Lapsuudesta muistan sanonnan, jonka mukaan kahdesta ei voi kieltäytyä: viemästä lasta ristille ja kuollutta hautaan. Kummius on useimmille mieluinen asia. Kun aiemmin lapsia syntyi runsaasti, piti varmaan harkita, ketä saattoi pyytää kummiksi. Kirkonkirjojen kastettujen luettelot sisältävät yleensä myös tiedot kummeista. Katsotaanpa tällä kertaa, ketkä haukijärveläisistä ovat olleet vierasseurakuntalaisina Hämeenkyrön kastettujen luetteloon merkittyjen lasten kummeina 1900-luvun alkuvuosina.

Yleisin syy kummiksi pääsyyn taisi olla sukulaisuus. Niinpä esimerkiksi Julius Alfred Viidanoja oli Fanny Viidanojan lapsen Arvo Anshelmin kummina 1903. Toiseksi kummiksi on merkitty Matilda Ojala. Mahdollisesti he eivät asuneet vielä tuolloin Haukijärvellä. Fanny Viidanoja asui tuolloin Suoniemellä.

Toinen merkittävä syy kummin valintaan oli yhteinen kotipaikkakunta. Niinpä se (Huittinen) selittänee, miksi Kalle Oskari ja Amanda Lamminsivu olivat Frans ja Hilda Hellstenin lapsen Lainan kummeina 1908. Sama työpaikka (Pakkanen) taas yhdisti Axel ja Fanny Larssonia heidän lapsensa Erikin kummeihin työnjohtaja Arndt Lindströmiin ja tämän vaimoon Vilhelminaan.

Ilman tarkempaa tutkimusta ei selviä, miksi Viktor ja Hilma Alaviidanoja (myöh. Palomaa) olivat entisen talollisen Nestor Virtanen-Loutun ja tämän vaimon Tildan Helmi-tyttären kummeina Karkussa 1900. Samoin lisäselvitystä kaipaisi vuokraviljelijä Kalle Tiipiän ja tämän vaimon Matildan toimiminen Anna Saarisen Anna-tyttären kummeina 1909.

Toisen kerran katsomme, miten haukijärveläiset toimivat kummeina toistensa lapsille.

Lisätietoja