Melko lähellä Järvelää tien oikealla puolella on Peltoniemi. Se on ollut vuonna 1857 perustettu Pertun torppa. Viljelyksessä oli vuoden 1910 maatalouslaskennan mukaan 15,8 hehtaaria. Tilalla on pidetty kahta hevosta ja kuutta lehmää. Hevosen vetämä niittokone on kuulunut varustukseen. Myös entisen Vuorenmaan torpan maita kuuluu Peltoniemeen. Peltoniemessä pidettiin kiertokoulua 20-luvulla.
Torpparina on vuosisadan vaihteessa ollut Juho Kustaa Matinpoika, s. 1850, k. 1933. Hän oli syntynyt Mahnalan Haapaniemen torpassa. Perheeseen ovat kuuluneet vaimo (vihitty 1877) Matilda Taavetintytär, os. Nikkilä, s. 1854 sekä lapset
- Taavetti Vilhelm, s. 1880,
- Aina Maria, s. 1883, k. 1970,
- Lempi Matilda, s. 1886,
- Anna Lydia, s. 1890,
- Emma Katri, s. 1892,
- Martta Elviina, s. 1894 ja
- Elli Sofia, s. 3.9.1898.
 |
|
Aamulehdessä 23.4.1907 julkaistu uutinen Peltoniemen talon kaupasta. Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto
|
Vuonna 1905 Juho ja Matilda luovuttivat torpan pojalleen Taavetille, joka osti tilan 1907 omakseen. Hänen vaimonsa (vihitty 1908) oli Matilda (s. 1885 Mouhijärven Hyynilän Rossilla). Heillä oli tytär Eeva Annikki (s. 1910) ja pojat Reino Ossian (s. 1914) ja Pentti Heikki (s. 1917). Taavetti Peltoniemi kuului koulun johtokuntaan.
1916 Taavetti Peltoniemi myi noin puolet tilasta käsittäneen Mäntyniemen alueen luutnantti Gustaf Fogelholmille ja hänen kauttaan Nokia Aktiebolagille, jonka johtajana hän toimi. Kauppa katsottiin kuitenkin laittomaksi, koska puunjalostusyhtiöiden maatalousmaan ostoa oli rajoitettu asetuksella 1915. Näin Mäntyniemi tuli 1928 valtion omistukseen. Valtio myi alueen palstoina Kalle ja Alina Valkamalle, Vihtori ja Aina Järvelälle sekä Iivari ja Lydia Kalliolle.
Vuonna 1924 Taavetti Peltoniemi joutui myymään tilansa. Sen ostivat tamperelaiset talonomistajat Taavetti ja Aleksiina Savela, jotka eivät muuttaneet tilalle asumaan. Vuonna 1929 Taavetti Peltoniemi muutti perheineen Pohjois-Pirkkalaan.
Aina Maria avioitui 1904 torpan poika Taavetti Viktor Kaarlenpoika Mustajärven kanssa, he asuivat myöhemmin Järvelässä ja käyttivät sukunimeä Järvelä. Lempi muutti 1900 Tampereelle. Hän avioitui Frans Koskipään (k. 1918) kanssa. Heidän poikansa Toivo Ensio (s. 1910) asui Peltoniemessä isovanhempiensa luona. Hän asui perheineen myöhemmin Tampereella. Anna Lydia avioitui Nestori Kämäräisen kanssa.
Juho ja Matilda asuivat Peltoniemessä eläkeoikeutensa turvin kuolemaansa saakka. Juho tuli vanhana sokeaksi. Matilda loukkasi jalkansa ja joutui viettämään viimeiset elinvuotensa vuoteenomana. Hän kuoli 30-luvun puolivälissä. Tytär Elli hoiti vanhempiaan näiden kuolemaan saakka. Hänen ammatikseen on henkikirjassa merkitty tarkastuskarjakko. Hän oli valmistunut Toijalan tietopuolisen karjanhoitokoulun karjakkokurssilta 1919.
Saveloiden omistaessa talon sen hoitajina toimivat Lydia (s. 1885, k. 1968) ja Juho Iivari (s. 1883, k. 1931) Kallio. He ostivat tilan pian itselleen. Heillä oli lapset
- Esko, s. 1907,
- Eino, s. 1909, k. 1977
- Eine, s. 1915,
- Tauno, s. 1918,
- Lyyli, s. 1920 ja
- Tuovi, s. 1922.
Iivari Kallio kuoli 1931, minkä jälkeen perhe muutti pois Peltoniemestä. 30-luvun alussa Peltoniemen omistivat Onni (s. 1896) ja Ellen (Elli, s. 1900) Lammi, jotka tulivat Tampereelta. Perheeseen kuului kaksi tytärtä. Vuonna 1934 isännäksi tuli Paavo Ilmari Uusikulku, s. 1913 Suodenniemellä. Hän kaatui talvisodassa 1939. Hänellä oli vaimo Taimi (os. Noukka, s. 1915) ja kaksi tytärtä, jotka kuolivat pieninä. Taimi avioitui 1946 Kaarle Verner Koskelan (s. 1908, k. 1989) kanssa. Perheeseen kuului kaksi poikaa. Nykyisin talo on Koskelan suvun hallussa.
Peltoniemessä oli kaksi asuinrakennusta, jotka sijaitsivat samansuuntaisina pihan molemmilla puolilla. Toisessa asui talonväki, toisessa vanhapari. Toinen rakennuksista myytiin Juhon ja Matildan kuoltua Järvelään, jossa sen hirsiä käytettiin uuden päärakennuksen tekoon.
Peltoniemen maalla olleesta hiekkakuopasta tehdyt löydöt kertovat, että paikalla on sijainnut kivikautinen hauta- tai asuinpaikka. Löytöjä on tehnyt ainakin Iivari Kallio.
Kuvassa Peltoniemen rakennukset. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.
