Seuraava talo Viidanojantien oikella puolella on Yliviidanoja (aiemmin tie kulki pihan läpi, päärakennuksen toiselta puolelta). Yliviidanoja (Yli-Viidanoja) on ollut Yliraukolan torppa, joka on perustettu 1784 ja itsenäistynyt jo 1907. Siellä asuivat vuosisadan vaihteessa torppari Nikodemus Antinpoika, s. 1828, k. 1906, hänen vaimonsa Amanda Karoliina Heikintytär, s. 1843, k. 1903 ja heidän tyttärensä Amanda Aliina, s. 1881. Nikodemus Yliviidanoja oli lähtöisin Kaipiosta, jossa hän oli syntynyt Tuomiston itsellisperheeseen. Vaimo Amanda oli Yliviidanojan edellisen torpparin tytär. Nikodemuksen ja Amandan toinen tytär, Matilda Vilhelmiina, s. 1867 oli avioitunut 1887 ja muuttanut 1890 miehensä Viktor Matinpojan kanssa Mouhijärvelle. Amanda Aliina avioitui 1903 Kaarle Edvard Kaarlenpoika Ojalan kanssa. Tämä oli Suoniemeltä, jonne myös Amanda muutti.
Vuoden 1904 kastettujen luettelossa on torppari Frans Fabian Yliviidanoja, joka vaimonsa Ida Sofian kanssa on saanut Frans Väinö-nimisen pojan, s. 1904. Tämä kuitenkin kuoli muutaman viikon ikäisenä. Perhe käytti sukunimeä Mäkinen. He muuttivat 1903 Suoniemeltä Hämeenkyröön. He ostivat Yliviidanojan 1907 tehdyllä kauppakirjalla. Frans Fabian Mäkinen oli syntynyt 1876 (k. 1930), samoin kuin vaimonsa Iida Sofiakin (s. 1876, k. 1941). Perheessä oli lapset
- Ida, s. 1900 Suoniemellä, k. 1967
- Anna Olga, s. 1902 Suoniemellä, k. 1979
- Aina Maria, s. 1905, k. 1984
- Frans Mikael (Mikko), s. 1910, k. 1968
- Matti, s. 1912, k. varusmiesaikana keuhkokuumeeseen
- Fanni Matilda, s. 1915, k. 1995
- Väinö Ilmari, s. 1918, k. 1971 ja
- Emil, s. 1920 , k. 1979
Ida avioitui Väinö Rajalan kanssa ja asui jonkin aikaa Rajalassa, Anna Olga oli naimisissa Aleksi Koiviston kanssa ja Aina Maria Lauri Niemen kanssa. Mikko asui vaimonsa (kuulutettu 1939) Helvin (os. Kaipila, s. 1919, k. 2004) kanssa Heinijärvellä Marttilan talossa. Hän toimi myös poikien käsityönopettajana kansakoulussa 1930-luvulla. Fanni avioitui Tuomas Luukkasen kanssa ja perhe asui Tiensivun tilalla. Väinö asui kotitilallaan vaimonsa Ailin (os. Jokinen, s. 1923, k. 2010) ja lastensa kanssa. Emil avioitui Sirkka Jääskeläisen kanssa ja he muuttivat Ulvilaan. Väinöllä ja Eemelillä oli sodan jälkeen kenttäsirkkeli, jolla he kiersivät sahaamassa lähiseudulla.
Vuonna 1910 talossa oli viljelyssä 6,85 hehtaaria peltoa. Yksi hevonen, neljä lehmää ja niittokone mainitaan myös maanviljelystiedustelussa. Frans Mäkinen valittiin taksoituslautakuntaan 1918. Yliviidanojalla toimi kiertokoulu 1920-luvulla. Talo on edelleen suvun hallussa.
Frans Fabian ja Ida Sofia Yliviidanoja (Mäkinen)
