Suojalta kohti Häijäätä

Parrin torpista viimeisenä ennen Mouhijärven rajaa on ollut vuonna 1880 perustettu Anttila (myös muodossa Antila). Se on ollut olemassa aina vuoteen 1936 saakka. Sen pinta-ala on vuonna 1910 ollut 2,8 hehtaaria. Ensimmäinen torppari Kaarle Arvid Juhonpoika (aik. Halla, s. 1839 Mouhijärvellä) kuoli 1888. Hänen leskensä Eeva Kaisa Juhontytär (s. 1840, k. 1919) ja poikansa Alfred Kaarlenpoika (s. 1872, k. 1937 Pohjois-Pirkkalassa) asuivat torpassa 1890-luvun alussa. Vuodesta 1892 lähtien Eeva Kaisa on merkitty Haukijärvelle itselliseksi. Alfred muutti rengiksi Herttualaan ja avioitui 1898 Maria Aleksiina Joelintytär Ristimäen (s. 1876, k. 1934 Pohjois-Pirkkalassa) kanssa. Perhe, joka käytti sukunimeä Laine, muutti myöhemmin Nokialle. Alfredin sisar, Eliina Matilda (s. 1862 Mouhijärvellä, k. 1935) asui lapsineen Antilassa.

Torppa lienee ollut vähän aikaa tyhjillään kunnes se 1903 sai uudet asukkaat. Vuonna 1903 avioituneet Ivar Evert Malakianpoika Mäkelä (s. 1878, k. 1918) ja Sofia Vilhelmiina Juhontytär Palomaa (s. 1878, k. 1943 Viljakkalassa) muuttivat tuolloin torppaan.  Sofia oli syntynyt Palomaan torpassa Viidanojankulmalla. Ivar Evert oli lähtöisin Kuotilan Juusen Mäkelän torpasta. Hän oli Hilma Amalia Niemen ja Ida Karoliina Kukkolan veli. Vuoden 1924 henkikirjoissa on torpparin leski, itsellinen Sofia Anttila. Todennäköisesti Ivar Evert Anttila kaatui Hämeenlinnan seudulla 1918. Hänet julistettiin myöhemmin kuolleeksi. Lapsia pariskunnalla oli kahdeksan:

  • Kalle Jooseppi, s. 1903, k. 1963,
  • Emma Johanna, s. 1906, k. 1946 Kankaanpäässä,
  • Fanny Sigrid, s. 1906 (kaksonen), k. 1909,
  • Paavo Edvard, s. 1909, k. 1985 Viljakkalassa,
  • Erkki Nikolai, s. 1911, k. 1941 Viljakkalassa,
  • Fanni Maria, s. 1911 (kaksonen), k. 1911,
  • Fanni Kaarina, s. 1914, k. 1918 ja
  • Tyyne Maria, s. 1917.

Ivar Anttilan kuoleman jälkeen perhe lienee muuttanut pois torpasta. 20-luvulla he asuivat Suojalla.

Kalle Jooseppi avioitui 1935 Siiri Maria Virtasen (os. Laaksonen, s. 1907, k. 1991) kanssa. Perhe muutti seuraavana vuonna Viljakkalaan, myös Kallen äiti Sofia Vilhelmiina seurasi mukana. Myöhemmin perhe lienee asunut Kyröskoskella. Diakonissa Emma Johanna Anttila muutti 1932 Parilasta Ruovedelle. Paavo avioitui 1937 Linda Mikkosen (s. 1911 Viljakkalassa, k. 2009 Viljakkalassa) kanssa. Perhe asui Viljakkalan Sonnunkylässä.

Taloa ei enää ole olemassa.

