Taas Haukijärventiellä

Haukijärven maamiesseura perustettiin marraskuussa 1946. Sen perustamiskirjan allekirjoittajina olivat Urho Leppihalme, Nikolai Mäkelä, Risto Haukipää ja Tuomas Luukkanen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Nikolai Mäkelä, sihteeriksi Urho Leppihalme ja johtokunnan jäseniksi Asta Niittymäki, Annikki Heikkilä, Lyyli Leppihalme, Hugo Kukkola, Heikki Rautiainen, Tuomas Luukkanen ja Risto Haukipää.

Tarkasteltavana aikana (vuoteen 1960 mennessä) seuran puheenjohtajina toimivat Arvi Heikkinen, Urho Leppihalme ja Kalervo Luukkanen. Muissa johtokunnan tehtävissä ovat edellä mainittujen lisäksi olleet mm. Atte Rekonen, Emil Mäkinen, Elsa Laine, Aino Kalliopohja, Tuomas Kaasalainen, Sulo Salomäki, Salme Salomäki ja Toivo Kotti.

Toiminta oli monipuolista. Seura järjesti erilaisia neuvontatilaisuuksia ja kursseja, jotka liittyivät maatalouteen, puutarhanhoitoon, kotitalouteen ja yhteiskunnallisiin asioihin. 50-luvulla järjestetyt traktori- ja AIV-kurssit ennakoivat maatalouden uusia tuulia. Ravikilpailuja järjestettiin 50-luvulla talviaikaan useasti mm. Kelhäjärven, Parilanjärven ja Heinijärven jäällä. Myös hiihtokilpailuja ja lentopallo-otteluita oli ohjelmassa. 50-luvulla tehtiin seuran tontille urheilukenttä, jolla pelattiin pallopelejä.

Lue lisää...

Seura hankki omistukseensa joitakin koneita ja laitteita. 40-luvun lopussa ostettiin puutarharuisku, viljanlajittelija, oja-aura ja perunannostokone.

Vuonna 1950 seura päätti anoa maatalousministeriön asutusasiainosastolta tonttia, joka oli muodostettu Pakkasen kartanosta ns. yhteistoiminta-alueeksi. Tuo kauppa toteutui vuonna 1952, siihen asti tontti oli vuokrattuna maamiesseuralle. Vuonna 1956 seura hankki pitkien kauppaneuvottelujen jälkeen Suojan rakennukset Topias Naskalilta ja Aleksi Matikaiselta. Suojan korjaustalkootilaisuuksia järjestettiin 26 kertaa ja työtunteja kertyi 1040. Varoja toimitaloa varten kerättiin viljankeräyksellä ja puutalkoilla. Hämeenkyrön Sanomien mukaan tupaantulijaisia vietettiin 14.11.1956 vanhan Suojan talon uusitussa, viihtyisässä "tuvassa".

Hämeenkyrössä pidettiin 1959 maatalousnäyttely. Näyttelyyn kävi tutustumassa myös presidentti Kekkonen puolisoineen. Haukijärven maamiesseurasta näyttelyä olivat valmistelemassa Kalervo Luukkanen, Sulo Salomäki, Asta Niittymäki, Salme Salomäki ja Lyyli Leppihalme. Maatalousnäyttelystä saivat palkintoja ainakin Sven Jokinen, Pakkasen kartano, Sulo Salomäki ja Tuomas Kaasalainen eläimistään sekä Salme Salomäki käsitöistä.

Vuonna 1961 seura osti tontilla sijaitsevan Pakkasen vanhan kuivurirakennuksen, joka on peräisin 20-luvulta. Siihen hankittiin verkkosiilokuivuri.

Häijääntien rakentaminen 50-luvun lopussa jakoi Suojan tontin. 1960-luvun alussa tontista myytiin osa kaupparakennusta varten. Se rakennettiin aiemman urheilukentän paikalle. Suojan rakennus purettiin vuonna 2003. Se jatkaa olemassaoloaan Nokian Sarkolassa.

Seuran toiminta jatkuu edelleen.

Naisosasto

Vuoden 1947 alussa aloitti toimintansa maamiesseuran naisosasto. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Lyyli Leppihalme ja sihteeri Elma Laine. Muut johtokunnan jäsenet olivat Aino Heikkinen, Anna Luukkanen, Elsa Laine ja Hilja Kotti.

