Seuraavana vasemmalla on Kallioniemi, entinen Pussin talon torppa. Tila itsenäistyi aivan 1900-luvun alussa, ensimmäinen lainhuuto on vuodelta 1901. Vuoden 1910 maataloustiedustelun mukaan tilan viljelyala oli 11,2 hehtaaria. Siellä oli kolme hevosta ja kuusi lehmää. Käytössä oli niittokone ja puimakone. Vuonna 1930 oli tilalla näiden lisäksi hevosharava sekä osuus rivikylvökoneesta ja oja-aurasta.

Torpassa asuivat vaari, aiempi torppari Malakias Juhonpoika (s. 1822 Mouhijärvellä, k. 1897), hänen vaimonsa Eeva Karoliina Sigfridintytär (s. 1826, k. 1894), heidän poikansa torppari Taavetti Viktor Malakianpoika (s. 1849, k. 1901) ja tämän vaimo Matilda Vilhelmiina Juhontytär (s. 1847, vihitty 1871, k. 1927 Mouhijärvellä). Eeva oli kotoisin Pussilta ja Taavetin syntyessä perhe mainitaan Pussin talollisina. Matilda oli lähtöisin Vesajärveltä Tervajärven talosta. Taavetilla ja Matildalla oli lapset

  • Amanda Josefiina, s. 1872 (kaksonen),
  • Hilma Vilhelmiina, s. 1872 (kaksonen) ja
  • Taavetti Viktor, s. 1874, k. 1956 Mouhijärvellä.

Amanda kuulutettiin 1891 avioliittoon mouhijärveläisen torppari Jaakko Koivuniemen kanssa. Hän muutti Mouhijärvelle 1891. Hilma avioitui 1894 Kaarle Kaarlenpoika Ollikan kanssa. He viljelivät Turkkilan Ollikan tilaa. Taavetti avioitui 1903 Fanni Maria Kaarlentytär Ala-Venetmäen (s. 1880 Mouhijärvellä) kanssa. Heillä oli lapset:

  • Sylvi Matilda, s. 1904, k. 1997 Tampereella,
  • Vihtori Artturi, s. 1906,
  • Kalle Uljas, s. 1908, k. 1908,
  • Kalle Taavetti, s. 1910, k. 1910,
  • Kalle Jalo, s. 1912,
  • Aina Josefiina, s. 1914, k. 1916,
  • Jaakko, s. 1916, k. sodassa 1944
  • Aina, s. 1918, k. 2010
  • Toini, s. 1920 ja
  • Eero s. 1928 Mouhijärvellä, k. 2014.

Sylvi avioitui Väinö Sunin kanssa. Perhe asui Mustajärven tilalla. Vihtorin vaimo oli nimeltään Vieno. Perhe asui myöhemmin Tampereella. Kalle avioitui Laviasta kotoisin olleen Tyyne Harmaajärven kanssa. He asuivat ensin Kyröskoskella, mutta muuttivat myöhemmin Tampereelle. Jaakon vaimo oli Elsa Joensivu (s. 1915, k. 1943 Mouhijärvellä). Heillä oli poika ja tytär. Ainan puoliso oli Eino Höylänen Karkusta. Toini avioitui Helge Tuomisen (s. 1920 Tampereella, k. 1980 Tampereella) kanssa. Tämä oli Åke Tuomisen veli. Tuomiset muuttivat Tampereelle. Toinilla ja Ainalla oli sota-aikaan kaksoishäät Kallioniemessä. Eero muutti Tampereelle. Hän toimi kelloseppänä. Hän oli Aseman Kello-nimisen kello- ja kultasepänliikkeen perustaja.

Taavetti Kallioniemen kerrotaan olleen erityisen ahkera ja aikaansaava. Talo oli komea kaksikerroksinen ja tilalla oli suuri kivinavetta. Molemmat oli Taavetti itse tehnyt. Rakennuksen yläkerrassa oli työtilat, joista lastut pudotettiin suoraan keittiöön poltettaviksi. Taloon kuului myös mylly Pukaranjoessa ja paja pihapiirissä. Kallioniemessä poltettiin tervaa. Siellä oli myös kulmakunnan ensimmäinen henkilöauto, T-mallin Ford vuosimallia 1928. Talossa pidettiin kiertokoulua 20-luvulla.

Kerrotaan, että tila jaettiin tasan kaikkien lasten kesken. Myös rakennukset jaettiin. Siinä yhteydessä tilan päärakennuksen katto laskettiin, yläkerran hirret purettiin ja niistä rakennettiin talo muualle yhdelle lapsista.

Kallioniemi kaksikerroksisena

Kallioniemi kaksikerroksisena. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Lisätietoja