Tien toisella puolella kallion reunalla Holisevan ahteen lähellä on ollut Kaunisto. Se oli vuonna 1861 perustettu Parrin torppa. Kauniston torppari oli Kaarle (Kalle) Viktor Gabrielinpoika (s. 1853, k. 1926). Hän oli lähtöisin Koiviston torpasta Viidanojankulmalta. Hän oli Hilma Antilan ja Matilda Petterssonin veli. Hänen vaimonsa oli Matilda Juhontytär (s. 1847 Karkussa, k. 1926). Heillä oli lapset

  • Kaarle Vihtori, s. 1878 Ylöjärvellä, k. 1905 Mouhijärvellä,
  • Jaakko Hjalmar, s. 1883, k. 1928 Helsingissä,
  • Juho Emil, s. 1887, k. 1945 Tampereella,
  • Aina Matilda, s. 1889, k. 1969 ja
  • Lauri Vilhelm, s. 1892, k. 1941 Tampereella.

Kaarle muutti Mouhijärvelle. Jaakko avioitui 1904 Emman (os. Kuusjoki, s. 1877 Ylöjärvellä, k. 1907 Tampereella) kanssa. Perhe asui Pinsiössä Ylöjärvellä. 1906 he muuttivat Tampereelle. Jaakko muutti 1917 Helsinkiin.  Hän oli ammatiltaan kirvesmies. Juho avioitui 1907 Maria Josefiina Albertintytär Mikkolan (s. 1879 Mouhijärvellä, k. 1963 Tampereella) kanssa. Tämä oli lähtöisin Tupurlan kylän Mikkolasta Mouhijärveltä. He asuivat 30-luvulla Pispalassa. Aina perheineen asui Hahmajärvelle menevän tien varressa. Lauri Kaunisto vaimonsa Sigridin (os. Jalonen, s. 1897, k. 1981 Tampereella)  ja lastensa kanssa asui Pispalassa 30-luvulla. Sigrid oli lähtöisin Pukaran Riukulan Norrgårdin torpasta.

Vuonna 1910 torppaan on kuulunut 2,3 hehtaaria maata.

Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Kaunisto oli Vihtori Niemen (s. 1897) palkkausmaana. Tämä oli Pakkasella muonarenkinä. Hänellä oli vaimo Ellen (s. 1896) ja kuusi lasta. Lapsista lähteet mainitsevat nimeltä Vienon (s. 1919) ja Viljon (s. 1921). Perhe lienee asunut Haukijärvellä vain vähän aikaa. Vuoden 1930 aikoihin he muuttivat muualle.

Hämeenkyrön historia-teoksen mukaan torppa itsenäistyi 1931. Talo oli kuitenkin jo 30-luvulla Pakkasen omistuksessa. Vuonna 1937 taloon muutti Huittisista tullut Vuoren perhe. He muuttivat jo seuraavana vuonna Rantalaan. Kaunistolla kerrotaan olleen yksi huone ja keittiö, jonka leivinuuni oli ainoa lämmönlähde talossa. Talvisaikaan talo oli kylmä.

Sodan jälkeen asukkaina oli omaa taloaan rakentaneita karjalaisia (Antti Matikainen perheineen). Talo paloi vuonna 1947.

Lue lisää...

Vuoren perhettä Kaunistolla: Laina Vuori sekä lapsista Jaakko ja kaksoset. Kuvan omistaa Pirkko-Liisa Murtola.

Kelhäjärven lähellä entisen Rantalan paikkeilla on Rantamaan tila. Sen ensimmäiset omistajat olivat Tuomas (s. 1912 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1981) ja Helli Sanelma (os. Pärssinen, s. 1917, k. 1963) Kaasalainen. Heillä oli lapset

  • Leena (s. 1937 Vpl Pyhäjärvellä),
  • Lea (s. 1940 Lapua) ja
  • Kari (s. 1944 Keuruu).

Leena avioitui Matti Keskisen kanssa. Perhe asui Herttualassa.

Tilan päärakennus on rakennettu 1948. Ennen oman talon valmistumista perhe asui Rantalassa. Tuomas Kaasalainen kuului maamiesseuran johtokuntaan. Tila kuuluu edelleen suvulle.