Tarkasteltavana aikana ovat puheenjohtajina toimineet myös Irma Vanhatalo, Elsa Laine ja Aino Kalliopohja. Johtokuntaan ovat edellä mainittujen lisäksi kuuluneet Annikki Heikkilä, Salme Salomäki, Hilkka Luukkanen, Lempi Peltomäki, Hellin Valkama ja Anneli Naskali.

Naisosaston toimintaan kuuluivat erilaiset kurssit, joista mainittakoon kutomakoulu, ompelu- ja värjäyskurssi ja nahkamuotoilukurssi. Hädänalaisten perheiden avustaminen joulupaketein oli tarpeellista toimintaa 60-luvulle saakka. Osasto hankki erilaisia laitteita ja tarvikkeita, joita sitten vuokrattiin jäsenistölle. Tällaisia olivat esimerkiksi mehupuristin, kangaspuut, Hoover-merkkinen pesukone ja astiasto.

Lue lisää...

Ompelukurssilaisia Pakkasella, eturivissä vasemmalla Hilkka Luukkanen, sitten Eeva Jalonen ja Hilkka Jalonen. Kansallispukuisten välissä toisessa rivissä lienee Aila Mäkelä. Oikealla kurssin opettaja Kerttu Järvelä Heinijärveltä. Kuvan omistaa Hilkka Luukkanen.

Varoja toimintaan hankittiin ompeluseuroilla, arpajaisilla, pitämällä kanttiinia erilaisissa juhlissa ja tilaisuuksissa sekä järjestämällä myyjäisiä ja äitienpäivälounaita. Myös Suojalla järjestetyt iltamat ja elokuvaesitykset toivat tuloja.

Lue lisää...

Vuonna 1959 Haukijärven maamiesseuran naisosasto yhdessä Hämeenkyrön muiden naisosastojen kanssa lahjoitti vihkiryijyn Hämeenkyrön kirkkoon. Ryijyä luovuttamassa Hellin Valkama, vastaanottamassa mm. rovasti Heikkilä. Kuvan omistaa Hellin Valkama.

Urheiluosasto

Haukijärven maamiesseuran alaosastona toimi myös 1953 perustettu urheiluseura Haukijärven Urheilijat.  Sen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Pentti Naskali, Asta Niittymäki, Anneli Laine, Lahja Rautiainen, Niilo Rautiainen, Teuvo Akkanen, Tenho Kopperoinen ja Leo Kotti. Seura osallistui Hämeenkyrön kunnan lentopallosarjaan saavuttaen toisen sijan vuonna 1953.  Myös hiihtoa ja yleisurheilua harrastettiin. Vuonna 1960 puheenjohtajana oli Eero Halonen, sihteerinä Taimi Vehviläinen, kalustonhoitajana Markku Salminen ja johtokunnan muina jäseninä Antti Matikainen ja Erkki Alanen. Keskeisenä toimijana ja vetäjänä oli opettaja Erkki Alanen.

Toiminta oli aluksi vilkasta, mutta hiipui myöhemmin. Osasto lakkautettiin 1982.

Pakkasen kartanosta pienen matkan päässä tien toisella puolella mäen rinteessä oli Suojan (myös nimellä Suojanen) talo. Nykyisin Pakkasen ja entisen Suojan välissä kulkee tie Häijääseen.

Vuosisadan vaihteessa talon isäntä oli Josua Malakias Honkolin (s. 1863 Kiikoisissa, k. 1948 Mouhijärvellä). Hänen vaimonsa (vihitty 1891) oli Hulda Karoliina Vilhelmintytär (s. 1871 Heikkilän torpassa Pinsiössä, k. 1948 Mouhijärvellä). Heillä oli lapset

  • Hulda Maria, s. 1892,
  • Lauri Josua, s. 1894, k. 1985,
  • Eero Vilhelm, s. 1897, k. 1975,
  • Mikko Viktor (Vihtori), s. 1899,
  • Anna Katri, s. 1901,
  • Paavo Henrik, s. 1903, k. 1940,
  • Elsa Johanna, s. 1906 ja
  • Jenny Aleksandra, s. 1909.

