Haukijärventietä Herttualan rajalta

Seuraava talo heti Salon mökin jälkeen aivan maantien laidassa kuului Erkki (s. 1902, k. 1971) ja Hanna (s. 1904, k. 1989) Kanervalle. Talo, jota kutsuttiin Koivulaksi, on rakennettu vuonna 1922. Talossa asuivat lyhyen aikaa suutari Kalle Salo sekä Aina ja Kalle Hakala perheineen. Hakalat muuttivat Herttualaan. Kanervat tulivat taloon vuonna 1925. Koivulan maat olivat suurelta osin Peltolasta, josta Hanna (os. Haukipää) oli lähtöisin. Tila oli muodostettu 1932 samaan aikaan Lehtolan kanssa. Erkki oli Kanervalta läheltä työväentaloa. Heillä oli kaksi poikaa Pentti (s. 1922, k. 2000 Tampereella) ja Pauli (s. 1925, k. 1987 Tampereella).

Pentti avioitui 1945 Rauni Mustajärven (s. 1922, k. 2003 Tampereella) kanssa. Tämä tuli Hämeenkyröön 1941 Evijärveltä. Pentti toimi puutarhurina. Perhe muutti 1948 Ylöjärvelle. Myöhemmin he siirtyivät Tampereelle. Pauli avioitui 1955 Martta Kivelän (s. 1927 Juupajoella, k. 2008 Tampereella) kanssa. Perhe asui Tampereella. Koivulassa oli myös kasvattilapsia.

Koivula oli pientila, jossa oli muutamia lehmiä ja vähän viljelystä. Myös tilan ulkopuoliset työt antoivat toimeentuloa. Erkki Kanerva kuului koulun ja lastenkodin johtokuntiin sekä Säästöpankin isännistöön. Hän oli urheiluseura Ryhdin puheenjohtaja ja toimi pitkään sosiaalihuollon tehtävissä sekä lautamiehenä. Hän sai myös herastuomarin arvon. Erkki Kanerva oli sanavalmis mies, Hanna oli hiljaisempi.

Lue lisää...

Hanna, Pauli, Erkki ja Pentti Kanerva 1928. Kuvan omistaa Arto Laaksonen.

Erkki Kanervaa on haastateltu vuonna 1968. Katkelmia haastattelusta (K-per Y 00988):

  • Erkki Kanerva muistelee koulunkäyntiään
  • Erkki Kanerva muistelee nuoruutensa huvitilaisuuksia

Voit kuunnella katkelmat klikkaamalla yläpuolella näkyvää PopUp MP3 Player-kuvaketta painamalla. Mikäli sitä ei näy, tai näkyy vain musta laatikko, koneellesi ei ole asennettu Flash Playeria. Voit ladata sen ilmaiseksi Adoben sivuilta.

Ihantolan torppa kuului Kalkunmäen Tiipiälle, jonka puolestaan omisti Purttu. Torppa oli perustettu vuonna 1880. Torppareiksi tulivat vuonna 1893 tai 1894 Vihtori Anshelm Kallenpoika (s. 1855 Suoniemellä, k. 1931) ja hänen puolisonsa Matilda Josefiina Kustaantytär (s. 1854 Asumaniemen torpassa Jumesniemessä, k. 1945). He olivat avioituneet 1876 ja olleet aiemmin torppareina Jumesniemen Salmensivussa. Heillä oli lapset

  • Vihtori Markus, s. 1876, k. 1951
  • Fanny Maria, s. 1878, k. 1966
  • Tilda Josefiina, s. 1881, k. 1923
  • Kaarlo Eemil, s. 1883, k. 1960
  • Johanna Aliina, s. 1885, k. 1980
  • Frans Anshelm, s. 1888, k. 1973
  • Alma Katariina, s. 1890, k. 1892
  • Eero Erland, s. 1892, k. 1980
  • Elsa Lydia, s. 1894 , k. 1950
  • Väinö Aleksi, s. 1898, k. 1961.