Seuraava rakennus on kartassa nimeltään Nieminen. Siitä voisi päätellä, että kyseessä on entinen Niemen torppa joka on perustettu 1854. Koko Kelhäjärven rannan asutusta on sanottu Niemenkyläksi. Torpassa asuivat vuosisadan vaihteessa torppari Kustaa Adolf Juhonpoika (s. 1844 Suoniemellä, k. 1897), hänen vaimonsa Johanna Kustaava Eliaksentytär (s. 1842 Karkussa) ja lapset

  • Kaarle Kustaa, s. 1869 Suoniemellä, k. 1897,
  • Aina Vilhelmiina, s. 1873, k. 1959 Mouhijärvellä,
  • Frans Viktor, s. 1876, k. 1959,
  • Hilma Matilda, s. 1880,
  • Ida Maria, s. 1884 ja
  • Fanni Johanna, s. 1886, k. 1942 Hämeenlinnassa.

Aina avioitui 1899 karkkulaisen Kaarle Valtosen (s. 1871 Mouhijärvellä, k. 1934 Mouhijärvellä) kanssa. He asuivat myöhemmin Ruissalon tilalla Mouhijärven Ryömälässä. Frans avioitui 1899 Hilma Amalia Malakiantyttären kanssa, s. 1872 Kuotilan Mäkelän torpassa k. 1944. Hilma Amalia oli Ida Karoliina Kukkolan ja Ivar Evert Anttilan sisar. Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemen perheeseen kuuluivat lapset

  • Frans, s. 1900, k. 1967,
  • Lauri Vilhelm, s. 1902, k. 2000,
  • Hilma Johanna, s. 1905, k. 1974,
  • Kalle Erland, s. 1907, k. 1986 ja
  • Uuno Erik, s. 1912, k. 1995

Syksyllä 1917 Frans Vihtori osti Lamminkulmalta oman pienen tilan, Niemen. Muutaman vuoden asumisen jälkeen perhe muutti Santamäkeen Viidanojankulmalle, jonka kohdalla perheen vaiheita on esitelty tarkemmin.

Hilma ja Ida muuttivat Mouhijärvelle. Hilma avioitui Mouhijärvellä Kaarle Kivimäen kanssa 1904. Seuraavana vuonna he muuttivat Pirkkalaan. Ida toimi emännöitsijänä Vähä-Tiisalan tilalla Mouhijärvellä. Fanni muutti Ylöjärvelle ja sieltä Tampereelle. Hän avioitui 1913 Tampereella sairaanhoitaja Heikki Viktor Oksin (s. 1877) kanssa. Tämä asui silloin Turussa, jonne myös Fanni muutti.

Vuonna 1910 torpan pinta-ala oli 3,5 hehtaaria. Saman vuoden henkikirjaan on merkitty Frans ja Hilma, heidän neljä lastaan sekä äiti Hanna. Vuoden 1915 henkikirjassa ei Hannaa enää ole.

Torpan rakennuksia lienee ollut olemassa vielä 1930. Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Niemessä oli vuokraviljelijänä Anton Hautala (s. 1886), joka oli muonarenkinä Pakkasella. Hänellä oli vaimo Linda (s. 1890) ja yhdeksän lasta. Nimeltä lapsista on lähteissä mainittu

  • Martti, s. 1911,
  • Laura, s. 1916,
  • Lilja, s. 1917,
  • Elli,
  • Eino, s. 1921 ja
  • Toivo, s. 1923.

Perhe lienee tullut Haukijärvelle 20-luvun puoilivälissä ja muutti pois 1934.

Taloa ei enää ole olemassa.

Rantala oli vasemmalla puolella tietä, aika lähellä järven rantaa. Henkikirjojen mukaan se oli palstatila, joka oli perustettu 1908. Vuonna 1915 sen omisti Taavetti Jokinen, s. 1885. Luultavasti hän oli sama Taavetti Jokinen, joka omisti Poutalan. Rantala palasi myöhemmin Pakkasen omistukseen. Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Rantala oli Pakkasella muonarenkinä työskennelleen Urho Hujon palkkausmaana.