Haukijärven kansakoulu toimi Suojan pirtissä vuosina 1898 - 1903. Myös kirjailija F.E.Sillanpää aloitti koulutiensä siellä. Vuonna 1924 ilmestyneessä Panu-lehdessä hän kuvaili asumistaan Suojalla näin: ”Haukijärven uutiskansakoulu oli vuokrattuna Suojan suuressa, hiukan horjahtaneessa pirtissä. Talossa oli muuten suuri määrä kaiken näköistä rakennusröppöstä ja jossakin niiden seassa oli myös pieni kamari, jossa me kolmisin asuimme, keitimme ja kaupitsimme. Kun talo sitten tarvitsi tämän kamarin, muutimme saunakamariin, joka oli vieläkin pienempi. Pian sitten kumminkin päästiin uuteen omaan rakennukseen..". Josua Suoja oli koulun johtokunnan jäsen.

Sillanpää kuvaa eräässä haastattelussa Josua Suojaa hyvin arvostavasti mainiten kuitenkin tämän olleen talousasioissa "boheemi". Taloudellisten vaikeuksien takia Josua Suoja joutuikin 1900-luvun alussa luopumaan talosta. Tila siirtyi ensin Josua Suojan langon Juho Nestor Hellmanin (s. 1860 Kiikassa) omistukseen. Eeva Kristiina Hellman (s. 1866 Kiikoisissa) oli Josua Suojan sisar. Hellmaneilla oli poika Nestor Kasper (s. 1884). Sekä Suojan että Hellmanin perheet asuivat talossa ilmeisesti vuoteen 1904 saakka. Nestor Hellman myi tilan 1903 Paul Richterille. Perhe muutti Mahnalan Alarautian palstatilalle.

Josua Suoja asui perheineen jonkin aikaa Viidanojankulman Palomäessä. Viimeistään 1915 he muuttivat Koiviston torppaan Mouhijärven Häijään Perämaassa. He ostivat Koiviston tilan 20-luvulla. Sen seuraava isäntä oli Suojan poika Eero. Tämä kuulutettiin 1930 avioliittoon mahnalalaisen Alma Lydia Majan (s. 1906, k. 1991) kanssa. Edellä olevassa linkissäkin esiintyvä Lauri Suoja valmistui maatalousteknikoksi ja teki elämäntyönsä MTK:n palveluksessa. Hän asui Helsingissä. Vihtori asui Häijäässä. Anna Katri vihittiin 1927 avioliittoon Eino Korjan kanssa. Tämä oli Lempäälästä. Paavo kaatui talvisodassa.

Lue lisää...

Suoja, kuva kirjasesta Haukijärven kansakoulu 1898 - 1948. Mahdollisesti koulu toimi oikeanpuoleisessa rakennuksessa. Muistitieto kertoo, että rakennuksen paikalle olisi Kalle Linnusmäki istuttanut poppelin, saarnin ja lehmuksen.

Muonamiesperheitä

Tilan maiden siirryttyä Pakkasen omistukseen siinä asui useita muonamiesperheitä. Mainittakoon heistä tässä muutamia.

Evert Laaksosen (s. 1876, k. 1928) perheeseen kuuluivat vaimo Hilda (s. 1876, k. 1924) ja lapset

  • Väinö Johannes, s. 1900, k. 1983,
  • Eino Evert, s. 1904, k. 1981,
  • Siiri Maria, s. 1907, k.1991 ja
  • Aarne Ilmari, s. 1910, k. 1984.

Väinö avioitui Salmista kotoisin olleen Anna Poukkasen kanssa ja asui perheineen Helsingissä. Eino avioitui Kaisa Haukipään kanssa ja asui perheineen Kumpulassa, Siiri avioitui Frans Virtasen (s. 1900) kanssa 1925. Perheeseen syntyi pojat Ossi 1925 (k. 1995) ja Ilmari 1927 (k. 2001). Frans Virtanen kuoli 1927. Siiri avioitui 1935 Kalle Anttilan kanssa. Perhe asui myöhemmin Kyröskoskella. Aarne avioitui Vieno Mäkelän kanssa ja asui perheineen Laaksosella lähellä työväentaloa.

Lue lisää...

Siiri Laaksonen ja Helmi Honkanen (myöh. Kukkola)

Lue lisää...

Väinö Laaksonen ja tuntematon 1942. Kuvat omistaa Arto Laaksonen.