Vihtori avioitui 1897 Aliina Josefiina Haapaniemen (s. 1877 Herttualassa, k. 1948) kanssa. Seuraavan vuoden kutsunnoissa hän sai arpanumeron seitsemän ja joutui kolmeksi vuodeksi suorittamaan asevelvollisuuttaan Lappeenrannan rakuunarykmenttiin.  Muistitieto kertoo, että harjoituksia pidettiin myös Venäjän puolella. Vuoden 1902 lopulla perhe muutti Messukylään. Myöhemmin Vihtori työskenteli Tampereen poliisilaitoksella ja perhe asui Pispalassa. Vihtorin ja Aliinan kymmenestä lapsesta Helga Maria (s. 1898, k. 1898), Lauri Viktor (s. 1899, k. 1902 Messukylässä) ja Katri Aliina (s. 1902) syntyivät Ihantolassa.

Fanny avioitui Kalle Haukipään kanssa ja asui Peltolassa. Tilda muutti Pirkkalaan, jossa avioitui Jaakko Malmin (s. 1884 Pirkkalassa) kanssa. Kaarlo, jota myös Eemeliksi kutsuttiin, muutti Kanadaan 1908. Siellä hän perusti perheen Hilja Josefiina Taavetintyttären (s. 1900 Ikaalisissa, k. 1945) kanssa. Aliina avioitui Kalle Valkaman kanssa ja asui Valkamassa. Frans Anshelm avioitui Hilda Maria Kustaantytär Joenmaan (s. 1891, k. 1976) kanssa. He muuttivat Kanadaan vuonna 1912. Eero perheineen asui Salomäessä. Elsa muutti Kanadaan 1914. Hän avioitui siellä Kalle Anttilan (s. 1892 Pöytyällä) kanssa ja he palasivat Suomeen, Kangasalle, josta ostivat maatilan. Väinö avioitui Aina Jokisen kanssa. He asuivat Tuomistolla ja Metsäraukolassa.

Lue lisää...

Vihtori ja Josefiina allekirjoittivat puumerkkejä käyttäen

Kuten edellä on kerrottu, muuttivat Vihtori ja Josefiina myöhemmin Salomäkeen. Josefiina oli vielä viimeisinä vuosinaan hyväkuntoinen kulkien jalan pitkiäkin matkoja. Onnettomuudekseen hän putosi lankulta Kumpulan rakennustyömaalla eikä enää toipunut lonkkamurtumasta.

Ihantolan torpan rakennukset sijaitsivat maantien oikealla puolella hiukan Sillanpäästä Haukijärvelle päin. Torppa oli pinta-alaltaan melko iso, vuoden 1910 maanviljelystiedustelun mukaan siihen kuului 12,6 hehtaaria viljeltyä maata. Torpassa oli kaksi hevosta ja viisi lehmää, lisäksi varsa, nuorta karjaa, lampaita, porsas ja kanoja. Edellisvuonna oli tuotettu 120 kilogrammaa voita ja 20 kilogrammaa juustoa. Torpan rakennuksia ei ole ollut olemassa vuosikymmeniin.

Tien vasemmalla puolella oli suutari Salon mökki. Hän oli sen joskus 1930-luvulla rakentanut - Parilan Rajalan vanhoista hirsistä - Salomäen maalle eikä tonttia Salon aikana erotettu. Kerrotaan, että Salo asui rakentamisen aikana Salomäen kesäkodassa. Muistitiedon mukaan mökin kattamisen suorittivat Haukijärven ja Herttualan nuoret miehet suutarin ollessa muualla.

Kaarlo Pauliinus Salo oli syntynyt 1886 Harjavallassa ja sieltä kulkeutunut Hämeenkyröön 1910-luvulla. Hän kierteli taloissa suutarintöitä tekemässä. Ilmeisesti hänen vaimonsa Selma (os. Palomäki, s. 1879 Harjavallassa, k. 1942 Harjavallassa) asui jonkin aikaa 20-luvulla Kallen kanssa Parilassa. Hän kuitenkin muutti takaisin Harjavaltaan. Tiettävästi heillä oli ainakin yksi tytär. Suutari Salo lienee asunut jonkin aikaa myös Peltomaassa Högermanien aikana ja 20-luvun puolivälissä Koivulassa.

