Haukijärven työväenyhdistys on Hämeenkyrön historian III osan mukaan perustettu vuoden 1906 joulukuussa. Jo sitä ennen kylässä lienee toiminut torppariosasto. Raimo Ijäksen kirjan mukaan työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Frans Mustasilta ja johtokuntaan K. Leppänen, Viktor Mustajärvi, Paavali Mäensivu, Aleksi Koivisto, Nestor Nieminen, Wiktor Mäkelä ja Miina Mäkelä. Tilintarkastajiksi tulivat Ismael Kataisto ja Taavi Peltoniemi, kirjuriksi W. Jokinen (varalle Wäinö Wirtanen) ja Kansan Lehden asiamieheksi Frans Mustasilta. Muita yhdistyksessä sen alkuvuosina aktiivisesti toimineita näyttävät lehtijuttujen perusteella olleen K. Haukipää, K. Keskinen, W. Keskinen, W. Mäensivu, Hulda Koivisto, Juho Jalonen, K. Virtanen, Nestor Färm, K. Mäkelä, U. Selkee, K. Kukkola, V. Mustasilta, A. Ihantola, F. Ihantola, K. Hakala ja W. Pettersson.

Yhdistys järjesti heti ensimmäisinä vuosinaan kokouksia, iltamia ja omia vappumarsseja. Vuoden 1908 vappumarssi suuntautui Kansan Lehden mukaan Parilan Katajistolta Keskiselle. Työväenyhdistyksen asiakirjoja ei liene säilynyt sotaa edeltävältä ajalta, poikkeuksena pari katkelmaa toimintakertomuksesta vuodelta 1912 tai 1913.

25d4dbcee51dc82537c2659227e1a27b.gif

 Ilmoitus Kansa Lehdessä 19.8.1907. Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto.

Aluksi kokoonnuttiin talojen ja torppien pirteissä. Jossain vaiheessa paikaksi vakiintui Maatialan pirtti. Vielä vuonna 1910 on yhdistys anonut huvilupia Maatialaan, joten oma talo on rakennettu vasta sen jälkeen. Maatialasta lienee kyse, kun vuonna 1909 Sosialidemokraatti-lehdessä julkaistussa selostuksessa kerrotaan, että yhdistyksen kokoushuoneet päätettiin desinfioida paikkakunnalla liikkuvien tautien tähden.

Oman talon hankkiminen koettiin yhdistyksen piirissä tärkeäksi. Rahaa kerättiin ainakin arpajaisia järjestämällä. Sosialidemokraatti-lehden 1910 julkaiseman tiedon mukaan kauppa talosta ja 10 kapanalan suuruisesta tontista olisikin tehty Taavetti Maatialan kanssa. Mahdollisesti tuo kauppa ei toteutunut, mutta 1917 yhdistys oli jälleen ostamassa maata. Myöhemmän lainhuutoasiakirjan liitteenä on yhdistyksen pöytäkirja, jossa 1917 hyväksyttiin yhdistyksen sekä Anna ja Ville Kanervan välinen kauppakirja. Yhdistyksen valtuutetut Frans Mustasilta, K. Mäkelä ja K. Virtanen olivat ostaneet yhdistyksen tontin palstatilaksi.

Hämeenkyrön historian III osa mainitsee Hämeenkyrön punakaartin V komppanian esikunnan sijoittuneen luultavasti Haukijärven työväentalolle, joten oma talo on ollut olemassa jo kansalaissodan aikana. Vuoden 1918 sodan tapahtumia on kuvattu omilla sivuillaan.

Lisätietoja