En malta olla vielä kertomatta vanhoista sanomalehdistä löytämästäni Haukijärven historiaa sivuavasta jutusta. Tällä kertaa se ilmestyi Satakunnan Kansa-lehdessä syyskuussa 1918 otsikolla "Piirteitä Satakunnan Suojelusjoukkojen ja Porin Rykmentin osanotosta wapaussotaamme".  Kirjoittaja oli K. K. Saarenheimo. Juttu käsitteli mainittujen joukkojen vaiheita Hämeenkyrössä ja muuallakin. Osa siitä kuvaa ns. Orjatsalon joukon liikkeitä. Sanottakoon tässä yhteydessä, että Aarne Orjatsalo ei ollut mukana siinä Tampereelta paenneessa punaisten joukossa, joka kantaa hänen nimeään ja joka kulki myös Haukijärven kautta. Lainaan tähän katkelman jutusta:

"Tämän raiwokkaan joukon käsiin joutui Hämeenkyrössä Pakkasten kartanon läheisyydessä pari 1 komppanian miestä, A. Yrjölä ja K. Smedberg. Kun he huhtik. 6 p:nä iltapimeässä lähestyiwät mainittua kartanoa, kohtasiwat he pahaa-aawistamatta walkolakkisia ja -nauhaisia etuwartijoita, jotka browningeillaan ampuiwat heitä. Tällöin katkesi Yrjölän käsi ja toinen kuula läwisti hänen päänsä, jolloin häntä wielä kuolleenakin iskettiin pistimellä rintaan. Smedbergiä kohden ammuttu kuula läwisti wain hänen waatteensa, jolloin hän kylmäwerisesti heittäytyi maahan teeskennellen kuollutta. Tämän jälkeen riisuttiin ruumiit puolialastomiksi, ja Orjatsalon määräyksestä läwistettiin Yrjölä wielä kerran pistimellä, mutta Smedbergiä lyötiin wain kiwärinperällä päähän. Tässä tilassa makasi hän hangella kolmisen tuntia minkä jälkeen pääsi pakoon metsään. Täältä yritti hän päästä Erkkilän taloon, mutta oli pakoitettu palaamaan takaisin nähtyään pihalla parikymmentä wihollisratsua. Wasta aamuyöstä tohti hän saapua Pakkasten kartanoon, missä sai ystäwällistä hoiwaa."

Sivustolla on muistitietoon perustuen arveltu ns. Orjatsalon joukon surmaaman miehen olleen Juho Urho Ala-Nappa Mouhijärveltä. Tämän tiedetään Sotasurmat-tietokannan mukaan ainakin kuolleen Hämeenkyrössä 6.4.1918. Sen sijaan kuvaukseen sopivaa Yrjölä-nimistä 1918 kuollutta tietokanta ei tunne. Se tuntuu oudolta, sillä valkoisten joukkoihin kuuluneet sodassa surmansa saaneet ovat olleet aika hyvin tiedossa. Lehtijutun tietoja on toisaalta vaikea noin vain sivuuttaa.

 

Lisää kommentti




Kun viet kursorin laatikon yläpuolelle, näet ohjekuvan oikeassa yläkulmassa.

Lisätietoja