Melko lähellä Järvelää tien oikealla puolella on Peltoniemi. Se on ollut vuonna 1857 perustettu Pertun torppa. Viljelyksessä oli vuoden 1910 maatalouslaskennan mukaan 15,8 hehtaaria. Tilalla on pidetty kahta hevosta ja kuutta lehmää. Hevosen vetämä niittokone on kuulunut varustukseen. Myös entisen Vuorenmaan torpan maita kuuluu Peltoniemeen. Peltoniemessä pidettiin kiertokoulua 20-luvulla.

Torpparina oli vuosisadan vaihteessa Juho Kustaa Matinpoika (s. 1850, k. 1933). Hän oli syntynyt Mahnalan Haapaniemen torpassa, mutta tuli jo lapsena Peltoniemeen, jonka torppareiksi hänen vanhempansa ryhtyivät. Hän oli Maria Hellstenin (Kahilan) ja Elina Mustajärven veli. Juho Kustaan perheeseen kuuluivat vaimo (vihitty 1874) Matilda Taavetintytär (os. Nikkilä, s. 1854, k. 1936) sekä lapset

  • Taavetti Vilhelm, s. 1880, k. 1961 Nokialla,
  • Aina Maria, s. 1883, k. 1970,
  • Lempi Matilda, s. 1886, k. 1968 Tampereella,
  • Anna Lydia, s. 1890,
  • Emma Katri, s. 1892, k. 1956 Sääksmäellä,
  • Martta Elviira, s. 1894, k. 1983 Riihimäellä ja
  • Elli Sofia, s. 3.9.1898, k. 1948 Pirkkalassa.

Aamulehdessä 23.4.1907 julkaistu uutinen Peltoniemen talon kaupasta.  Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto

Aamulehdessä 23.4.1907 julkaistu uutinen Peltoniemen talon kaupasta.  Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto

Vuonna 1905 Juho ja Matilda luovuttivat torpan pojalleen Taavetille, joka osti tilan 1907 omakseen. Hänen vaimonsa (vihitty 1908) oli Matilda (s. 1885 Mouhijärven Hyynilän Rossilla, k. 1948 Nokialla). Heillä oli tytär Eeva Annikki (s. 1910) ja pojat Reino Ossian (s. 1914, k. 1964 Nokialla) ja Pentti Heikki (s. 1917, k. 2000 Nokialla). Taavetti Peltoniemi kuului koulun johtokuntaan.

1916 Taavetti Peltoniemi myi noin puolet tilasta käsittäneen Mäntyniemen alueen luutnantti Gustaf Fogelholmille ja hänen kauttaan Nokia Aktiebolagille, jonka johtajana hän toimi. Kauppa katsottiin kuitenkin laittomaksi, koska puunjalostusyhtiöiden maatalousmaan ostoa oli rajoitettu asetuksella 1915. Näin Mäntyniemi tuli 1928 valtion omistukseen. Valtio myi alueen palstoina Kalle ja Alina Valkamalle, Vihtori ja Aina Järvelälle sekä Iivari ja Lydia Kalliolle.

Vuonna 1924 Taavetti Peltoniemi joutui myymään tilansa. Sen ostivat tamperelaiset talonomistajat Taavetti (s. 1879 Viljakkalassa, k. 1933 Tampereella) ja Aleksiina (s. 1879 Ylöjärvellä, k. 1960 Tampereella) Savela, jotka eivät muuttaneet tilalle asumaan. Vuonna 1929 Taavetti Peltoniemi muutti perheineen Pohjois-Pirkkalaan.

