Elämä muuttuu

Kylä on ollut suhteellisen väljästi rakennettu eikä suuria useamman rakennuksen tuhonneita tulipaloja tiettävästi ole ollut. Yksittäisiä rakennuksia on kuitenkin vuosikymmenten mittaan palanut. Se ei ole yllättävää, kun ottaa huomioon, kuinka paljon aiemmin jouduttiin käsittelemään tulta lämmityksen, ruuanlaiton, leipomisen, viljan kuivattamisen, saunomisen ja monen muun työn yhteydessä. Erityisesti pärekatot olivat herkkiä syttymään.

Erkkilän navettarakennus paloi 1904, Pakkasen kuivuri tuhoutui 1907. Vuonna 1921 paloi Valkaman asuinrakennus. Viidanojankulman Lehtisen navetta paloi 1949, samoin Mustajärvenkulman Palomäen kuivausriihi ja 1953 Peltolan riihirakennuksen poltti salamaniskusta alkanut tulipalo. Pienempiä tulipaloja sattui ainakin Sillanpäässä 1921 ja 1933, Katajistolla 1931, lastenkodissa 1949 ja 1959 sekä suutari Salolla 50-luvulla. Suurin osa rakennuksista oli vakuutettuja, mutta aina vakuutukset eivät täysin vastanneet vahinkoja.

1900-luvun alussa palovakuutuksia oli mahdollista ottaa Maalaisten Paloapuyhdistyksestä tai Mouhijärven Paloapuyhdistyksestä (myöhemmin vuodesta 1934 Mouhujärven Palovakuutusyhdistys). J.E.Richter toimi Maalaisten Paloapuyhdistyksen asiamiehenä kylällä välittäen vakuutuksia, keräten vakuutusmaksuja ja suorittaen palotarkastuksia. Mouhijärven Paloapuyhdistyksen maksuja kerättiin tiettyinä päivinä Parilan Erkkilässä, myöhemmin Viidanojankulman Metsäraukolassa. Yhdistyksellä oli erikseen muurien tarkastajat, jollaisina ovat toimineet ainakin Kaarle Ojaniemi, Martti Erkkilä, Malakias Mäkelä ja Samuli Metsäraukola. Hämeenkyrön Paloapuyhdistys (myöhemmin 1935 lähtien Hämeenkyrön Palovakuutusyhdistys) aloitti toimintansa 1921. Vähitellen se alkoi saada vakuutuksenottajia myös Haukijärveltä. Varsinaista asiamiestä sillä ei liene kylällä ollut. Heinijärven koulun vieressä asunut opettaja Tenhovaara oli yhdistyksen toimitusjohtaja ja hänen kotonaan oli yhdistyksen ensimmäinen toimitila. Hämeenkyrön Palovakuutusyhdistyksen palkkaamat nuohoojat suorittivat myös palotarkastukset.

Lue lisää...

Palovakuutuskuitti Hilkka Luukkasen arkistosta

Haukijärvellä ei tiettävästi koskaan ole toiminut omaa palokuntaa. Lähin oli Herttualassa, ja se hankki 20-luvulla oman paloruiskun. Hahmajärvellä lienee toiminut 1900-luvun alussa Mouhijärven VPK:n osasto, joka auttoi myös Haukijärvellä tulipalojen sammuttamisessa. Mouhijärven Paloapuyhdistys hankki ruiskuja eri kylille. 1904 sellainen saatiin Pukaraan Hämeenkyrön puolelle. Tarkempi sijainti ei ole tiedossa. 20-luvulla yhdistyksen ruiskuja mainitaan olleen Hämeenkyrössä kaksi, joista toinen Vesajärvellä. Nämä lienevät olleet isoja, useamman henkilön voimin toimineita ja hevosella palopaikalle kuljetettuja ruiskuja. Muistitiedon mukaan Viidanojankulman Alaviidanojalla on ollut tällainen neljän pumppajan voimin käytettävä ruisku, joka lienee ollut useamman talon yhteinen. Vähitellen taloihin hankittiin pieniä omia paloruiskuja, joilla voitiin hoitaa alkusammutusta.

