Henkilö, jota sivuston tarkastelemana aikana (1890 - 1960) varmaan sanottiin vanhaksi tervaskannoksi, oli Noak Mäenpää. Seuraavassa hiukan hänen vaiheistaan.

Noak syntyi 1830 Kierikkalan Pylsyn talon syytinkiläisen, isännän veljen Matti Matinpojan ja hänen vaimonsa Riitta Juhontyttären neljäntenä lapsena. Perheen isä kuoli jo 1837. Perhe asui Pylsyllä joitakin vuosia, mutta muutti sitten Heinijärven Hämylän Sillanpäähän, jonne Noakin sisko oli avioitunut. Kun Noak lähti rengiksi Heinijärven Kokkoselle, oli hän jo ehtinyt avioitua. Puoliso Amanda Karoliina Emanuelintytär oli syntynyt 1833 Jumesniemessä. Heidät vihittiin 1856Pakkaselle Noak siirtyi 1857 ja siellä kuluikin sitten parikymmentä vuotta, ensin renkinä, sitten muonarenkinä ja lopuksi itsellisenä. (Linkit loppuvat tähän, koska on siirryttävä SSHY:n maksullisille jäsensivuille). 

Mäenpäähän perhe muutti 1876. Lapsia syntyi kaikkiaan seitsemän, joista kaksi kuoli pienenä. Heistä Karoliina Vilhelmiina perheineen asettui Haukijärvelle Mäenpäähän 1884. Kaarle Ivar asui perheineen joitakin vuosia AlaviidanojallaJuho Vilhelm oli töissä Pakkasella. Amanda kuoli 1888 keuhkokuumeeseen. Ilmeisesti sen jälkeen Noak luovutti torpan vävylleen Juholle. Todennäköisesti hän asui Mäenpäässä kuolemaansa saakka.

Vuonna 1901 oli Noak Mäenpää todistajana maanjako-oikeudessa. Siellä käsiteltiin muun muassa Heinijärven ja Salmin kylien jakokuntien välistä kiistaa Linnuksen niitystä. Noak kertoi, mitä hän lapsuusajalta muisti kyseisestä niitystä. Mahdollisesti hän oli Sillanpäässä asuessaan ollut siellä joskus töissä. Ainakin hän oli käynyt paikalla, koska muisti siellä olleen aidan. Näin siis oikeudessa hyödynnettiin 70-vuotiaan, ilmeisesti hyvämuistisen Noakin tietoja 50 vuoden takaisesta tilanteesta. Todistajapalkkiota hän sai kaksi markkaa, Kaarle Hämylä velvoitettiin tämä summa maksamaan todistajiksi pyytämilleen henkilöille. Itse rajakiistasta enemmän ehkä joskus myöhemmin.

 Maanjao-oikeuksien pöytäkirjat ja päätökset 1779 - 1963, Turun maakunta-arkisto

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.