Haukijärven taloja ja töllejä

Juuri ennen entistä työväentaloa erkanee sivutie vasemmalle Peltomaan taloon. Se on aiemmin ollut Heinijärven Heikkisen virkatalon torppa, joka on perustettu vuonna 1877. Sen viljelyala oli vuonna 1910 vain 3,60 hehtaaria. Vuosisadan vaihteessa siinä asui torppari Kaarle Viktor Kaarlenpoika Högerman (s. 1855 Mouhijärvellä, k. 1923) vaimonsa Edla Wilhelmiina Villentyttären (s. 1841 Laviassa) kanssa. Edla oli ollut naimisissa Peltomaan aiemman torpparin kanssa. "Pist kis kaappiin ja ota kaap selkään", hänen kerrotaan joskus sanoneen miehelleen. Ilmeisesti Kaarle Högermanin omaisuus oli vähäinen hänen tullessaan torppaan. Edlan lapset edellisestä avioliitosta näyttävät tuohon mennessä muuttaneen pois kotoa.

Peltomaassa asuivat muutaman vuoden myös Mouhijärveltä tulleet Vihtori (s. 1858, k. 1919) ja Hilma Karoliina (s. 1858 Suodenniemellä, k. 1922) Ketola sekä heidän poikansa Väinö Iivari (s. 1891 Mouhijärvellä, k. 1957) ja Kaarle Fabian (s. 1893 Mouhijärvellä, k. 1954). Pojat olivat jonkin aikaa työssä Nokialla paperitehtaalla, mutta muuttivat sieltä Hämeenkyröön. Väinö avioitui Tyyne Virtasen (s. 1897, k. 1976) kanssa ja perhe asui Herttualassa. Kalle perheineen asui Lamminkulman Ketolassa.

Peltomaa siirtyi Heikkisen virkatalon vuokraajaperheen pojan Mikko Arvid Heikkisen (s. 1895, k. 1971) omistukseen 1923. Hänen puolisonsa oli Aina Elviira (os. Perttu, s. 1904, k. 1986). Taloon kuului myös entisiä Pertun maita. Uusi päärakennus valmistui 1925. Torppa itsenäistyi 1926. Arvi Heikkinen kuului koulun johtokuntaan 20-luvulla ja lastenkodin johtokuntaan 30-luvulla. Ainalla ja Arvilla oli kaksi poikaa, naapurissa asunut Antti, s. 1925 ja Aarno, s. 1933. Aarno perheineen (puoliso Elli os. Niittyoja, s. 1932, kaksi poikaa) asui kotitaloa, joka kuuluu edelleen samalle suvulle.