Alla olevaan luetteloon on koottu tietoja kyläläisistä, jotka 1900-luvun alkupuolella tiettävästi siirtyivät Pohjois-Amerikkaan. Tiedot on koottu hyvin erilaisista ja eritasoista lähteistä. Korjaukset ja tarkennukset listaan ovat tervetulleita.

Nimi, syntymä- tai elinaika, muuttovuosi, minne muutti tai missä asui

Kaarlo Emil Ihantola (1883 - 1960), 1908, Port Arthur (Thunder Bay), Kanada

Frans Anshelm Ihantola (1888 - 1973), 1912, Port Arthur (Thunder Bay), Kanada

Hilda Maria Ihantola (os. Joenmaa, 1891 - 1976), 1912, Port Arthur (Thunder Bay), Kanada

Elsa Lydia Ihantola (Anttila, 1894 - 1950), 1914, Port Arthur, Kanada, palasi Suomeen

Matti Vilhelm Rintala (Aalto, s. 1886), 1907, Port Arthur, Kanada

Erland Vilhelm Maatiala (s. 1882), 1903, 1913, Minnesota, USA

Hulda Maria Maatiala (os. Koivisto, s. 1891), 1913, Minnesota, USA

Väinö Kristian Maatiala (Aalto, s. 1885), 1906, Fort William (Thunder Bay), Kanada

Taavetti Oskari Kataisto (Huhtala, s. 1887), 1913, USA, ottanut esteettömyystodistuksen passia varten, lähtö epävarma

Kaarle Johannes Mustasilta (s. 1883), 1906, Fort William (Thunder Bay), Kanada

Kaarle Ivar Selkee (Laakso, s. 1887), 1906, 1909, New York, USA

Serafia Selkee (Laakso, s. n. 1888), 1909, New York, USA

Uuno Malakias Selkee (Laakso, 1892 - 1974 ), 1913, New York, USA

Väinö Selkee (1895 - 1869), 1923, Kalifornia, USA

Alina Selkee (1894 - 1972), 1923, Kalifornia, USA

Olavi Selkee (s. 1922), 1923, Kalifornia, USA

Taavetti Anshelm Kinkki (s. 1879), 1906, Minnesota, USA

Taavetti Koivisto (s. 1878), 1912, 1919, Port Arthur, Kanada, palasi takaisin

Anna Maria Koivisto (s. 1898), 1925, Baltimore, USA

Martta Johanna Koivisto (s. 1899), 1922, Massachusetts, USA

Otto Ferdinand Metsäraukola (Linden, 1888 - 1932), 1912, New Jersey, USA

Paul Kristoffer Richter (s. 1861 - 1943), 1902, USA

Kaarle Anshelm Keskinen (s. 1882 - 1909), 1908, Fort William (Thunder Bay), Kanada

Viktor Aleksi Keskinen (1879 - 1909), 1908, Fort William (Thunder Bay), Kanada

Viktor Matias Mäkelä (1884 - 1962), 1910,  USA,  palasi takaisin vuoteen 1920 mennessä

Kaarle Fulgentin Mäkelä (s. 1879), kuoli Amerikassa vuoteen 1923 mennessä

Taavetti Aleksius Koivisto (s. 1884), 1908, Fort William (Thunder Bay), Kanada

Kaarle Kustaa Koivisto (s. 1887), 1908, Fort William (Thunder Bay), Kanada

Jeremias Mäkinen (Vuorenmaa, 1887 - 1976), 1910, Waukegan, Illinois, USA

Yrjö Järvelä (1905 - 1989), 1930, Sudbury, Kanada

Kaarle Viktor Valkama (1885 - 1957), 1906, Fort William (Thunder Bay), Kanada, palasi takaisin

