Blogi
Mikä talo myytävänä? (blogi)
Kansan Lehdessä julkaistiin 17. kesäkuuta 1908 seuraava ilmoitus:
Toivottavasti en loukkaa kenenkään tekijänoikeuksia julkaisemalla tämän ilmoituksen, jonka laatijaa on mahdoton selvittää.
Mitä tiedämme Kaarlo Niemisestä? Hän toimi suutarin ammatissa. Vielä vuoden 1906 aikaan hänellä oli talo (ei tonttia) Mustajärvenkulmalla Palomäen lähellä. Toisaalta hän oli solminut torpankontrahdin Josua Suojan kanssa vuoden 1902 aikoihin. Oliko hän siis siirtänyt rakennuksensa Mustajärvenkulmalta Suojan maalle? Vai kenties rakentanut kokonaan uuden talon? Entä mihin rakennus joutui tuon jälkeen? Ellei kyseessä ole myöhempi Vuoren talo, ei kylästä oikein tuntuisi löytyvän sopivaa rakennusta. Vai onko jonkin talon rakenteissa yli satavuotiaat Niemisen talon hirret?
Rippikirjojen mukaan Niemisen perhe siirtyi Haukijärvelle vasta 1907 ja asui siellä vielä 1911. Tosin tuolloin ei enää välttämättä haettu muuttokirjaa heti toiseen seurakuntaan siirryttäessä. Oman seurakunnan sisäiset muutot sen sijaan pitävät kohtuullisen hyvin paikkansa. Kun Frans ja Miina Koskinen (Sillanpää) muuttivat Heinijärvelle 1907, olisi myöhempi Vuoren talokin mahdollinen myyntikohde. Tätä tukisi myös se, että seuraava asukas Frans Vihtori Mäkinen oli Aleksandra Niemisen veli. Frans Koskinen solmi kontrahtinsa Suojan kanssa juuri 1902, ehkä se vain siirtyi myöhemmin Niemiselle. Onkohan talossa ollut kolme tulisijaa, kuten ilmoituksessa kerrotaan?
Näin blogitekstissä uskaltaa hiukan myös arvailla. Oman arveluni mukaan kyseessä olisi juuri Vuoren talo. Sen historiaan kuuluisivat siis Koskiset (Sillanpäät), Niemiset, Mäkiset, sitten joukko Pakkasen työntekijöitä kuten Sulinit ja lopulta Vuoren perhe.
Toivotan lukijoille hyvää ja valoisaa juhannusaikaa.
Hoitajattaret kuvassa? (blogi)
On taas aika tutkia valokuvaa. Alla olevassa kuvassa, joka on peräisin Valkamasta, on kolme nuorta naista. Heistä yksi, oikealla puolella oleva, on tunnistettu. Hän on Tyyne Valkama. Muut kaksi ovat tuntemattomia. Kuvan ottamisesta on kulunut jo niin pitkä aika, etten oletakaan kenenkään tunnistavan näitä kahta suoraan. Uskon kuitenkin, että kuvaa on useammassa albumissa.
Tiedetään, että Tyyne Valkama työskenteli hoitajana Pitkäniemen sairaalassa. Hän oli siellä töissä ainakin vuosina 1915 - 1920, kenties pitempäänkin. Kuva voisi olla otettu noihin aikoihin. Henkikirjat kertovat, että sairaalassa työskenteli muitakin Haukijärveltä kotoisin olleita. Vuonna 1915 siellä olivat hoitajina myös Sanni Peltomäki ja Emma Peltoniemi. Lisäksi Ellen Mäkelä toimi pesijättärenä. 1920 hoitajina - tai kuten silloin sanottiin, hoitajattarina - olivat Tyyne Valkama ja Emma Peltoniemi.
Sanni Peltomäki on gallerian kuvassa yhdessä miehensä Karl Forsbergin kanssa. Selkeää yhdennäköisyyttä tämän kuvan henkilöihin ei näyttäisi olevan. Emma Peltoniemestä ei ole galleriassa valokuvaa. Sen sijaan hänen sisartensa valokuvat eivät ainakaan sulje pois mahdollisuutta, että hän olisi kuvassa mukana. Myöskään Ellen Mäkelästä ei ole kuvaa sivustolla.
