Tien oikealla puolella on Äärilän eli Erkkilän talo. Se oli yksi Parilan kolmesta perintötalosta. Se on erotettu 1620-luvulla Pertusta. Vuosisadan vaihteessa isäntänä oli Frans Oskar Erlandinpoika, s. 1863 Kauvatsalla, k. 1912. Hänen vaimonsa (vihitty 1889) oli Emma Loviisa Matintytär (os. Uusi-Äijälä, s. 1866 Kullaalla, k. 1948). Heillä oli lapset

  • Ida Maria, s. 1890 Kauvatsalla, k. 1966,
  • Martti Oskar, s. 1892, k. 1981, k. 1981 Vammalassa,
  • Martta Loviisa, s. 1894, k. 1975 Tampereella,
  • Bertta Johanna, s. 1896, 1983 Tampereella,
  • Frans Maunu, s. 1898, k. 1976 Pirkkalassa,
  • Selma Amanda, s. 1900, k. 1960,
  • Kerttu Katariina, s. 1902, k. 1993,
  • Jaakko Antero, s. 1904, k. 1961 ja
  • Tauno Gallus, s. 1906, k. 1940 Summassa.

Erkkilän perhe. Kuva kuuluu Karmel-kodin kokoelmiin.

Frans Erkkilä toimi lautamiehenä, taksoituslautakunnassa, Hämeenkyrön Säästöpankin isännistössä sekä Mouhijärven Palovakuutusyhtiön asiamiehenä. Lapset näyttävät asuneen äitinsä kanssa talossa vielä 1924 henkikirjan mukaan.

Ida toimi hierojana ja sairasvoimistelijana. Hän avioitui Toivo Venetmäen (s. 1888 Mouhijärvellä, k. 1959 Mouhijärvellä) kanssa. Hän asui perheineen Mouhijärvellä ja myöhemmin Kivimäessä. Martti perusti perheen Helmin (os. Heinäkoski, s. 1895 Mouhijärvellä, k. 1970 Vammalassa) kanssa. Hän toimi kansakoulun johtokunnassa ja taksoituslautakunnassa sekä otti vastaan Suomalaisen puolueen lehtien tilauksia. Martti ja Tauno opettivat koulussa poikien käsityötä 20-luvulla. Vuonna 1928 Martti muutti perheineen Tyrväälle. Martta kuulutettiin 1928 avioliittoon Arvo Johannes Mustajärven (s. 1894, k. 1977 Kangasalla) kanssa. Perhe asui Messukylässä. Bertta kuulutettiin 1926 avioliittoon lavialaisen Uuno Jalmari Sampakosken (s. 1899 Laviassa, k. 1930) kanssa. He asuivat Mäkelän tilalla Tokoisisa. Berttan toinen puolisonsa oli Evert Heino (s. 1906, k. 1987 Tampereella). Perhe asui Tampereella. Mauno (Frans)  avioitui Aino Muurimäen (s. 1904 Kurikassa, k. 1977 Pirkkalassa) kanssa ja asui perheineen Tampereella. Selma kuulutettiin avioliittoon mouhijärviläisen Viljo Heinäkosken (s. 1901 Mouhijärvellä, k. 1978 Tampereella) kanssa 1923. Perhe asui Tampereella. Kerttu avioitui Frans Lähteenmäen kanssa. He asuivat Tampereella. Jaakko avioitui 1927 Aili Lehtisen (s. 1902 Suodenniemellä, k. 1992) kanssa. Perhe asui Hämeenkyrössä. Jaakko toimi myllärinä. Tauno kuoli sodassa 1940. 

Vuonna 1910 Erkkilässä oli 23,85 hehtaaria viljeltyä, kolme hevosta, 10 lehmää, niittokone, hevosharava ja puimakone. Talon navettarakennus paloi tulipalossa 1904. Aamulehden uutisen mukaan sammutusväki, mm. Mouhijärven WPK:n Hahmajärven osasto, onnistui pelastamaan lähellä sijainneet muut rakennukset. Rakennus oli vakuutettu Mouhijärven palovakuutusyhtiössä. Yhtiölle aiheutui palosta 525 markan vahinko. Vuonna 1914 Emma Erkkilä osti lisämaata Porrassuolta Kalkunmäen Sorolta.

Vuonna 1928 Erkkilä myytiin. Kunta osti sen. Talossa alkoi toimia Hämeenkyrön lastenkoti.

Emma Erkkilä asui Kivimäessä vähän aikaa, kunnes muutti Uskelaan nuorimpien lastensa kanssa.

 

 

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE MicrosoftInternetExplorer4 Juhlassa oli muun ohjelman lisäksi useita puheita. Niitä pitivät kunnanvaltuuston puheenjohtaja Frans Mustasilta, aiempi johtajatar Aina Ilvonen, köyhäinhoidontarkastaja ja seurakunnan kappalainen. Vuonna 1933 ilmestyneen lehtijutun mukaan lapsia oli lastenkodissa 31, heistä nuorin parivuotias ja vanhin 15-vuotias. Henkilökunnan muodostivat johtajatar, apulaisjohtajatar, keittäjä ja palvelija.  Lisäksi maataloudesta huolehti työnjohtaja.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.