Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan 1921. Sitä ennen nimi vaihtui usein asuinpaikan mukaan. Varsinkin maatilojen ja torppien nimet otettiin vielä 1900-luvun alussa usein sukunimeksi. Tästä on toki poikkeuksiakin. Olen miettinyt, mahtoiko Kahilaan 1885 torppariksi tullut Juho Valentin Hellsten olla alun perin käsityöläinen. Hellsten-nimi voisi viitata sellaiseen. Arvaus ei ole huono, mutta ei ihan osu kohdalleen. Juho Valentin syntyi marraskuussa 1844 räätälinoppilas Juho Hellstenin ja tämän vaimon Esteri Mikontyttären perheeseen Mouhijärven Saikkalassa. Myöhemmin isä-Juho on merkitty itselliseksi Häijäässä. Voisi olettaa, että hän teki edelleen räätälintöitä, vaikka hänestä ei koskaan tainnut tulla virallista pitäjänräätäliä.
Vuonna 1867 perheessä tapahtui muutoksia. Isä-Juho kuoli ja Juho Valentin solmi avioliiton. Jos vaimo Maria Matintytär käytti sukunimeä, se on ollut Peltoniemi. Hän syntyi Hämeenkyrön Palon Pässärillä 1844. Hänen vanhempansa ehtivät olla useammassa paikassa vuokraviljelijöinä ja torppareina ennen kuin 1851 asettuivat Parilan Peltoniemeen. Juho ja Maria kokeilivat torpparin elämää Parilan Katajistolla, mutta palasivat pian Mouhijärvelle. He asettuivat Hahmajärven Irrin Kataiston torppaan, mistä sitten siirtyivät Kahilaan.
Mikään ei kirkonkirjoissa viittaa siihen, että Juho Valentin Hellsten olisi toiminut räätälinä. On tietysti mahdollista, että hän avusti isäänsä, koska asui kotona eikä lähtenyt rengiksi. Ensimmäisten lasten syntyessä hänen ammatikseen on merkitty itsellinen ja räätälin poika. Isänsä sukunimeä hän kuitenkin käytti. Varsinaisesta sukunimestä ei tosin ehkä sittenkään voi puhua. Juhon ja Marian lapset nimittäin käyttivät Kahilan nimeä.