Toinen Suojalla asunut perhe oli Väinö Lehtisen (s. 1904 Ikaalisissa, k. 1962) perhe. Hänen vanhempansa asuivat entisessä seppä Jokisen mökissä. Väinön puoliso oli Ida Helena Keskinen (s. 1908 Huittisissa, k. 1937) kanssa. Heillä oli poika Väinö Kullervo, s. 1930. Tämä muutti 1949 Tampereelle.Lue lisää...

Väinö Lehtinen ja tuntematon. Kuva on otettu Pakkasella. Kuvan omistaa Ari Lehtinen.

 Lue lisää...

Eino Laaksonen ja Väinö Lehtinen. Kuvan omistaa Eine Akkanen.

Vuoren perhe asui vuosina 1939 - 1946 Suojalla. Myös  Serttiön perhe asui siellä ennen Vammalaan muuttoaan.

Sota-aikana talossa asui Andelinin perhe. Yksi perheen lapsista kuoli tuohon aikaan.

Valtiolle ja maamiesseuran taloksi

Kun sodan jälkeen lohkottiin siirtolaistiloja, erotettiin Pakkasen maista valtiolle tontti ns. yhteistoiminta-alueeksi, jolla säilytettiin yhteisiä koneita. Suojan rakennus ja Pakkasen vanha kuivuri sijaitsivat tällä tontilla. Alueella toimi myös kaksi sahaa, kun uusien talojen rakentaminen oli käynnissä.

Suojalla asui karjalaisperheitä (Matikaiset ja Naskalit). Kun he olivat muuttaneet omiin taloihinsa, asui Suojalla vuokralaisia, ainakin Jenny Honkanen 50-luvulla. Hän muutti Tampereelle.

Suoja siirtyi 1950-luvulla Haukijärven maamiesseuran omistukseeen.

Suojan talo purettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin Suojan mäellä on kaksi omakotitaloa ja hieman alempana entinen kaupparakennus.

Vuonna 1933 Pakkasen osti pakkohuutokaupassa Huittisten apteekkari Eino Haapanen, s. 1894 Uudellakirkolla (Kalannissa), k. 1963. Hän ei muuttanut tilalle asumaan, vaan sen hoidosta huolehti tilanhoitaja. Tila on edelleen Haapasen suvulla.

Vuosina 1933 - 34 tilanhoitajana toimi Johannes Nieminen (s. 1888). Hänellä oli vaimo Suoma (s. 1887) sekä neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Vuonna 1934 tilanhoitajaksi tuli Uuno Saarinen (s. 1895). Perheeseen kuuluivat vaimo Saima (s. 1899), poika Anssi ja tyttäret Sointu (s. 1924), Satu (s. 1927) ja Maija-Liisa. Perhe muutti Haukijärveltä vuonna 1937. Uuno Saarinen kuului vähän aikaa koulun johtokuntaan.

Saarisen jälkeen tilanhoitajana toimi Urho Leppihalme, joka perheineen asui tilalla vuodesta 1938 lähtien. Hän oli syntynyt 1904 Ikaalisissa. Hänen vaimonsa oli Lyyli os. Husa, s. 1902 Karungissa, ja heillä oli tyttäret

  • Eeva-Liisa, s. 1933 Mouhijärvellä,
  • Aino Sinikka, s. 1936 Mouhijärvellä ja
  • Kaija Leena, s. 1941.

Jäätyään 60-luvulla eläkeelle Lyyli ja Urho Leppihalme muuttivat Kuustenlatvalle rakentamaansa rintamamiestaloon. Urho Leppihalme kuoli 1983 ja Lyyli 1988.

Henkilökuntaa oli vielä Leppihalmeidenkin aikana paljon. Ammattinimikkeitä olivat esimerkiksi vouti, etumies, tallimies, karjakko, sikalanhoitaja, navetta-apulainen, konemies, työmies (renki), muonamies, seppä ja emäntä. Viimeksi mainittu hoiti ruokalaa "väenrakennuksessa" talossa asuneelle henkilökunnalle. Palkat maksettiin kerran kuussa. Sekä vakituiset että satunnaiset työntekijät jonottivat tilanhoitajan konttoriin kesällä ulkona ja talvella eteisessä. Palkka maksettiin käteisenä - jotkut saivat osan palkasta maitona ja viljana. Sota-aikana työvoimaan kuului myös venäläisiä sotavankeja.