Salo oli toiminut työväenyhdistyksessä. Hänen mökilleen kerääntyi seudun miesväkeä sahtia nautiskelemaan. Mökki toimi myös jonkinlaisena poliittisena "alkeiskouluna" varsinkin nuorisolle. Kalle Salo kuoli 1966. Nykyisin mökin paikalla on kesämökki.

Lue lisää...

Kuva on vuodelta 1946, suutari Salon 60-vuotispäiviltä,  Soittajat ovat Viljo Kukkola (viulu), Pauli Kanerva (harmonikka) ja Toivo Kanerva (mandoliini). Muita yleisön joukosta tunnistettuja ovat Hugo Kukkola, Frans Mustasilta (tumma puku), Kalle Haukipää, Eero Ihantola, Eino Ihantola, Reino Vanhatalo, Senja Laaksonen, Jenny Ketola, Hanna Kanerva, Viljo Haukipää, Viljo Lehto ja Erkki Jalo. Kuvan omistaa Arto Laaksonen. Klikkaa kuva suuremmaksi!

 

Ihantolan torpan maille syntyi myös toinen tila, Sillanpää, joka olikin pinta-alaltaan suurempi. Tilan nimeksi tuli Ihantola, mutta Sillanpäänä se tunnetaan paremmin. Talo sijaitsee tien oikealla puolella. Siihen kuului muitakin kuin torpan maita. Sen osti niin ikään Purtulta Hugo Sillanpää puolisonsa Iidan kanssa vuonna 1916. Iida Johanna (s. 1889, k. 1975) oli kotoisin Heinijärven Hillulta. Hugo Sillanpää (s. 1887, k. 1967), joka oli lähtöisin Tyrväältä, toimi sähköyhtiö Hierun monttöörinä ja johtajana vuosina 1913 - 1938 vastaten sähkönjakeluverkoston rakentamisesta. Hän liikkui työssään sivuvaunullisella moottoripyörällä. Hän kuului myös kirkkovaltuustoon ja oli mukana suojeluskunnan toiminnassa. Hugo ja Iida Sillanpää hankkivat 20-luvulla omistukseensa Löytämäisenniityn Äärilästä ja 30-luvulla Poutalan, alueen Mustasuolta sekä Heinoo- ja Pikkuniitty-nimiset alueet Lehdon tilan lähettyviltä.

Hugolla ja Iidalla oli lapset

  • Erkki, s. 1917, k. 2000 Tampereella,
  • Lasse, s. 1921, k. 2006 Pirkkalassa,
  • Vappu, s. 1924, k. 2012 Tampereella ja
  • Matti, s. 1929, k. 2016 Pirkkalassa.

Hugo ja Iida Sillanpää ostivat Äijälän tilan Pirkkalasta ja muuttivat sinne 1939. Vappu muutti 1941 Nokialle.

Sodan jälkeen Sillanpäässä asui siirtolaisperheitä, ainakin Pärssiset sekä Juho (s. 1890 Viipurin maalaiskunnassa, k. 1944) ja Eeva-Liisa (os. Pukero, s. 1892 Jääskessä) Putkosen perhe, joka muutti pian Kyröspohjaan. Perheen tytär Helka Putkonen avioitui Viljo Lehdon kanssa.

Vuodesta 1945 tila kuului Erkki Sillanpäälle. Hänen puolisonsa (vihitty 1946) oli Eila (os. Mustasilta, s. 1925). Perheeseen kuului poika ja tytär.

Päärakennus on rakennettu 1922. Sillanpää toimi myös rokotuspaikkana 1920-luvulla.

Lue lisää...

Erkki Sillanpää, taustalla Sillanpään talo. Kuvan omistaa Eeva Ihantola.

Lisätietoja