Juho Heinonen (1879 - 1964), 1909, Michigan, USA

Ida Heinonen (os. Mustajärvi 1878 - 1960), 1909, Michigan, USA

Martti Erkkilä (s. 1892), 1913, USA, ottanut esteettömyystodistuksen passia varten, lähtö epävarma, palasi takaisin

Kaarle Tonttila (s. 1881), 1908, Fort William (Thunder Bay), Kanada, palasi takaisin

Hugo Perttu (s. 1886), 1908, USA, ottanut esteettömyystodistuksen passia varten, lähtö epävarma, palasi takaisin

Juho Heino (1874 - 1951), 1905, Astoria, Oregon, USA

Hilma Heino (1878 - 1966), 1905, Astoria, Oregon, USA

Väinö Heino (s. 1898), 1905, Astoria, Oregon, USA

Toivo Heino (s. 1901), 1905, Astoria, Oregon, USA

Lydia Heino (s. 1903), 1905, Astoria, Oregon, USA

Frans Heino (s. 1877), 1907, Astoria, Oregon, USA

Taavetti Heino (1879 - 1965), 1906, Astoria, Oregon, USA

Maria Heino (s. 1879), 1908, Astoria, Oregon, USA

Väinö Heino (s. 1903), 1908, Astoria, Oregon, USA

Juho Varin (s. 1881), 1909, Gardner, Massachusets, USA

Jalmari Ahola (1904 - 1941), sotamies, haudattu Mouhijärvelle

Tauno Erkkilä (1906 - 1940), sotamies

Sulo Haukipää (1908 - 1941), korpraali

Viljo Huhtala (1919 - 1941), sotamies

Matti Järvelä (1921 - 1941), sotamies

Jaakko Kallioniemi (1916 - 1944), alikersantti

Aleksi Koivisto (1909 - 1941), sotamies

Sulo Koivisto (1918 - 1944), sotamies

Lauri Laine (1908 - 1940), sotamies, asui Mouhijärvellä, haudattu Mouhijärvelle

Sulo Lehtinen (1913 - 1940), sotamies

Erkki (Paavo) Linnusmäki (1902 - 1940), sotamies

Olavi Lähteenkorva (1912 - 1939), sotamies, haudattu Mouhijärvelle

Matti Mustajärvi (1912 - 1939), sotamies

Toivo Mäkinen (1902 - 1939), korpraali, asui Tampereella, haudattu Tampereelle

Svantte Perttu (1906 - 1942), sotamies

Mikko Portaanpää (1909 - 1940), korpraali, haudattu Huittisiin

Yrjö Raisvuo (1906 - 1940), sotamies, haudattu Huittisiin

Jalmari Rajala (1903 - 1939), sotamies, asui Nokialla

Kauko Selkee (1924 - 1945), sotamies

Paavo Suoja (1903 - 1940), sotamies, asui Mouhijärvellä, haudattu Mouhijärvelle

Paavo Uusikulku (1913 - 1939), alikersantti, haudattu Suodenniemelle

Kauko Ylijoki (1924 - 1944), sotamies

Lue lisää...

Sodissa 1939 - 1944 kaatuneiden muistomerkki Hämeenkyrön kirkon luona

Haukijärvellä on vuosikymmenten saatossa ehtinyt toimia useita yhdistyksiä ja seuroja. Seuraavassa on luettelonomainen esitys kylässä eri aikoina toimineista yhdistyksistä. Se ei ole täydellinen, lyhytikäisiksi jääneitä seuroja ei välttämättä enää muista kukaan.

Poliittisista puolueista kylässä on tarkasteltavana aikana yhdistys tai alaosasto ollut SDP:lla, SKDL:lla, SKP:lla, Suomen Pienviljelijäin puolueella ja Maalaisliitolla. Haukijärven työväenyhdistys kuului perustamisestaan (1906) saakka SDP:een, kunnes 50-luvun alussa siirtyi SKDL:oon. Siitä tuolloin eronneet sosiaalidemokraatit jatkoivat vielä jonkin aikaa omalla yhdistyksellään, joka käytti nimeä Hämeenkyrön Läntinen Sos. -dem. Yhdistys. SKP:n osasto syntyi pian sodan jälkeen. Suomen Pienviljelijäin puolueen Mustajärven osasto ry rekisteröitiin 1930. Sen puheenjohtajana oli Vihtori Järvelä. Yhdistys ei liene ollut kovin pitkäikäinen. Maalaisliiton paikallisosasto aloitti toimintansa 1951. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Mikko Halonen.