Urho Leppihalme oli erityisen kiinnostunut eläintenhoidosta ja niinpä hänestä tuli haukijärveläisille "varaeläinlääkäri". Hän kävi kylän navetoissa hoitamassa poikimahalvausta, utaretulehdusta, ähkyä, poikimista tai porsimista. Urho Leppihalme kuului koulun johtokuntaan ja kirkkovaltuustoon. Hän oli Haukijärven maamiesseuran, Osuuspankin hallintoneuvoston ja työttömyystoimikunnan puheenjohtaja. Lyyli Leppihalme toimi Haukijärven maatalousnaisten puheenjohtajana.

Sodan jälkeen kartanon maille perustettiin kolmisenkymmentä karjalaistilaa. Kartanon lehmistä ja hevosista myytiin huutokaupassa yli puolet pois. Pakkasen rakennuksissa oli majoittuneina siirtolaisperheitä (Rautiaiset, Kotit, Reino ja Väinö Toiviainen perheineen, Tuomas Luukkasen perhe ja Saulamot), jotka odottivat omien talojensa valmistumista. Antti Pärssisen perhe asui Pakkasen väenrakennuksessa vuoden verran 1946 - 1947. Perhe asui myös Antilassa.

Vuodesta 1946 alkaen Pakkasella toimi lastenneuvola. Terveyssisar ("kirpputäti") ja kätilö kävivät joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina aamupäivällä pitämässä vastaanottoa. Iltapäiväksi terveyssisar meni koululle. Vuoden 1953 aikoihin neuvola siirtyi koululle

Kartanossa työskenteli vuosikymmenten kuluessa suuri joukko väkeä. Niinpä muistitieto kertoo, että 40-luvun alussa pelkästään navettatöissä oli 20 henkeä. Tuolloin lypsettiin vielä käsin.

Osa työntekijöistä viipyi vain muutaman vuoden, toiset taas olivat pitempään. Jotkut asettuivat loppuiäkseen kylään asumaan. Työväki asui Pakkasen tai Suojan rakennuksissa tai niissä mökeissä, joita kartano oli ostanut. Osa heistä on esitelty näiden asumusten kohdalla. Seuraavassa on luettelo muista hiukan pitempään kylässä asuneista, nimet ovat aikajärjestyksessä:

Emma Niemi (ent. Halla, s. 1872) 10 - 30-luvulla
Taavi (s. 1889, k. 1918) ja Iida (s. 1893) Kallio perheineen
(Iida Kallio asui leskenä Haukijärvellä 20-luvulla)
10- ja 20-luvulla
Kalle ( s. 1856) ja Amanda (s. 1876) Lähde perheineen 10- ja 20-luvulla
Kalle (s. 1873) ja Matilda (s. 1874) Ojala perheineen
(Matilda Ojala asui leskenä Haukijärvellä 20- ja 30-luvuilla)
10- ja 20-luvulla
Taavetti (s. 1861) ja Miina (s. 1847) Siltanen perheineen 10- ja 20-luvulla
Kalle (s. 1878) ja Selma (s. 1871) Pajunen perheineen 10- ja 20-luvulla
Jooseppi (s. 1887) ja Martta (s. 1893) Liukkonen perheineen 10- ja 20-luvulla
Fredrik (s. 1883) ja Amanda (s. 1873) Rotovius perheineen 20-luvulla
Akseli (s. 1886) ja Lydia (s. 1888) Santala perheineen 20- ja 30-luvulla
Yrjö (s. 1898) ja Aina (s. 1889) Andersson perheineen 20- ja 30-luvulla
Ville (s. 1897) ja Hely Siren perheineen 20- ja 30-luvulla
Anton (s. 1886) ja Linda (s. 1890) Hautala perheineen 30-luvulla

Kun apteekkari Haapanen osti kartanon, vaihtui työväestä suuri osa. Paljon uutta väkeä tuli Huittisista. Heitä on esitelty niiden talojen kohdalla, joissa he ovat asuneet. Myös alla olevassa kuvassa ja gallerian kuvissa on 30- ja 40-luvun työväkeä.

Lue lisää...

