. Hillulle kuuluneen maa-alueen osti Pakkanen. Taloa ja sahaa ei ole enää olemassa.

Haukijärven työväenyhdistys on Hämeenkyrön historian III osan mukaan perustettu vuoden 1906 joulukuussa. Jo sitä ennen kylässä lienee toiminut torppariosasto. Raimo Ijäksen kirjan mukaan työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Frans Mustasilta ja johtokuntaan K. Leppänen, Viktor Mustajärvi, Paavali Mäensivu, Aleksi Koivisto, Nestor Nieminen, Wiktor Mäkelä ja Miina Mäkelä. Tilintarkastajiksi tulivat Ismael Kataisto ja Taavi Peltoniemi, kirjuriksi W. Jokinen (varalle Wäinö Wirtanen) ja Kansan Lehden asiamieheksi Frans Mustasilta. Muita yhdistyksessä sen alkuvuosina aktiivisesti toimineita näyttävät lehtijuttujen perusteella olleen K. Haukipää, K. Keskinen, W. Keskinen, W. Mäensivu, Hulda Koivisto, Juho Jalonen, K. Virtanen, Nestor Färm, K. Mäkelä, U. Selkee, K. Kukkola, V. Mustasilta, A. Ihantola, F. Ihantola, K. Hakala ja W. Pettersson.

Yhdistys järjesti heti ensimmäisinä vuosinaan kokouksia, iltamia ja omia vappumarsseja. Vuoden 1908 vappumarssi suuntautui Kansan Lehden mukaan Parilan Katajistolta Keskiselle. Työväenyhdistyksen asiakirjoja ei liene säilynyt sotaa edeltävältä ajalta, poikkeuksena pari katkelmaa toimintakertomuksesta vuodelta 1912 tai 1913.

Lue lisää...

 Ilmoitus Kansa Lehdessä 19.8.1907. Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto.

Aluksi kokoonnuttiin talojen ja torppien pirteissä. Jossain vaiheessa paikaksi vakiintui Maatialan pirtti. Vielä vuonna 1910 on yhdistys anonut huvilupia Maatialaan, joten oma talo on rakennettu vasta sen jälkeen. Maatialasta lienee kyse, kun vuonna 1909 Sosialidemokraatti-lehdessä julkaistussa selostuksessa kerrotaan, että yhdistyksen kokoushuoneet päätettiin desinfioida paikkakunnalla liikkuvien tautien tähden.

Oman talon hankkiminen koettiin yhdistyksen piirissä tärkeäksi. Rahaa kerättiin ainakin arpajaisia järjestämällä. Sosialidemokraatti-lehden 1910 julkaiseman tiedon mukaan kauppa talosta ja 10 kapanalan suuruisesta tontista olisikin tehty Taavetti Maatialan kanssa. Mahdollisesti tuo kauppa ei toteutunut, mutta 1917 yhdistys oli jälleen ostamassa maata. Myöhemmän lainhuutoasiakirjan liitteenä on yhdistyksen pöytäkirja, jossa 1917 hyväksyttiin yhdistyksen sekä Anna ja Ville Kanervan välinen kauppakirja. Yhdistyksen valtuutetut Frans Mustasilta, K. Mäkelä ja K. Virtanen olivat ostaneet yhdistyksen tontin palstatilaksi.

Hämeenkyrön historian III osa mainitsee Hämeenkyrön punakaartin V komppanian esikunnan sijoittuneen luultavasti Haukijärven työväentalolle, joten oma talo on ollut olemassa jo kansalaissodan aikana. Vuoden 1918 sodan tapahtumia on kuvattu omilla sivuillaan.

Haukijärventien oikealla puolella hiukan entisestä Kanervasta eteenpäin on Virkin talo. Sen ovat 1947 rakentaneet Juho (s. 1893 Sakkolassa, k. 1977) ja Ida (os. Tenkanen, s. 1900 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1959) Virkki. Heillä oli lapset

  • Reino, s. 1920 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1982,
  • Anna, s. 1923 Vpl Pyhäjärvellä,
  • Vilho, s. 1925 Vpl Pyhäjärvellä, k. 2006 ja
  • Martti, s. 1927 Vpl Pyhäjärvellä.

Juho Virkki oli Kaarlo Virkin veli.

Reino avioitui Lyyli Vähä-Luomin (s. 1914 Koskenpäässä, k. 1965) kanssa. Perheeseen kuului kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Anna avioitui Arvo Haapalan (s. 1922 Kihniössä) kanssa. Vilhon puoliso oli  Kirsti Akkanen (s. 1927 Vpl Pyhäjärvellä, k. 2005). Perheeseen kuului kaksi tytärtä. He muuttivat myöhemmin kirkonkylään. Martti vihittiin 1948 Kerttu Karvosen (s. 1929, k. 1963 Turussa) kanssa.

Juho, Reino ja Vilho Virkki toimivat autoilijoina. Juho Virkki ajoi taksia, Reino ja Vilho kuorma-autoa. Juho Virkki kuului Hämeenkyrön Säästöpankin isännistöön.

Ennen oman talon valmistumista perhe asui seppä Jokisen entisessä talossa.

Tila on edelleen Virkin suvulla.

Lue lisää...

Virkin autot (Oldsmobile, kaksi Kontiota ja Sisu) talon pihassa 50- ja 60-lukujen vaihteessa. Kuvan omistaa Yrjö Virkki.

Lisätietoja