Poliittisista puolueista kylässä on tarkasteltavana aikana yhdistys tai alaosasto ollut SDP:lla, SKDL:lla, SKP:lla ja Maalaisliitolla. Haukijärven työväenyhdistys kuului perustamisestaan (1906) saakka SDP:een, kunnes 50-luvun alussa siirtyi SKDL:oon. Yhdistyksestä tuolloin eronneet sosiaalidemokraatit jatkoivat vielä jonkin aikaa omalla yhdistyksellään. SKP:n osasto syntyi pian sodan jälkeen. Maalaisliiton paikallisosasto aloitti toimintansa 1951. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Mikko Halonen.
Parilassa oli vuonna 1918 suojeluskuntaosasto, mutta se ei liene toiminut kovin pitkään.
Urheiluosastot Haukijärven Ryhti ja Haukijärven Urheilijat edistivät kyläläisten liikuntamahdollisuuksia.
Maamiesseura ja sen naisosasto aloittivat toimintansa sodan jälkeen, pienviljelijäyhdistys toimi 60-luvulla.
Saaprun marttayhdistyksen toimintaa päätettiin 1949 jatkaa Haukijärvellä. Silloin yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Luukkanen, varapuheenjohtajaksi Hilja Kotti, sihteeriksi Kirsti Virkki ja rahastonhoitajaksi Elsa Toiviainen. Alkuvuosina jäsenistö koostui pääasiassa Pyhäjärveltä tulleista. Vuonna 1952 yhdistys sai nimekseen Haukijärven marttayhdistys. Yhdistys järjesti kursseja, joulu- ja äitienpäiväjuhlia, laati puutarhasuunnitelmia, teki retkiä maatalousnäyttelyihin ja Pyhäjärvi-juhlille ja muisti muutenkin jäsentensä entistä kotiseutua. Myöhempinä vuosina yhdistykseen liittyi myös muita kyläläisiä. Yhdistyksen toiminta päättyi 1980-luvulla.
Mustajärvenkulmalle perustettiin ennen sotaa pienviljelijäyhdistys, joka rekisteröitiin sodan jälkeen nimellä Mustajärven seudun pienviljelijäyhdistys. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Suni. Nimi muutettiin Mustajärvi-Seura ry:ksi 1950. Yhdistyksellä oli vippikassa, josta tilapäiseen rahapulaan joutunut saattoi saada rahaa lainaksi. Myös urheilujaosto perustettiin. Kesäjuhlia vietettiin Pajamäessä, joka sijaitsee heti Vanha-Peltomäen jälkeen tien oikealla puolella. Yhdistyksen toiminta hiipui 50-luvulla, mutta sen omistamaa pesukonetta vuokrattiin 60-luvulle asti. Koneen hoitaja Jenny Suni kävi itse koneen mukana pyykkäämässä taloissa.
1900-luvun alussa syntyi Parilaan nuorisoseura, jonka toiminta kuitenkin hiipui pian. Siirtoväen omat nuorisoseurat toimivat kylässä sodan jälkeen.
Lähinnä koulun puitteissa on toiminut toivonliittolainen raittiusyhdistys Voitto, jonka toimihenkilöinä olivat opettajat. Yhdistys oli toiminnassa ainakin 30-luvulla.
Kansakoulun johtokunnan pöytäkirjoissa on mainittu eläinsuojeluyhdistys Tilhi, joka on saanut 1914 luvan kokoontua koulun tiloissa. Kyseessä oli koululaisille ja koulunsa päättäneille nuorille tarkoitettu jonkinlainen luontokerho, jonka ylivalvojana toimi Kerttu Lehtosalo.
Nuorison eläinten ystävä-lehti 1.1.1915. Lähde: Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, aikakauslehdet
Kirkollista toimintaa edusti Japaninlähetysompeluseura, joka toimi sodan jälkeen. Seurakunnan tyttö- ja poikakerhot kokoontuivat 50-luvulla koululla. Jo aiempina vuosikymmeninä erilaiset uskonnolliset yhdistykset järjestivät hengellisiä tilaisuuksia Haukijärvellä. Kokouspaikkana oli tavallisesti koulu, 50-luvulla myös työväentalo. Alaosastoja näillä yhdistyksillä ei Haukijärvellä liene ollut.
