Jos pikkutietä kulkee eteenpäin muutaman sata metriä, tulee vastaan Ritala. Se näyttää olleen Äärilän torppa, joka on Hämeenkyrön historian mukaan perustettu 1884. Viimeinen torppariperhe on muuttanut pois 1897. Ritala erotettiin itsenäiseksi tilaksi, mutta pysyi Erkkilöiden omistuksessa, kunnes kunta osti sen päätilan mukana 1928.
Vuonna 1905 ovat Äärilän muonarenki Kaarle Kustaa Ritala (s. 1878) ja hänen vaimonsa Wendla Amanda Kaarlentytär (s. 1883) saaneet pojan, joka on kasteessa saanut nimen Vilho Antero. Ovatko he todella asuneet Ritalassa vai onko nimi peräisin lapsuudenkodista, jää arvailujen varaan. Jossain vaiheessa Ritalassa ovat asuneet myös Söderlingit. Muistitiedon mukaan viimeisenä vanhassa Ritalassa asui Leppäkosken perhe. Mahdollisesti kyseessä oli edellä mainittu Kalle Ritala perheineen. Hän ilmoitti 1906 Kansan Lehdessä muuttavansa sukunimensä Leppäseksi. Muistitieto kertoo, että asuinrakennus paloi eikä sitä enää rakennettu uudestaan.
Kunta rakennutti myöhemmin Ritalaan mökin, joka oli tarkoitettu läheisellä suolla työskennelleille miehille. Mökissä asui 1930-luvulla Laineen perhe. Frans Emil (s. 1884) ja Anni (s. 1889) Laineella oli lapset
- Tekla Maria, s. 1909,
- Anton Fabian, s. 1910, k. 1979,
- Olavi August, s. 1912,
- Emil Teodor, s. 1915,
- Laina,
- Martta, s. 1922,
- Hilma, s. 1924 ja
- Lauri, s. 1928.
Perhe asui ensin Heinijärvellä, Frans Laine oli tuolloin muonarenkinä Hillulla. 20-luvun alussa Laineet asuivat Kalkunmäessa. Sen jälkeen he ilmeisesti muuttivat Haukijärvelle. Frans Laine lienee ollut ulkonäöltään tumma, koska häntä sanottiin "Musta-Laineeksi" erotukseksi muista, joilla oli sama sukunimi.
Anton avioitui Sanni Rintalan kanssa. Avioliitto päättyi kuitenkin eroon. Martta avioitui Veikko Väätäisen kanssa ja oli töissä kumitehtaalla Nokialla. Hilma muutti 1941 Nokialle.
Mökki purettiin 30-luvulla ja siirrettiin lastenkodin lähelle. Ritalan paikalle rakennettiin myöhemmin Kopperoinen.
Läheisellä Ritalanvuorella sijaitsi aikoinaan kolmiomittaustorni. Sen rakensivat 1910-luvulla venäläiset kartoittajat. Heidän työnsä pohjalta valmistui kartta, jossa Haukijärven aluekin näkyy.