Pakkasen työväkeä väenrakennuksen portailla. Takarivissä vasemmalta 4. emännöitsijä, 5. Väinö Lehtinen, 6. Helena Hakala, 9. Risto Viidanoja, 10. Niilo Jalonen, 11. Frans Lehto ja 13. Antti Heikkinen. Eturivissä vasemmalta 1. Hilda Sulin (?), 2. Nimma Rantanen, 3. Elvi Ojala, 4. Mirja Rantanen, 6. Paavo Vuori, 7. tallimies Kilkki, 8. Pentti Hooli ja 10. tilanhoitaja Urho Leppihalme (seisomassa). Vasemmalla edessä Rauha Viidanoja.

Lisää kuvia

Vuonna 1906 kartanon omistus siirtyi agronomi Gustav Estlanderille (s. 1881 Helsingissä, k. 1970 Helsingin maalaiskunnassa). Hän oli J.E. Richterin tyttären Hedvig Sofian poika. Hänet vihittiinn 1912 avioliittoon Julia Marit Denise Säthrenin (s. 1890 Jyväskylässä, k. 1953) kanssa. Heillä oli poika Karl Gustaf Julius (s. 1913, k. 1938) sekä tyttäret Kari (s. 1917, k. 2011) ja Heidi (s. 1919, k. 1992).

Estlander oli pitkään kansakoulun johtokunnan jäsen, myös hänen vaimonsa toimi siinä joitakin vuosia. Julia Estlander kuului lastenkodin johtokuntaan.

Lue lisää...

Gustav ja Julia Estlander. Kuva kirjasta Suomen maatilat III.

Myös Estlander kasvatti Pakkasen pinta-alaa. Hän osti Maatialan 1906 ja Heinijärven Hillulta Kelhäjärvenmaa-nimisen alueen, joka sijaitsee kartanon lähellä. Vuoden 1910 maanviljelystiedustelu kertoo Pakkasella olleen viljelyssä 195 hehtaaria maata. Lehmiä oli 87 ja hevosia 61, missä määrässä myös varsat ovat mukana. Hevostyökoneista mainitaan viisi kylvökonetta, kolme niittokonetta ja kolme hevosharavaa. Talossa oli myös höyrykoneen käyttämä puimakone. Torppien ja mäkitupien itsenäistyminen muutti hiukan Pakkasen pinta-alaa. Vuonna 1932 julkaistun Suomen maatilat-kirjan III osan mukaan kartanon pinta-ala oli 652 hehtaaria, josta peltoa oli 220 hehtaaria.

Julia Estlander muutti 1931 Iittiin, jonne myös Estlanderien poika Karl Gustaf siirtyi pari vuotta myöhemmin. Gustaf Estlander ajautui konkurssiin. Vuonna 1932 pidettiin suuri konkurssihuutokauppa, jossa myytiin mm. 70 lehmää, 10 hevosta, 30 000 kilogrammaa kauroja, 20 000 kilogrammaa ohraa ja 100 000 kilogrammaa kylvöheinää sekä koneita ja huonekaluja. Gustaf Estlander muutti Snappertunaan, jossa hänellä oli pienempi maatila.

Julia Estlander omisti Iitin Vuolenkoskella 1930-luvulla täysihoitolan. Karl Gustaf Julius Estlander sai surmansa lento-onettomuudessa elokuussa 1938. Hän lähti Helsingin lentokentältä huvilennolle oman ilmoituksensa mukaan reitille Helsinki-Heinola-Helsinki. Matkalla hän ohjasi koneensa Vuolenkoskelle. Tultuaan mainitun täysihoitolan yläpuolelle hän lenteli sitä kiertäen verraten matalalla, jolloin kone nähtävästi ilmakuoppaan joutuen putosi niin paljon arvioitua alemmaksi, että siipi tapasi puun latvaan ja kone syöksyi alas. Kone murskautui sirpaleiksi ja lentäjä ruhjoutui pahoin. Paikalle kutsuttu Iitin kunnanlääkäri voi vain todeta lentäjän saaneen heti maahan syöksymisen jälkeen surmansa.

Kari Estlander avioitui 1936 Eric Ingmanin (s. 1908, k. 2001) kanssa. Perhe asui Englannissa ja Australiassa. Heidi avioitui 1943 Evar Bergströmin (s. 1905) kanssa. Perhe asui Ruotsissa.

Lue lisää...

Gustav Estlanderin sinetti eräästä asiakirjasta. Hilkka Luukkasen arkisto.

Lisätietoja