Myöhemmin 30-luvulla Rantalassa asui leski Ida Virtanen. Vuoden 1920 aikoihin Haukijärvelle muutti Virtasen perhe, joka tuli Kullaalta. Perheeseen kuuluivat isä Frans (s. 1868 Pomarkussa, k. 1930) ja äiti Ida Johanna (os. Lahdenperä, s. 1871 Kullaalla, k. 1943) sekä lapset

  • Frans Johannes, s. 1900 Noormarkussa, k. 1927,
  • Oskari Jalmari, s. 1902 Noormarkussa, k. 1986,
  • Paavo Edvard, s. 1907 Noormarkussa,
  • Lempi Maria, s. 1909 Kullaalla, k. 2001,
  • Eino Kalle, s. 1911 Kullaalla, k. 1950,
  • Väinö Ilmari, s. 1916 Kullaalla, k. 1986 ja
  • Arvi Eemil, s. 1919 Kullaalla, k. 1985 Tampereella

Vanhimmat lapset Hulda (s. 1891 Kullaalla) ja Lyydia (s. 1895 Pomarkussa) eivät asuneet Haukijärvellä. Frans avioitui Siiri Laaksosen kanssa. Oskari ja Eino asuivat perheineen myöhemmin lähellä työväentaloa. Paavo oli karjakko, myöhemmin hän työskenteli meijerillä Tampereella. Hän toimi myös pitokokkina. Lempi avioitui Toimi Peltomäen (s. 1905, k. 1984) kanssa. He asuivat Mouhijärven puolella, lähellä Mustajärveä. Myös Väinö asui Tampereella ja työskenteli meijerillä. Hänen puolisonsa oli Elma (os. Hakala, s. 1925 Messukylässä). Kun Eino Virtanen sai talonsa valmiiksi, muuttivat myös Ida ja Arvi Virtanen uuteen taloon.  Sittemmin Arvi muutti Tampereelle, jossa hänestä tuli muurari.

Lue lisää...

Ida Virtanen Rantalan edessä 30-luvulla. Kuvan omistaa Pasi Peltomäki.

Syksyllä 1938 taloon muutti Vuoren perhe. He olivat aiemmin asuneet Kaunistolla ja muuttivat Rantalasta Suojalle 1939.

Rantalassa asui sodan jälkeen vähän aikaa Ikävalkon perhe. He muuttivat Haukijärveltä Vihtiin 1946. Vilhelm (s. 1887 Viipurin maaseurakunnassa, k. 1964 Vihdissä) ja Lydia (os. Kemppinen, s. 1890 Viipurin maaseurakunnassa, k. 1965 Vihdissä) Ikävalkolla oli lapset

  • Sulo, s. 1914 Viipurin maalaiskunnassa,
  • Irja, s. 1918 Viipurin maalaiskunnassa,
  • Salme, s. 1923 Viipurin maalaiskunnassa,
  • Hellin, s. 1925 Viipurin maalaiskunnassa, k. 2012,
  • Erkki, s. 1928 Viipurin maalaiskunnassa,
  • Martti, s. 1930 Viipurin maalaiskunnassa ja
  • Keijo, s. 1933 Viipurin maalaiskunnassa.

Irja kuoli lapsena Karjalassa. Salme avioitui Ensio Pussin (s. 1923 Mouhijärvellä) kanssa ja perhe asui Pukarassa. Hellin avioitui Jaakko Valkaman kanssa.

Myös Sihvolan perhe asui vähän aikaa Rantalassa. Tuomas Kaasalainen perheineen asui Rantalassa ennen oman talon valmistumista. Ilmeisesti tämän jälkeen Rantala oli jonkin aikaa Jaakko Heikkilän (opettaja Tauno Heikkilän veljen) perheen kesäasuntona. Rantalan mökki muutettiin myöhemmin Kaasalaisen kuivuriksi.

Lisätietoja