Aina Maria avioitui 1904 torpan poika Taavetti Viktor Kaarlenpoika Mustajärven kanssa, he asuivat myöhemmin Järvelässä ja käyttivät sukunimeä Järvelä. Lempi muutti 1900 Tampereelle. Hän käytti sukunimeä Peltonen. Hän avioitui 1914 Helsingissä Hugo Koskipään (s. 1883 Orivedellä, k. 1918 Tampereella) kanssa. Heidän poikansa Toivo Ensio (s. 1910, k. 1983 Tampereella) asui Peltoniemessä isovanhempiensa luona. Hän asui perheineen myöhemmin Tampereella. Anna Lydia muutti 1908 Helsinkiin. Hän avioitui 1937 Nestori Kämäräisen (s. 1894 Loimaalla, k. 1950 Tampereella) kanssa. Emma työskenteli vuodesta 1914 hoitajana Pitkäniemen sairaalassa. Hän muutti 1925 Sääksmäelle, jossa avioitui 1930 Kosti Järvisen (s. 1896 Sääksmäellä, k. 1955 Sääksmäellä) kanssa. Martta avioitui 1920 Matti Tuomiston (s. 1890 Kurikassa, k. 1984 Riihimäellä) kanssa. Perhe asui Riihimäellä.

Juho ja Matilda asuivat  Peltoniemessä eläkeoikeutensa turvin kuolemaansa saakka. Juho tuli vanhana sokeaksi. Matilda loukkasi jalkansa ja joutui viettämään viimeiset elinvuotensa vuoteenomana. Tytär Elli hoiti vanhempiaan näiden kuolemaan saakka.  Hänen ammatikseen on henkikirjassa merkitty tarkastuskarjakko. Hän oli valmistunut Toijalan tietopuolisen karjanhoitokoulun karjakkokurssilta 1919.

Saveloiden omistaessa talon sen hoitajina toimivat Lydia (s. 1885, k. 1968) ja Juho Iivari (s. 1883, k. 1931) Kallio. He ostivat tilan pian itselleen. Heillä oli lapset

  • Esko, s. 1907,
  • Eino, s. 1909, k. 1977,
  • Eine, s. 1915, k. 1990,
  • Tauno, s. 1918, k. 2002,
  • Lyyli, s. 1920 ja
  • Tuovi, s. 1922.

Iivari Kallio kuoli 1931, minkä jälkeen perhe muutti pois Peltoniemestä. Eine avioitui 1935 Toivo Jalmari Mäenpään (s. 1908, k. 1980) kanssa. Taunon puoliso oli Eeva Nukari (s. 1921, k. 1991).

Tilan ostivat 1932 tehdyllä kauppakirjalla Onni (s. 1896 Viljakkalassa, k. 1975 Tampereella) ja Ellen (Elli, os. Kangasniemi, s. 1900 Tampereella, k. 1988 Tampereella) Lammi, jotka tulivat Pohjois-Pirkkalasta. Perheeseen kuului kaksi tytärtä.

Vuonna 1934 isännäksi tuli Paavo Ilmari Uusikulku, s. 1913 Suodenniemellä. Hän kaatui talvisodassa 1939. Hänellä oli vaimo Taimi (os. Noukka, s. 1915, k. 2015) ja kaksi tytärtä, jotka kuolivat pieninä. Taimi avioitui 1946 Kaarle Verner Koskelan (s. 1908, k. 1989) kanssa. Perheeseen kuului kaksi poikaa. Nykyisin talo on Koskelan suvun hallussa.

Peltoniemessä oli kaksi asuinrakennusta, jotka sijaitsivat samansuuntaisina pihan molemmilla puolilla. Toisessa asui talonväki, toisessa vanhapari. Toinen rakennuksista myytiin Juhon ja Matildan kuoltua Järvelään, jossa sen hirsiä käytettiin uuden päärakennuksen tekoon.

Peltoniemen maalla olleesta hiekkakuopasta tehdyt löydöt kertovat, että paikalla on sijainnut kivikautinen hauta- tai asuinpaikka. Löytöjä on tehnyt ainakin Iivari Kallio.

Peltoniemen rakennukset

Kuvassa Peltoniemen rakennukset. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.