Parilassa oli vuonna 1918 suojeluskuntaosasto, mutta se ei liene toiminut kovin pitkään.

Urheiluosastot Haukijärven Ryhti ja Haukijärven Urheilijat edistivät kyläläisten liikuntamahdollisuuksia.

Maamiesseura ja sen naisosasto aloittivat toimintansa sodan jälkeen, pienviljelijäyhdistys toimi 60-luvulla.

Saaprun marttayhdistyksen toimintaa päätettiin 1949 jatkaa Haukijärvellä. Silloin yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Luukkanen, varapuheenjohtajaksi Hilja Kotti, sihteeriksi Kirsti Virkki ja rahastonhoitajaksi Elsa Toiviainen. Muita aktiiveja olivat ainakin Anna-Liisa Toiviainen, Sirkka-Liisa Jääskeläinen ja Anna-Liisa Mylläri. Alkuvuosina jäsenistö koostui pääasiassa Pyhäjärveltä tulleista. Vuonna 1952 yhdistys sai nimekseen Haukijärven marttayhdistys. Yhdistys järjesti kursseja, joulu- ja äitienpäiväjuhlia, laati puutarhasuunnitelmia, teki retkiä maatalousnäyttelyihin ja Pyhäjärvi-juhlille ja muisti muutenkin jäsentensä entistä kotiseutua. Myöhempinä vuosina yhdistykseen liittyi myös muita kyläläisiä. Yhdistyksen toiminta päättyi 1980-luvulla.

Mustajärvenkulmalle perustettiin ennen sotaa pienviljelijäyhdistys, joka rekisteröitiin sodan jälkeen nimellä Mustajärven seudun pienviljelijäyhdistys. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Suni. Nimi muutettiin Mustajärvi-Seura ry:ksi 1950. Yhdistyksellä oli vippikassa, josta tilapäiseen rahapulaan joutunut saattoi saada rahaa lainaksi. Myös urheilujaosto perustettiin. Kesäjuhlia vietettiin Pajamäessä, joka sijaitsee heti Vanha-Peltomäen jälkeen tien oikealla puolella. Kilpailuja varten hankittiin ilmakivääri ja -pistooli. Seuralla oli myös oma astiasto, jota lainattiin jäsenille. Yhdistyksen toiminta hiipui 50-luvulla, mutta sen omistamaa pesukonetta vuokrattiin 60-luvulle asti. Koneen hoitaja Jenny Suni kävi itse koneen mukana pyykkäämässä taloissa.

Lue lisää...

Professori Ernesti Hentunen puhumassa kesäjuhlissa Pajamäessä. Kuva on Aulis ja Marja Sunin kokoelmista.

1900-luvun alussa syntyi Parilaan nuorisoseura, jonka toiminta kuitenkin hiipui pian. Siirtoväen omat nuorisoseurat toimivat kylässä sodan jälkeen.

Lähinnä koulun puitteissa on toiminut toivonliittolainen raittiusyhdistys Voitto, jonka toimihenkilöinä olivat opettajat. Yhdistys oli toiminnassa ainakin 30-luvulla.

Kansakoulun johtokunnan pöytäkirjoissa on mainittu eläinsuojeluyhdistys Tilhi, joka on saanut 1914 luvan kokoontua koulun tiloissa. Kyseessä oli koululaisille ja koulunsa päättäneille nuorille tarkoitettu jonkinlainen luontokerho, jonka ylivalvojana toimi Kerttu Lehtosalo.

Lue lisää...

