Pari viikkoa sitten kirjoittelin vanhoista sanoista ja sanonnoista, joita olen kuullut Haukijärvellä. Sen jälkeen sain tietää vielä yhden vanhan sanan, krahi. Salomäen vanhan mummun Josefiina Ihantolan kerrotaan toisinaan sanoneen: "Niin sitä mentiin krahit kaulassa". Mitä heillä sitten oli kaulassa? Irtokaulus, ja tässä tapauksessa nimenomaan naisen tai tytön käyttämä irtokaulus. Kertoja ei muistanut miesten irtokauluksesta käytetyn tätä sanaa. Suomen murteiden sanakirja tuntee sanan ja sen lukuisat eri muodot. Voisi kuvitella, että krahi on väännös ruotsin kaulusta tarkoittavasta sanasta krage. En muista krahia koskaan aiemmin kuulleeni, mutta eipä lapsuudessani enää näkynyt irtokauluksiakaan.

Kolme edellisen polven edustajaa on kertonut Salomäen pihassa olleesta kodasta tai kesäkodasta. Sana tuli vastaan myös muutamissa vuokralautakunnan katselmuspöytäkirjoissa. Aloitetaan Salomäen kodasta. Sen kerrotaan olleen lautarakenteinen, katettu tila, jossa oli jonkinlaiset penkit ja mahdollisesti tulisija ja pata. Muurista tai savupiipusta ei ole tietoa. Tilan käyttötarkoitus ei kovin hyvin ole selvinnyt. Mahdollisesti siellä pestiin pyykkiä ja tehtiin muita taloustöitä, ehkä aiemmin myös valmistettiin ruokaa kesäisin. Tilapäisesti siellä saattoi joku myös yöpyä. Oma arveluni sahdinvalmistuksesta jäi vahvistamatta. Kota lienee tehty joskus 1910-luvulla. Se purettiin pois 30-luvun lopussa, ja sen tilalle rakennettiin sauna, kun savusaunan käytöstä luovuttiin.

Mäkelän kota oli hirsirakenteinen ja varustettu pärekatolla. Vuonna 1910 sen kerrottiin olleen tyydyttävässä kunnossa. Alaviidanojan kodan kerrottiin 1911 olleen kooltaan 3,60 m x 3,60 m. Se oli maassa kiinni, pärekatolla, päädyt avonaiset. Se oli tyydyttävässä kunnossa, mutta akkunaa ja permantoa puuttui. Myös Palomäessä oli kotarakennus. Lamminsivun ja Koiviston katselmuspöytäkirjoissa sellaista ei mainittu. Sivuston galleriassa en muista nähneeni kuvaa kodasta. Verkosta sellaisia löytyy esimerkiksi Kalvolasta ja Ikaalisista.

 

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.