Jo aiemmin kerroin Turun maakunta-arkistossa tutkijoiden avuksi laadituista kortistoista, joista osa on nykyisin digitoitu ja kaikkien käytettävissä verkossa. Yksi tällainen kortisto on perukirjakortisto. Mouhijärven kortisto on digitoitu, Hämeenkyrön vastaava ei sitä toistaiseksi ole. Muutama sana kortistosta sen käytön helpottamiseksi. Kortisto käsittää vuodet 1706 - 1933. Siitä ilmenee yleensä vainajan kuolinaika ja perukirjan laatimisaika sekä perukirjassa mainitut leski ja perilliset. Kortisto on järjestetty etunimen mukaan aakkosjärjestykseen, ilmeisesti koska kaikilla ei ole ollut sukunimiä. Nimistä on hyvin erilaisia kirjoitusasuja (David/Taavetti). Yleensä ne on laitettu samaan kohtaan kortistoa kirjoitustavasta riippumatta. Joitakin poikkeuksia tästä on, äkkiä katsoen ainakin Jöran/Yrjö. Seuraavat linkit vievät apuvälineenä helppokäyttöisempää Digihakemistoon, josta on edelleen linkki Kansallisarkiston Astia-palveluun. Joitakin esimerkkejä mouhijärveläisten perukirjatiedoista.
Anshelm Koskinen kuoli 1918. Leski ja tyttäret asuivat myöhemmin Kivelässä Haukijärvellä.
Taavetti Peltomäen kuoltua perukirja laadittiin lokakuussa 1930. Siinä mainitaan leski ja tuolloin elossa olleet lapset. Avioituneiden tyttärien aviomiehet on myös kerrottu, sillä puoliso toimi tilaisuudessa vaimonsa edustajana.
Taannoin kirjoitin Kustaa, Tilda ja Viljo Mäkelästä. Kustaan kuoleman jälkeen laaditussa perukirjassa on mainittu myös tämän isä Frans Mäkelä. Syytä en tiedä. Ehkä hän valvoi alaikäisen Viljon etua.
Taavetti Tuomisen vaimon Hilman perukirjassa on kerrottu heidän lastensa nimet.
Kallioniemen vanhaemäntä Matilda kuoli 1927. Hänen perukirjastaan käy ilmi, että toinen tyttäristä oli kuollut, mutta tämän leski oli elossa. Hänestä käytetään nimeä Nukari Ylöjärvellä sijainneen talon perusteella, vaikka perhe hautakiven mukaan käytti sukunimeä Koivuniemi.
Rajalassa asuneen Vihtori Heikkilän isän perukirjassa mainitaan Vihtorin 1925 elossa olleet sisarukset.
Kun Svantte Ojaniemi 1929 kuoli, hänellä ei ollut elossa lähisukulaisia. Perukirjassa onkin lueteltu pitkä lista serkkuja, näiden puolisoita, serkkujen lapsia sekä täti, setä ja eno. Luettelo jatkuu kortin kääntöpuolelle ja seuraavalle kortille.
Eniten hyötyä kortistosta on sukututkijoille ja paikallishistoriaa harrastaville. Kortin tietojen perusteella voi etsiä tai tilata perukirjan arkistosta (vanhimmat verkostakin) ja saada tietoa kotitilan tai perheen olosuhteista kirjan laatimisen aikaan.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.