Seuraavassa kerrotaan lyhyesti muutamista itsellisperheistä, jotka asuivat kylässä pitkään. Heidän asuinpaikkansa ei kuitenkaan ole tiedossa.

Varin

Parilassa asui itsellisenä Varinin perhe. Perheen isä oli Jaakko Viktor Jaakonpoika Varin (s. 1860) ja äiti Hilma Karoliina Abrahamintytär (s. 1854 Kiikassa, k. 1940). He olivat avioituneet 1881. Heillä oli lapset

• Fanni (s. 1876 Karkussa),
• Juho Viktor (s. 1881),
• Emilia (s. 1886),
• Kaarle Oskar (s. 1888),
• Anna Pauliina (s. 1890) ja
• Katri Sofia (s. 1896).

Fanni muutti Mouhijärvelle. Juho Viktor lähti Amerikkaan siirtolaiseksi. Hän työskenteli puuseppänä ja myöhemmin sulatolla Massachusettsissa.

Perhe on merkitty 1800-luvun lopun rippikirjaan. Molemmat vanhemmat olivat elossa vielä vuoden 1915 henkikirjoja tehtäessä. Lapsista kotona asui tuolloin vain Emilia. Hilma Varin tyttärenpoikansa Taunon (s. 1913, k. 1984 Viljakkalassa) kanssa asui Parilassa vielä 1930-luvulla. Tauno muutti myöhemmin Viljakkalaan. Hänen puolisonsa oli Elle Mäkelä (s. 1905, k. 1996 Viljakkalassa).

Kerrotaan, että perhe asui jossakin vaiheessa Mouhijärven Haaviston maalla niin sanotulla Kuolemaistenkulmalla, mutta silloin Hämeenkyrön puolella.

Heino

Heinon perhettä asui kylässä itsellisenä 1890-luvulta 1910-luvun lopulle. Nimi esiintyi myös muodossa Heinoo. Todennäköisesti perhe on asunut Heinoonkylässä. Perheeseen kuuluivat Juho Efraiminpoika (s. 1838 Laviassa), hänen vaimonsa Aleksiina Taavetintytär (s. 1848 Viljakkalassa, k. 1917) ja lapset

• Juho Ivar (s. 1874, k. 1951 Oregonissa USA:ssa),
• Frans Vilhelm (s. 1876),
• Taavetti Anshelm (s. 1879, k. 1965 Oregonissa USA:ssa),
• Kaarle (s. 1884) ja
• Anna Vilhelmiina (s. 1889).

Juho muutti 1896 Laviaan, missä avioitui Hilma Efraimintyttären (s. 1878 Laviassa, k. 1966 Oregonissa USA:ssa) kanssa. Perhe asui myös Kankaanpäässä ja Ylöjärvellä. Juho muutti keväällä 1905 Oregoniin Yhdysvaltoihin. Hilma ja lapset Väinö (s. 1898 Laviassa), Toivo (s. 1901 Tampereella) ja Lydia (s. 1903 Ylöjärvellä) seurasivat häntä syksyllä 1905. Juho työskenteli ensin kalatehtaalla. 1920-luvulla hän hankki maatilan. Frans muutti 1892 Mouhijärvelle ja sieltä 1897 Ylöjärvelle. Siellä hän avioitui 1898 Fanni Leposen (s. 1880) kanssa. Myös Frans siirtyi 1907 Oregoniin, perhe sen sijaan jäi Ylöjärvelle. Hän työskenteli laivatelakalla ja kalastajana. Taavetti muutti 1906 Oregoniin. Hänen vaimonsa Maria (os. Pukarolammi, s. 1879 Ikaalisissa) ja poikansa Väinö (s. 1903) seurasivat häntä 1908. Taavetti oli töissä kalatehtaalla.

Itsellinen Juho Heino, jolle sukunimeksi on merkitty myös Hoivalin, esiintyy vielä vuoden 1915 henkikirjoissa. Muistitieto kertoo hänen toimineen hevosnylkyrinä. Mahdollisesti samaa työtä tehnyt Matti Rintala sai oppinsa häneltä.

Metsänen

Pitkään kylässä asui myös Metsäsen perhe. Rippikirjoissa on itsellinen Juho Juhonpoika Metsänen (myös muodossa Mettänen, s. 1839 Suoniemi, k. 1907), hänen vaimonsa Loviisa Vilhelmiina Juhontytär (s. 1845) ja lapset

• Loviisa Vilhelmiina (s.1870),
• Taavetti Vilhelm (s. 1871),
• Juho Stefanus (s. 1872),
• Matilda Karoliina (s. 1874),
• Erland  (s. 1876, k. 1924 Ylöjärvellä),
• Emil (s. 1877),
• Anshelm (s. 1879),
• Ivar Patrik (s. 1881),
• Oskar (s. 1885) ja
• Väinö (s. 1887).

Loviisa muutti Mouhijärvelle, jossa avioitui 1895 leipurinoppilas Frans Oskar Lillbergin kanssa. Tämä oli Tampereelta ja Loviisa muutti sinne. Taavetti muutti 1891 Karkkuun. Matilda asui kylässä myös lastensa Anshelmin (s. 1894) ja Amanda Aliinan (s. 1897, k. 1898) kanssa. Erlandin puoliso oli Johanna (s. 1872, k. 1948). Emil muutti 1894 Mouhijärvelle ja sieltä 1896 Vesilahdelle. Anshelm muutti 1895 Mouhijärvelle ja sieltä 1897 Karkkuun. Oskar Metsänen asui 1915 itsellisenä Parilassa.

Perhe oli aiemmin asunut Heinijärvellä Metsäruusin torpassa, josta Loviisa oli kotoisin. Haukijärvelle perhe muutti 1893. Perheen äiti Loviisa Metsänen on merkitty vielä vuoden 1915 henkikirjoihin.

Nieminen

Herttualan Sormuselle on rippikirjoissa kirjattu Niemisen perhe. Koska lasten kummit olivat Mustajärvenkulmalta, on todennäköistä, että perhe on asunut Palomäen lähellä. Suutari Kalle Niemisen huoneiden mainitaan jäävän kaupan ulkopuolelle kauppakirjassa, jolla Selma Alakeskinen myi 1906 Palomäen torpan alueen Taavetti ja Elina Palomäelle.

Perheeseen kuuluivat itsellinen Kaarle Viktor Kaarlenpoika (s. 1870), hänen vaimonsa Aleksandra Vilhelmiina Fransintytär (s. 1871) ja lapset

• Kalle Aleksis, s. 1892,
• Siiri Vilhelmiina, s. 1895,
• Elmi Johanna, s. 1898,
• Tyko Viktor, s. 1900 ja
• Lyyli Aleksandra, s. 1903.

Kaarle oli kotoisin Kalkunmäestä, Aleksandra Ruskeemäen torpasta. Kaarle Nieminen toimi suutarina, hänellä oli toisinaan myös oppipoika. Myös Kalle Aleksis teki aikuisena suutarintöitä. Perhe muutti kylästä 1910-luvun alussa.