Vilhelm Joel Kaarlenpoika syntyi elokuussa 1863 Mahnalan Isokauppilan Sillanpään torpassa. Hänellä oli ainakin kolme veljeä ja neljä sisarta. Myöhemmin hänen äitinsä Amalia kuoli, vanhemmasta veljestä Kaarlesta tuli torppari ja isä Kaarle nuorempien lasten kanssa asui edelleen torpassa. Torpassa varmasti tarvittiin työvoimaa, ja Ville asuikin lapsuuskodissaan aina vuoteen 1895 asti. Silloin hänet merkittiin itselliseksi Kostulan Poussan maalle, mutta todennäköisesti hän asui Kyröskoskella. Hänen sukunimensä oli Sillanpää. Seuraavana vuonna hän vaihtoi asuinpaikkaa. Hänet kirjattiin Kyröskoskelle, ja sukunimeksi korjattiin Grönvall. Luultavasti viimeistään tässä vaiheessa hän alkoi työskennellä Hammarenin (myöh. Kyron) tehtaalla, vaikka rippikirja kertoo edelleen itsellisestä. Tuskin hän kuitenkaan olisi itse keksinyt sukunimeä Grönvall, ja Hämeenkyrön papeillekin olisi varmaan kelvannut Sillanpää. Huhtikuussa 1899 hänet vihittiin avioliittoon Anna Adolfiina Kaarlentytär Vileniuksen kanssa. Molemmat olivat Kyröskoskelta, jossa heidät myös vihittiin.

Anna Adolfiina oli tullut Kyröskoskelle elokuussa 1898. Hän oli syntynyt huhtikuussa 1873 Pirkkalan Viikin Hakalan torpassa, jossa hänen isänsä oli renkinä. Perhe muutti kuitenkin pian Kankaantaan Ollilaan itsellisiksi. He saivat sukunimen Hirsimäki. Kalle ja Loviisa Hirsimäen perheessä oli ainakin kolme poikaa ja kahdeksan tytärtä. Muistitieto kertoo, että Anna asui tätinsä Anna Vileniuksen luona, vaikka hänet virallisesti merkittiin Hirsimäkeen. 1891 Anna siirtyi Tampereelle. Hän käytti sukunimeä Vilenius. Seitsemän vuotta hän työskenteli tehtaassa Tamperella ennen kuin muutti Hämeenkyröön, jonne myös hänen sisarensa oli muuttanut. Luultavasti molemmat olivat tehtaalla töissä. Emme tiedä, tutustuivatko Ville ja Anna Kyröskoskella vai oliko Ville Annan Hämeenkyröön muuton syy. Nuoripari asettui asumaan Poussan maalle. He muuttivat sukunimensä Kanervaksi. Lapset nuorinta lukuunottamatta syntyivät Kyröskoskella. Taunon syntyessä 1911 Ville merkittiin entiseksi tehtaalaiseksi. Suunnitteilla oli muutto Haukijärvelle.

Matilda Maatiala myi edellisen miehensä kanssa ostamansa Maatialan palstatilan Ville ja Anna Kanervalle kesäkuussa 1912 päivätyllä kauppakirjalla. On mahdollista, että kaupasta oli suullisesti sovittu jo hiukan aiemmin, sillä Matilda Maatiala kuoli saman vuoden lopussa ja oli sairaana sitä ennen. Maatialat kuitenkin korjasivat vielä kesän 1912 sadon tilan pellolta ja puutarhasta. Kauppaan kuului 4,6 hehtaaria maata ja rakennuksista pakari, sauna, navettarakennus, kellari ja riihirakennus. Ilmeisesti Maatialan päärakennus oli työväenyhdistyksen omaisuutta.

Mikä sai Kanervat muuttamaan Haukijärvelle? Emme varmaan saa koskaan kysymykseen vastausta. Ehkä mahdollisuus saada isolle perheelle ruokaa omilta pelloilta painoi vaakakupissa. Tilan ulkopuolista työtä oli kylässä tarjolla ainakin Pakkasella. Kansakoulun johtokunnan pöytäkirjoissa Ville Kanervan mainitaan hakanneen puita koululle. Erkki Kanervan haastattelun mukaan tomeentulo ei ollut mitenkään hyvä, mutta samanlainen tilanne oli monilla perheillä niin Haukijärvellä kuin Kyröskoskellakin.

Lähteinä on linkkien lisäksi käytetty Hämeenkyrön, Pirkkalan ja Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkonkirjoja (SSHY:n jäsensivuilla) sekä Helena Laurinsalon kirjaa Talot piipun juurella.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.