Jonkun matkan päässä toisella puolella tietä on ollut Parrin Rajalan torppa. Se on perustettu vuonna 1863 ja itsenäistynyt 1926. Sen torpparina oli Aleksander Juhonpoika, s. 1843. Hänen vaimonsa oli Karoliina Mikontytär, s. 1845, k. 1898. Aleksander oli lähtöisin Pukarasta seppä Stenmanin perheestä ja Karoliina Heinijärveltä. Heillä oli lapset
- Juho Ivar, s. 1871
- Aleksandra Matilda, s. 1875, k. 1903 Mouhijärvellä
- Fanni Alina, s. 1877
- Linda Karoliina, s. 1881
- Aina Lovina, s. 1883
- Josefina Vilhelmiina, s. 1887.
Juho avioitui 1898 Hilma Aleksandra Vilhontyttären (s. 1872 Mouhijärvellä) kanssa. He muuttivat 1900 Mouhijärvelle torppareiksi Tupurlan Aholan torppaan. Juho siirtyi 1903 Kanadaan, perhe jäi Mouhijärvelle. Aleksandra muutti 1894 Mouhijärvelle, jossa avioitui 1896 Taavetti Irrin kanssa. Perhe asui Hahmajärven Irrillä. Fanni käytti sukunimeä Aalto. Aina muutti 1902 Tampereelle.
Leskeksi jäänyt Aleksander avioitui leski Maria Sofia Engbäckin kanssa (s. 1859 Tyrväällä), ja he saivat 1903 pojan, joka sai nimen Taavetti Jalmar. Perheeseen kuuluivat myös Marian ensimmäisessä avioliitossa syntyneet lapset Viktor Fabian (s. 1885 Mouhijärvellä), Kaarle Nestor (s. 1887 Mouhijärvellä, k. 1918), Fanni Sofia (s. 1890) ja Ida Amanda (s. 1893, k. 1970). Vuoden 1910 henkikirjat tuntevat entisen torpparin Santeri Rajalan, Maria ja Iida Rajalan sekä itsellinen Linda Rajalan. Kaarle oli renkinä Herttualassa 1918. Ida Amanda muutti 1910-luvulla Herttualaan, jossa hänestä tuli Uusitalon emäntä. Santeri ja Maria löytyvät edelleen vuoden 1920 henkikirjasta. Ilmeisesti Aleksander kuoli 20-luvun alussa ja leski poikansa kanssa muutti toiselle puolelle tietä Rajalaan.
Aiemman Rajalan torpan maat jakautuivat ilmeisesti kahteen osaan 1900-luvun alussa tehdyillä kaupoilla. Estlander myi 1907 tehdyllä kauppakirjalla noin neljän hehtaarin alueen Alfred ja Matilda Haavistolle (Karhiniemelle). Rajalan palstatilaksi nimetty alue rajoittui Haavistojen Mouhijärven puolella sijainneeseen tilaan. Kauppaan ei kuitenkaan kuulunut rakennuksia. Tilalle lienee myöhemmin rakennettu mökki, jossa asuivat ainakin Varinit. Myös Eero Järvelä perheineen lienee asunut siellä vähän aikaa.
1910-luvun lopussa Estlander myi Rajalan Kaarle Heikkilälle (s. 1886, k. 1921). Tämä oli kotoisin Kuolemaistenkulman Heikkilästä. Kaarle Heikkilän kuoleman jälkeen tila siirtyi hänen veljensä Vihtori Heikkilän (s. 1878) omistukseen. Hän asui Rajalassa vielä vuonna 1933. Syksyllä 1929 talossa asui vuokralla kouluikäisiä lastenkodin lapsia, jotka olivat aloittaneet jo koulunsa Haukijärvellä. Lastenkodin rakennus valmistui seuraavan vuoden alussa. 30-luvun alussa on Rajalan tilalla asunut myös räätäli Mauri Koivisto, joka kuoli 1931. Arvo Koskinen (Kahila), joka ajoi Lehtosen linja-autoa, asui niin ikään Rajalassa 30-luvulla.
30-luvun puolivälissä talon ostivat Elli ja Vihtori Mäkelä. Viimeksi siinä asui Ilmari Mäkelä.
Ilmari Mäkelän Munktell-traktori, jolla hän teki töitä myös muissa taloissa. Kuvan omistaa Jorma Ala-Maakala.
