Mustajärvenkulmaa

Noin puolen kilometrin päässä Kallioniemestä on Kuronen. Sinne kuljetaan Kallioniemestä yksityistietä pitkin. Tila on perustettu sodan jälkeen Pukaran Riukulan talosta erotetulle maalle. Se kuului Heikki Kuroselle ja hänen lapsilleen. Heikki (s. 1882 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1949 Mouhijärvellä) ja Maria (os. Kaasalainen, s. 1886 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1923 Vpl Pyhäjärvellä) Kurosella oli lapset

  • Varpu, s. 1905 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1963,
  • Antti, s. 1907 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1988 Ylöjärvellä,
  • Eino, s. 1909 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1982 Jyväskylässä,
  • Ilmi (Järvinen), s. 1912 Vpl Pyhäjärvellä, k. 2001 Petäjävedellä,
  • Lyyli (Kurvinen), s. 1915 Vpl Pyhäjärvellä, k. 2014 Turussa ja
  • Orvokki, s. 1923 Vpl Pyhäjärvellä, k. 2001.

Varpu avioitui jo Pyhäjärvellä Kaarlo Virkin kanssa. Tila siirtyi 50-luvun alussa Antin ja hänen  puolisonsa Vienon (os. Säntti, s. 1916 Kuortaneella, k. 2003 Ylöjärvellä) omistukseen. Heidän perheeseensä kuuluivat poika ja tytär. Orvokki poikansa Ossin (s. 1945) kanssa asui tilalla, kunnes avioitui Eero Järvelän kanssa.

Lue lisää...

Antti Kuronen armeija-aikanaan. Kuvan omistaa Markku Kuronen.

Tila on edelleen suvulla.

Muistitieto kertoo, että talon pihapiirissä on aiemmin ollut vanha, mahdollisesti ruotusotilaalle kuulunut savupirtti. Paikka on tunnettu Jutilanmäen nimellä. Lisäksi pihapiirissä on lähde, jonka vesi on kaivanut mäenrinteeseen syvän uoman. Ennen Kurosten tuloa siellä on tiettävästi valmistettu pontikkaa. Paikkakuntalaiset lienevätkin harmitelleet hyvän keittopaikan menetystä.

Parrin Vuorenmaa on sijainnut ilmeisesti lähellä Koivistoa. Torppari Evert Vuorenmaa kuoli 1888. Leski Karoliina Matintytär (s. 1856) ja lapset

  • Evert Viktor, s. 1883,
  • Hilma, s. 1884 ja
  • Jeremias, s. 1887, k. 1976

asuivat todennäköisesti torpassa ainakin jonkin aikaa tämän jälkeen. Karoliinalla oli lisäksi lapset

  • Fanny Matilda, s. 1892,
  • Kalle Justinus, s. 1894, k. 1918 Tammisaaren vankileirillä,
  • Hulda Vilhelmiina, s. 1897 ja
  • Ivar Mikael, s. 1899.

Perhe asui myöhemminkin Parilassa, mutta tarkempi asuinpaikka ei ole tiedossa. Hämeenkyrön Sanomien mukaan on leski Karoliina Matintytär Parilasta saanut 1922 sukunimen Vuorenmaa, koska on ollut aiemmin naimisissa torppari Vuorenmaan kanssa. Karoliina oli elossa vielä 1920-luvun lopussa. Hänet merkittiin edelleen henkikirjoissa Parilaan, vaikka hän todennäköisesti asui Järvenkylässä.

Evert käytti sukunimeä Mäki. Hän avioitui 1907 Aleksandra Matilda Katajiston (s. 1884 Mouhijärvellä) kanssa. Heillä oli lapset Viljo Olavi (s. 1908) ja Kaarlo Evert (s. 1911, k. 1981 Nokialla). Perhe asui 1911 Kalkunmäessä. Jeremias, Fanny, Kalle ja Ivar käyttivät sukunimeä Mäkinen. Jeremias muutti 1910 Yhdysvaltoihin, missä opiskeli hammaslääkäriksi. Hän asui perheineen Waukeganisssa Illinoisisssa. Hänen puolisonsa oli Helmi (s. 1899, k. 1988 Lakessa Illinoisissa).  Amerikkalaisdokumenteissä sukunimi on muodossa Mackey. Ivar on merkitty henkikirjassa Parilaan vielä 20-luvun lopussa, mutta mahdollisesti hän on asunut muualla.

Söderlingit asuivat Vuorenmaassa 1890-luvulla. Vuosina 1902 - 1904 Vuorenmaassa asui Taavetti Järvinen perheineen. He muuttivat Orivedelle. Heidän jälkeensä siellä asuivat Erland Jeremianpoika Wesa-Wuorenmaa (s. 1874 Ylöjärvellä)  ja hänen vaimonsa Matilda (s. 1871 Mouhijärvellä). Heillä oli lapset Eino Erland (s. 1902 Mouhijärvellä) ja Elsa Matilda (s. 1905). Perhe muutti 1906 Karkkuun. Myös suutari Keskisen perheen kerrotaan asuneen Vuorenmaassa.