Sairaaloiden hierarkia oli tiukka tuohon aikaan. Niinpä voisi ajatella, että kuvassa poseeraa kolme hoitajatarta. Toki on muitakin vaihtoehtoja, onhan kuva selvästi vapaa-ajalla otettu. Jos nimet selviävät jonkun kotialbumista, voi ne kertoa blogin lukijoille alla olevalla kommenttilomakkeella tai Palaute-sivun kautta.
Kuvavarmennus blogin kommentointiin (blogi)
Yhä useammat roskapostittajat ovat löytäneet blogin kommentointimahdollisuuden, pahimmillaan roskapostia on tullut useita päivässä. Tämän vuoksi kommentointiin on lisätty kuvavarmennus, kuvassa näkyvät kirjamet ja/tai numerot tulee kirjoittaa kuvan alapuolella olevaan kenttään. Jos merkeistä on hankala saada selvää, kannattaa klikata kuvan alapuolella olevaa päivitä-sanaa ja toivoa että seuraava kuva on helpompi.
Pahoittelemme kommentoinnin hankaloitumista, roskapostin torjuntaan yritetään löytää muita vaihtoehtoja.
Kannattaa muistaa, että kommentoida voi myös Palautesivulta löytyvällä lomakkeella. Samalta sivulta löytyy myös sähköpostiosoite, johon palautetta ja lisätietoja voi antaa.
Kesäloru (blogi)
Edellisen häätötunnelmissa liikkuneen tekstin jälkeen tällainen valoisa ja ajankohtaan sopiva runo. Se on peräisin maatalouskerhon lehdestä. Joku lehden toimituskuntaan (Telmu Kurikka, Sointu Sulin, Irja Halonen, Mirja Rekonen, Sonja Matikka) kuuluneista lienee sen kirjoittanut yli 60 vuotta sitten. Lehti muuten ajoittunee vuosiin 1949 - 1952. Aiemmin nuorimmat tytöistä olisivat olleet liian pieniä. Rekoset taas muuttivat Haukijärveltä 1952.
En tiedä, oliko Haukijärven tuolloisten koululaisten kesä valoisa ja huoleton. Aika kultaa muistot, joten lapsuuden suvet tuntuvat aurinkoisilta jälkikäteen ajatellen. Toivotaan, että myös edessä oleva kesä on sellainen.
Häätöjä vai ei? (blogi)
Oulussa ilmestyvä Kansan Tahto julkaisi 6.4.1909 uutisen, joka käsitteli Haukijärven asioita. Kyseessä oli mahdollisesti työväenlehdissä laajemminkin kiertänyt juttu.
Juttu jatkuu seuraavasti "... siinä määrin, että hän heti myi rakenteilla olevan asuinrakennuksensa ja täytyy nyt asua vähemmän ihmisasunnoksi kelpaavassa huoneessa. Tästä sitten seuraa, että mainitun Rintalan on lähdettävä mieron tielle eli "kotio", kuten hän vaivaistaloa nimittää. Rintala myi huoneensa sillä perusteella, että hän olisi heti valmis muuttamaan pois, kun mahdollinen häätökäsky tulee joutumatta suurempiin hommiin poishäädön tullessa." Jutussa kuvataan vielä Rintalaa vanhaksi, kovasta raatamisesta sairaaksi tulleeksi mieheksi.
Muistitieto ei kerro Haukijärvellä tapahtuneista häädöistä. Matti Vilhelm Rintala sai ostaa mäkitupa-alueensa 1912. On siis luultavaa, ettei hän saanut häätöä ja onnistui luultavasti perumaan rakennuksesta tekemänsä kaupat. Vuonna 1909 hän oli 46-vuotias.
Seppä Jokisen aiemmista asuinpaikoista ei ole tietoa. Rippikirja ei näytä perheen muuttaneen 1909, mutta kylän sisällä tapahtuneet muutot eivät välttämättä näy. Tiettävästi tuona vuonna ei tapahtunut mitään sellaista, mihin häätö voisi liittyä. Vaikka uutinen olisi vahvasti liioiteltu, on siinä todennäköisesti ollut kuitenkin jokin tapahtuma pohjana.
Hämeenkyrön historia-teos kertoo, että kesän 1917 maatalouslakkojen aikaan Estlander irtisanoi kaikki kartanon torpparit. Tiettävästi tuolloinkaan ei häätöihin menty, vaan kuntaan asetettu sovintolautakunta sai asian hoidetuksi.