Nuorison eläinten ystävä-lehti 1.1.1915. Lähde: Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, aikakauslehdet

Kirkollista toimintaa edusti Japaninlähetysompeluseura, joka toimi sodan jälkeen. Seurakunnan tyttö- ja poikakerhot kokoontuivat 50-luvulla koululla ja lapsikerhot lastenkodilla. Pyhäkoulutoimintaa oli kylässä 40- ja 50-luvuilla. Pyhäkoulua pitivät kotonaan ainakin Reino Toiviainen, Alma Matikainen, Anna-Kaisa Luukkanen ja Asta Niittymäki. Erilaiset uskonnolliset yhdistykset järjestivät hengellisiä tilaisuuksia Haukijärvellä. Kokouspaikkana oli tavallisesti koulu, 50-luvulla myös työväentalo. Alaosastoja näillä yhdistyksillä ei Haukijärvellä liene ollut.

Talvi- ja jatkosota koettelivat Haukijärveä, Parilaa ja Mustajärvenkulmaa raskaasti. Sodan seurauksena menetti henkensä ainakin 22 sellaista miestä, jotka olivat lähtöisin näistä kylistä. Lukumäärä riippuu hieman siitä, tarkastellaanko vain niitä, jotka sodan aikana olivat kirjoilla kylissä vai otetaanko mukaan myös sellaiset, jotka olivat muuttaneet muualle. Myös sodassa haavoittuneita oli useita.

Lue lisää...Lue lisää...

Matti Järvelän kaatumisilmoitus ja sotilaskantakortti. Asiakirjat omistaa Sinikka Nousiainen.

Talvisodassa hämeenkyröläiset kuuluivat pääsääntöisesti yhteen komppaniaan. Haukijärveläisetkin taistelivat muun muassa Summassa ja Viipurissa. Jatkosodan taistelupaikoista mainittakoon Rautjärvi ja Äyräpää, joissa molemmissa kaatui kyläläisiä. Jatkosodan päätyttyä muutamat kyläläiset saivat vielä komennuksen Ouluun, josta matka jatkui laivalla Tornioon. Tornion maihinnousuun osallistuivat Jaakko Valkama, Ilmari Mäkelä ja Jaakko Kaunisto.

Sodassa kaatuneiden lesket jäivät usein pienten lasten yksinhuoltajiksi. Haukipään perheessä oli isän kaaduttua kuusi sotaorpoa.

Lue lisää...

Kaatuneet säilyvät läheisten mielissä. Aina Järvelä Hämeenkyrön kirkolla. Kuvan on ottanut Hilkka Tuomisto ja sen omistaa Sinikka Nousiainen.

Siviilien elämään kotirintamalla kuului kova työteko, olihan paras osa työvoimasta rintamalla. Naiset joutuivat huolehtimaan myös paljon fyysistä voimaa vaatineista töistä. Monet emännät vastasivat tilanhoidosta. Myös lapset ja nuoret tekivät paljon töitä. Sukulais- ja naapuriapua annettiin paljon, muuten ei töistä olisi selvitty.

Lue lisää...

Sotavuosina oli tapana, että koulutoverit tai sukulaislapset kantoivat kuolleen lapsen arkkua. Kuvassa vasemmalla Elvi Kukkola ja Mirjam Ketola sekä oikealla Hilkka Selkee ja Kaarin Ketola 1940 Anja Kukkolan arkun äärellä. Kuvan omistaa Eine Akkanen.

Sodankäyntiin jouduttiin luovuttamaan hevosia ja autoja. Vihtori Järvelälle annettu määräys hevosen luovuttamisesta ja varustamisesta on säilynyt. Asiakirjan omistaa Pentti Järvelä.

Sodan jälkeen ihmiset olivat lujilla rakentaessaan talojaan säännöstelyn oloissa tai etsiessään rintamavuosien jälkeen paikkansa elämässä. Kovalla työllä kuitenkin selvittiin ja usko elämään palasi. Tämä näkyi Haukijärvelläkin solmittujen avioliittojen suurena määränä ja korkeana syntyvyytenä.

Lisätietoja