Palomäki on entinen Herttualan Sormusen torppa. Se oli perustettu 1832 ja itsenäistyi 1900-luvun alussa. Vuoden 1910 maatalouslaskennan mukaan sen viljelyala oli 10,2 hehtaaria. Siellä pidettiin hevosta ja neljää lehmää. Henkikirjojen mukaan Palomäen kanssa samanaikaisesti 1914 on muodostettu myös naapuritila Koivula. Palomäen vanha päärakennus oli nykyisestä rakennuksesta Ruskeemäkeen päin vasemmalla. Sen kohdalta lähti ennen tie Kahilaan. Uusi päärakennus on vuodelta 1950.

Torpparina oli 1900-luvun alussa Taavetti Taavetinpoika (s. 1854, k. 1909). Hänen vaimonsa (vihitty 1882) oli Elina Karoliina Juhontytär (s. 1862, k. 1933). Elina oli Palomäen edellisen torpparin tytär.

Torpassa asuivat itsellisenä emännän veli Juho Vilho Juhonpoika Palomäki (s. 1865, k. 1907), tämän vaimo (vihitty 1895) Ida Emilia Augustintytär (os. Palmgren, s. 1875 Pirkkalassa) ja pojat Paavo Vilhelm (s. 1898 Hämeenkyrö, k. 1899) ja Paavo Johannes (s. 1903). Perhe oli tullut Pirkkalasta. Vuoden 1910 henkikirjoihin on vielä merkitty leski Iida Palomäki sekä tytär ja poika. Samana vuonna he muuttivat Tampereelle.

Myös vaari Juho Kustaa Antinpoika (s. 1819 Ikaalisissa, k. 1900) ja tämän tytär Kustaava Juhontytär (s. 1868) elivät torpassa. Kustaava kuulutettiin 1892 avioliittoon Kaarle Aleksius Mustajärven kanssa. Heidän pojastaan Aleksi Ernestistä (s. 1892, k. 1976) tuli Palomäen isäntä 20-luvun alussa. Aleksi (Aksu) asui pienestä lähtien Palomäessä tätinsä Elinan luona.

Aleksin vaimo oli Irja os. Kortesluoma (s. 1918 Virroilla, k. 1971). Perheeseen kuului yhdeksän lasta. Tila on edelleen suvun hallussa.

Lue lisää...

Lue lisää...

Irja ja Aleksi Mustajärvi (Palomäki) perheineen. Kuvat kuuluvat Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Kun palataan Mustajärventielle, kääntyy pian tie oikealle Mustajärven rantaan. Siellä on Metsäkirmo eli Mustajärvi, joka oli aiemmin Herttualan Kirmon torppa. Se oli perustettu 1806 ja itsenäistyi 1919. Perhe käytti Mustajärveä sukunimenä. 1900-luvun alussa torpassa asuivat vaari, torppari Kaarle Kustaa Taavetinpoika (s. 1841, k. 1918), hänen vaimonsa Maria Eveliina Matintytär (os. Poussa, s. 1852, vihitty 1871, k. 1941) sekä lapset

  • Hilma Maria, s. 1872, k. 1957,
  • Kaarle Aleksius, s. 1874, k. 1935,
  • Taavetti Viktor, s. 1876, k. 1965,
  • Ida Jusefiina, s. 1878, k. 1960 USA:ssa,
  • Fanni (Fanny) Matilda s. 1880, k. 1880,
  • Aina Sofia, s. 1883, k. 1970,
  • Väinö Matias, s. 1885, k. 1964,
  • Fanni Matilda, s. 1887, k. 1983,
  • Anna Lydia s. 1890, k. 1890 ja
  • Toivo Sakari, s. 1892, k. 1966.

Hilma muutti Tampereelle ja avioitui 1893 Juho Erland Tuomisen (s. 1865, k. 1950) kanssa. Myöhemmin perhe asui naapurissa Koivulassa. Kaarlesta tuli Mustajärven isäntä. Kerrotaan, että hän oli hyvä tanssimaan ja toimi Selma Suomisen kanssa purpurin alkajaparina. Hän kuului Haukijärven kansakoulun johtokuntaan. Taavetti Vihtori avioitui Aina Peltoniemen (s. 1883, k. 1970) kanssa. Perhe asui Parilan Järvelässä ja käytti sukunimeä Järvelä. Ida avioitui 1904 Juho (John) Heinosen (s. 1879 Ikaalisissa, k. 1964 USA:ssa) kanssa. Perhe muutti 1909 Amerikkaan, missä Juho Heinonen työskenteli kaivosmiehenä Michiganissa.

