Ainakin Pakkasella oli henkilöauto jo 20-luvulla. Rouva Estlander ajoi kolarin hevosen kanssa Herttua­lassa 1926. Uutinen tapahtuneesta oli Hämeenkyrön Sanomissa. Hevonen jouduttiin kolarin jälkeen lopettamaan, ihmiset eivät loukkaantuneet. Peltoniemessä 1934 pidetyssä huutokaupassa on ollut myynnissä T-mallinen Ford-henkilöauto. Sen omistajasta ei ole tietoa. Laineen (Alaviidanojan) autosta on maininta asiakirjassa vuodelta 1929. Myös Mäkisellä (Yliviidanojalla) ja Jokisella (Tuomelassa) oli henkilöauto ennen sotaa. Mustajärvenkulman ensimmäinen auto oli Kallioniemen T-mallin Ford vuosimallia 1928. Muistitieto kertoo sillä ajellun joskus niin railakkaasti, että naapureiden veräjät olivat vaarassa.

Monttööri Hugo Sillanpäällä kerrotaan olleen sivuvaunullinen moottoripyörä. Sivuvaunussa hän kuljetti työn vaatimia tarvikkeita, toisinaan myös apulaista.

Onnikalla pääsee

Myös linja-autoja kulki. Hannes Frantsilan linja-auto kyyditsi matkustajia Haukijärveltä kirkolle ja Tampereelle. Frantsilan auto alkoi kulkea 1926. Sen aikataulu oli seuraava: Pakkasen ristiltä klo 6.40 ap., kirkolta 7.10 ap ja takaisin Tampereelta klo 3 ip. Tämä linja-auto joutui sekin kerran 1920-luvulla kolariin Koivulan talon kohdalla vieraspaikkakuntalaisen henkilöauton kanssa. Henkilövahinkoja ei tässäkään sattunut.

Vuonna 1929 tai 1930 Frantsila lopetti Haukijärven linjan ja Aleksi Kallio alkoi liikennöidä Haukijärveltä Tampereelle niin, että linja-auto lähti lauantaisin ja maanantaisin klo 6.30 ja takaisin Tampereelta klo 15. Herttualasta linja kulki keskiviikkoisin ja perjantaisin. Vuoden 1932 lehti-ilmoitusten mukaan Kallion auto kulki Haukijärveltä Jumesniemen ja Siuron kautta Tampereelle ja takaisin joka arkipäivä sekä sunnuntai-iltaisin. Mahdollisesti linja jatkui Hahmajärvelle asti.

Vuonna 1933 linja siirtyi Gabriel Lehtoselle (s. 1900 Teiskossa, k. 1959 Tampereella), joka jatkoi sitä Mouhijärven Kortejärvelle. Lehtosen auton talli sijaitsi Pertun lähellä. Vuoden 1939 kesällä sattui tälle linja-autolle onnettomuus Haukijärvellä, kun se törmäsi Pakkasen kartanon hevosen kylkeen tehden siihen ammottavan haavan, kuten uutinen Hämeenkyrön Sanomissa kertoi. Ennen sotaa Lehtosen linja siirtyi V. Keto-Seppälälle, joka sodan jälkeen liikennöi Porista, Kokemäeltä ja Kortejärveltä Tampereelle. Vuoroja Haukijärven kautta oli 50-luvulla useita päivässä. Sotaa edeltävänä aikana linja-autoilla kuljetettiin paljon myös tavaroita esimerkiksi kauppoihin. Kerrotaan, että teurastajat lähettivät lihaakin Tampereelle linja-auton kyydissä.

linja-auto 1930-luvulta

Kuva lienee 30-luvulta. Matkustajat ovat haukijärveläisiä. Kuvan omistaa Ari Lehtinen.

Lauttakylän Auto Oy:llä oli 30-luvulta alkaen linja Tyrväältä Ikaalisiin. Lehti-ilmoitus vuodelta 1934 kertoi tällä autolla olleen yhteys Turkuun saakka. Vuoden 1941 toukokuussa yhtiö kertoi lehti-ilmoituksessa, että liikenne on jälleen aloitettu seuraavan aikataulun mukaan: aamulla Ikaalinen 7.30, Kyröskoski 7.50, Herttuala 8.25, Häijää 8.45 ja Vammala 9.40, illalla Vammala 18.30, Häijää 19.15, Herttuala 19.30 ja Ikaalinen 20.35. A. Numminen ilmoitti 1933 lehdessä Haukijärven kautta kulkeneesta linjasta Kiikoisista Tampereelle.

1950-luvun lopussa syntyi tarvetta Hämeenkyrön Yhteiskoulun ja Itä-Satakunnan ammattikoulun oppilaiden kuljettamiseksi. Lavialainen liikennöitsijä Urho Pitkäjärvi teki kouluille oman kuljetusaikatauluehdotuk­sen linjalle Häijää - Hyynilä - Hämeenkyrö - Kyröskoski. Kun Pitkäjärvi sai luvat linjalle, lii­kenne alkoi tammikuussa 1958. Vuoro lähti Häijäästä 7.35, Hyynilässä oltiin 7.50, Haukijärvellä 8.05 ja perillä Kyröskoskella 8.35. Takaisin Kyröskoskelta lähdettiin 8.45 (Haukijärvi 9.15, Hyynilä 9.35, Häijää 9.50). Iltaisin ammattikoulun tuntien päätyttyä reitti ajettiin Kyröskoskelta Häijääseen.

Kuorma-autot ja taksit

Vilho Mustajärvellä oli kuorma-auto jo ennen sotaa. Elokuussa 1939 on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö myöntanyt luvan linjaliikenteeseen Hahmajärven ja Tampereen vällille. Luvan lienee hankkinut Niilo Järvinen, jolla oli Chevrolet 35-merkkinen kuorma-auto. Auton ja samalla liikenneluvan osti toukokuussa1941 Kalle Vuorinen. Tiedossa ei ole, ajettiinko autolla sota-aikana. Sodan jälkeen kuorma-auto oli ainakin Juho Virkillä, jonka pojat Reino ja Vilho ajoivat sitä. Taksi oli Juho Virkillä ja Sulo Niemellä.

EMW

(Itä-)Saksalainen EMW 1950-luvun alusta, vastaavanlainen oli Haukijärvellä taksina

Lisää kuvia kyläläisten omistamista moottoriajoneuvoista

Polkupyörät

Polkupyörä näyttää olleen suhteellisen yleinen kulkuväline jo ennen sotaa, useimmissa taloissa niitä oli ainakin yksi. Ensimmäisen maailmansodan vuosina piti konekulkuneuvoilla liikkumiseen olla lupa. Näitä lupia polkupyörää varten on kylässä ollut ainakin Vihtori Matias Mäkelällä, Frans Söderlingillä, Hugo Pertulla, Martti ja Martta Erkkilällä Parilassa, Iida Valkamalla, Kalle Kukkolalla, Arvi Heikkisellä, Nikolai ja Hugo Mäkelällä Heinijärvellä, Toivo ja Väinö Mustajärvellä Herttualassa, Svantte Ojaniemellä Pukarassa sekä Hugo Selkeellä Haukijärvellä.

Tuntematon pyöräilijä Haukijärvellä. Kuvan omistaa Hannu Niemi.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.