Väinö oli poikamies. Hän asui kotitilallaan ja toimi suutarin ammatissa. Kerrotaan, että hän oli hyvä laulamaan ja osasi myös soittaa huuliharppua. Innokas kalamieskin hän oli. Fanni avioitui Kalle Voutilaisen (s. 1888 Kuopiossa, k. 1965) kanssa. Toivon puoliso oli nimeltään Anna Lehtonen (s. 1899, k. 1983).

Kaarlen vaimo (vihitty 1892) oli Kustaava Juhontytär Palomäki (s. 1868, k. 1941). Heillä oli lapset

  • Aleksi Ernest, s. 1892, k. 1976,
  • Arvo Johannes, s. 1894, k. 1977 Kangasala,
  • Viljo Paavali (Paavo), s. 1897, k. 1970,
  • Tekla Lydia (Lyyli), s. 1899, k. 1928 Suodenniemellä,
  • Yrjö Vihtori, s. 1902, k. 1980 Tampereella,
  • Senni Kaarina, s. 1905, k. 1910,
  • Irja Laina Maria, s. 1907, k. 1910,
  • Vilho Ilmari, s. 1910, k. 1994 ja
  • Matti Lenni Mikael, s. 1912, k. 1939 sodassa.

Aleksista tuli Palomäen isäntä. Arvo avioitui (kuulutettu 1928) Martta Erkkilän (s. 1894, k. 1975 Tampereella) kanssa. Heille syntyi poika ja tytär. Paavo perheineen asui Koivumäen tilalla Jumesniemessä. Hänen vaimonsa oli Iida (os. Haapaniemi, ent. Lehtiniemi, s. 1893, k. 1970). Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja tytär. Lyyli avioitui Viljo Uusikulkun (s. 1903 Suodenniemellä, k. 1983 Suodenniemellä) kanssa. Hän kuoli pian avioitumisensa jälkeen. Yrjön puoliso oli Toini (os. Rissanen, s. 1915 Sortavalassa, k. 1986 Tampereella). Yrjö asui perheineen Ikaalisissa ja Tampereella. Hänellä oli tytär. Perheeseen kuului myös kasvattipoika.

Vilho asui kotitilaansa. Hänen puolisonsa (vihitty 1948) oli Irja (os. Laine, s. 1921, k. 2000). Heille syntyi kolme poikaa. Vilho harjoitti vähän aikaa ennen sotaa kuorma-autoliikennettä. Hänen omistamansa auto kuljetti maitoa Laitilan meijeriin. Autoa ajoivat Väinö Peltomäki ja Niilo Järvinen. Auto joutui sodan puhjettua armeijan käyttöön. Vilho Mustajärvi kuului 50-luvun lopussa lastenkodin maatilan hoitokuntaan.

Matti avioitui (kuulutettu 1938) Kerttu Aallon (s. 1916, k. 2009) kanssa. Tämä oli kotoisin Herttualasta. Perheeseen kuuluivat poika Rauno ja tytär Mirjami, joka syntyi vasta isänsä kuoleman jälkeen. Perhe asui Herttualassa.

Vilho ja Matti Mustajärvi ostivat tilan vanhemmiltaan 1934 tehdyllä kauppakirjalla. Tila jaettiin 30-luvulla Vilhon ja Matin kesken. Tilat ovat edelleen suvulla.

Metsäkirmon maalla on tehty löytöjä kahdesta kivikautisesta asuinpaikasta. Esineistöä on löytänyt ainakin Kaarle Mustajärvi 1898. Lehtitiedon mukaan eläkeläinen Kaarlo Mustajärvi löysi 1912 pellosta ruskehkoa liusketta olleen keihäänkärjen, jonka hän lahjoitti Satakunnan museolle Poriin.

Lue lisää...

Mustajärven perhettä talon edustalla. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Jatketaan Mustajärventietä ja käännytään vasemmalle Ruskeemäentielle. Tien vasemmalla puolella Palomäen nykyisen navettarakennuksen lähellä oli Koivula, joka oli erotettu Palomäestä. Kauppakirja on tehty 1909. Tila on henkikirjojen mukaan muodostettu 1914. Siihen kuului myös Herttualan Mikkolasta ostettua lisämaata. Sen ensimmäiset omistajat olivat Juho Erland (s. 1865 Tyrväällä, k. 1950) ja Hilma (os. Mustajärvi, s. 1872, k. 1957) Tuominen. He olivat avioituneet Tampereella asuessaan. Mustajärvenkulmalle he muuttivat vuoden 1906 aikoihin.

Heillä oli kasvattitytär Hilkka. Myös Helmi Järvelä asui joitakin vuosia talossa. Kerrotaan, että hän kulki Koivulasta koulussa Haukijärvellä. Juho Tuominen valmisti puuastioita, sota-aikaan esimerkiksi saaveja. Tila siirtyi 1928 Aleksi Mustajärven omistukseen. Nykyisin Koivulan tontilla on Palomäen rakennukset.

Lue lisää...

Hilma, Hilkka ja Juho Tuominen. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Lisätietoja